Tour de France historiaa

Eddy Merckx Tour de Francessa vuonna 1977. Kuva: Allsport Hulton/Archive

Eddy Merckx Tour de Francessa vuonna 1977. Kuva: Allsport Hulton/Archive

Ranskalaiset Adolphe Clement, Pierre Gillard ja Edouard Michelin perustivat L'Auto -urheilulehden ja ensimmäinen numero ilmestyi 16. lokakuuta 1900. L'Auto -lehden alkutaival ei ollut kovinkaan menestyksekäs. Taustatahot eivät olleet lainkaan tyytyväisiä lehden tunnettavuuteen. L'Autoa myytiin vähemmän kuin kilpailevaa L'Velo -lehteä.

Idea Ranskan ympäriajosta syntyy L'Auton kriisikokouksessa

L'Auto pui vaikeaa tilannettaan kriisikokouksessa 20. maarraskuuta 1902. Tunnelmaltaan kireän kokouksen viimeisen puheenvuoron käytti lehden ykköspyöräilytoimittaja Geo Lefevre. L'Auton päätoimittaja Henri Desgrange oli palkannut Lefevren kilpailevasta L'Velo -lehdestä. Lefevre ehdotti omassa puheenvuorossaan, että lehti järjestäisi 6-päiväisen pyöräilykilpailun, joka kulkisi Ranskan merkittävimmillä alueilla.

Pyöräilykilpailujen järjestäminen ei ollut uusi keksintö. Monet sanomalehdet olivat kokeilleet samaa, jolla pyrittiin lisäämään lehtien tunnettavuutta. Lefevren tekemä ehdotus poikkesi kuitenkin muista ennätyksellisellä pituudellaan.

Lefevren suunnitelmat olivat riskialttiit L'Autolle. Pahoissa vaikeuksissa painineen lehden tulevaisuus olisi uhattuna, mikäli kilpailu ei saisi suosiota. L'Auton kriisikokous päättyi, mutta Desgrange ja Lefevre jäivät keskustelemaan pyöräilykilpailun järjestämisestä. Päätoimittaja Desgrange oli epävarma, miten L'Auton talousjohtaja Victor Goddet suhtautuisi Lefevren ideaan.

Goddet oli kuitenkin innostunut pyöräilykilpailusta. Goddet vakuutti Desgangelle, ettei lehden tulevaisuus olisi uhattuna, vaikka kilpailu ei tuottaisi toivottua suosiota. "Ota mitä tarvitset", sanoi Goddet. Näin sai alkunsa Ranskan ympäriajo. L'Auto tiedotti kilpailun perustamisesta 19. tammikuuta 1903.

Henri Desgrange joutuu rukkaamaan suunnitelmaansa

Ensimmäinen Tour de France järjestettiin heti vuonna 1903. Alkuperäisenä suunnitelmana oli 5-etappinen kilpailu aikavälillä 31. toukokuuta - 5. heinäkuuta. Se alkaisi Pariisista, kävisi Lyonissa, Marseillessa, Bordeaux'ssa ja Nantesissa ennen saapumista Pariisiin. Toulouse lisättiin myöhemmin, jolloin Etelä-Ranskaan saatiin yksi maali- ja lähtöpaikkakunta lisää.

Etappien oli tarkoitus alkaa illalla, kestää yön yli ja päättyä iltapäivällä. Tämän jälkeen pidettäisiin muutama lepopäivä ennen seuraavaa osuutta. L'Auton suunnitelma osoittautui liian haastavaksi, sillä ilmoittautuneiden joukossa oli vain 15 ajajaa.

Päätoimittaja Desgrange alkoi tuskastua. Hän ei ollut vakuuttunut ideasta ja teki siihen muutoksia. Kilpailua lyhennettiin 19 päivän mittaiseksi. Kilpailun uusi ajankohta oli 1. - 19. heinäkuuta.

Desgrange teki myös tukun muita muutoksia. Hän tarjosi kaikille kilpailijoille päivärahan, jonka edellytyksenä oli yli 20 km/h:n keskinopeus. Desgrange alensi ilmoittautumismaksun 20 frangista 10 frangiin. Kokonaiskilpailun ykköselle oli luvassa 12 000 frangin summa ja etappivoittajalle 3 000 frangia.

Suuret palkintorahat - tehdastyöläisen vuosien palkka - houkuttelivat mukaan 60 osallistujaa. Heidän joukossaan oli niin ammattilaistason urheilijoita, amatöörejä kuin puhtaita seikkailijoitakin.

60 ajajaa starttaa ensimmäiseen Touriin

Ensimmäinen Ranskan ympäriajo starttasi Montgeronista, 25 kilometriä kaakkoon Eiffel-tornilta. Ajajat lähtivät matkaan 1. heinäkuuta 1903 kello 15.16. Suurimmat ennakkosuosikit olivat Maurice Garin, Hippolyte Aucouturier ja Josef Fischer (Pariisi-Roubaix -klassikon ensimmäinen voittaja vuonna 1896).

Tour de France päättyi 19. heinäkuuta Pariisin keskustan tuntumaan Ville d'Avray'iin. Kolme etappivoittoa napannut Maurice Garin löi kilpakumppaninsa ja otti kokonaiskilpailun ykköstilan. Garin polki etapit keskinopeudella 25,68 km/h (94.33.14). Viimeiseksi sijoittunut Arsene Millocheau hävisi Garinille lähes 65 tuntia.

Ranskan ympäriajon säännöt eivät estäneet keskeyttäneitä polkijoita osallistumasta seuraavalle etapille. Vain 21 pyöräilijää pääsi maaliin kaikilta 6 osuudelta. Niistä kertyi kokonaismatkaa 2 428 kilometriä.

Ensimmäinen Tour oli suuri menestys L'Autolle. Sen tekemää Tour-erikoisnumeroa myytiin 130 000 kappaletta. Lehden levikki kasvoi 25 000:sta 65 000:een. Suosio takasi sen, että L'Auto päätti järjestää Ranskan ympäriajon myös seuraavana vuonna (1904).

Tunnettavuus lisääntyy, Tourin jatko vaakalaudalla

Desgrangen mukaan toinen Tour jäisi samalla viimeiseksi. Huijaaminen oli yleistä. Etapit olivat äärimmäisen pitkiä, ja niitä ajettiin yöaikaan. Polkijat saattoivat käyttää laittomasti autoa tai junaa. Järjestäjillä ei ollut mahdollisuuksia valvoa, että pyöräilijät noudattaisivat sääntöjä.

Desgrange pysyi päätöksessään vielä keväällä 1905, ettei hän aio järjestää Touria. Päätoimittaja muutti kuitenkin mielensä. Hän päätti lisätä etappien määrän 11:een. Osuudet käytiin jatkossa päivänvalossa. Tällä pyrittiin vähentämään - ja siinä onnistuttiinkin - sääntörikkomuksia.

L'Auton levikki nousi nousemistaan. Vuonna 1908 se oli jo 250 000. Desgrangen mukaan levikki kasvoi peräti 850 000:een vuonna 1933. L'Auton rakettimainen nousu tarkoitti sitä, että sen pahin kilpailija L'Velo joutui lopettamaan toimintansa jo vuonna 1904 - vain reilu vuosi ensimmäisen Tour de Francen jälkeen.

Erikoisia sääntöjä ensimmäisinä vuosikymmeninä

Tour de Francea pidetään maantiepyöräilyn ensimmäisenä etappiajona. Desgrange kehitti kokonaisajanoton ja yksittäisistä sijoituksista tulleet pisteet. Desgrange salli peesiavun antamisen jo ensimmäisen Tourin päätösetapilla 1903. Desgrange vastusti monivaihteisia polkupyöriä ja vaati käyttämään puisia vanteita aina vuoteen 1937 saakka.

Desgrange salli ajajien kuulua samaan joukkueeseen, mutta peesiavun antaminen oli pääsääntöisesti kiellettyä vuoteen 1925 asti. Polkupyörän vaihtaminen oli sääntöjen vastaista vielä vuonna 1922. Desgrange piti huolen siitä, että ajajien työvälineissä ei saanut olla minkäänlaisia pyörätehtaiden tunnuksia.

Ensimmäisiin Ranskan ympäriajoihin pääsivät kaikki halukkaat pyöräilijät. Ajajat kuuluivat joko joukkueisiin (avustaminen oli kiellettyä) tai osallistuivat yksittäisinä urheilijoina. Desgrange muuti sääntöjä vuonna 1930, jolloin hän edellytti, että joukkueet edustivat joko maataan tai tiettyä aluetta.

Maajoukkueet pysyivät aina vuoteen 1961 asti. Vuodesta 1962 lähtien Touria on ajettu monikansallisin ryhmin lukuunottamatta vuosia 1967-1968.

Jacques Goddet - Desgrangen seuraaja

Henri Desgrange toimi Tour de Francen ensimmäisenä johtajana, vaikka Geo Lefevre vastasi kilpailun päivittäistoiminnan pyörittämisestä. Lefevre seurasi ajajia joko autolla tai junalla. Desgrangen terveys alkoi reistailla 1930-luvun lopulla. Hän siirtyi sivuun vuoden 1939 Tourin jälkeen.

Desgrangen varamies Jacques Goddet otti vetovastuun. Ranskan ympäriajoa ei järjestetty II maailmansodan takia vuosina 1940-1946. L'Auto lopetti toimintansa vuonna 1944 ja Tourin järjestelyvastuu meni uudelleen jakoon. L'Equipe -lehti, jonka leipiin Goddet oli siirtynyt, alkoi vastata Tourin pyörittämisestä.

Lehtipohatta Émilion Amaury tuki Goddet'ta, sillä L'Equipen talous ei ollut kovin vankalla pohjalla. Amaury halusi, että hänen alaisensa Felix Levitan liittyisi Goddet'n parivaljaksiksi Tourin johtoportaaseen. Kaksikko työskenteli yhdessä - Goddet vastasi urheilullisesta puolesta ja Levitan hoiteli talousasioita.

Levitan alkoi hankkia sponsoreita. Hän teki myös merkittävän päätöksen siirtämällä Tourin viimeisen etapin maalipaikan Pariisin Champs Elyseelle vuonna 1975. L'Equipen taloustilanne oli käytännössä turvattu, kun Amaury osti lehden vuonna 1968.

Goddet ja Levitan toimivat Tourin johtajina viimeisen kerran vuoden 1986 Tourissa. Goddet jäi sen jälkeen eläkkeelle. Levitanin kohtaloksi koituivat taloudelliset epäselvyydet ja L'Equipe antoi hänelle potkut. Vuosina 1987-1988 Ranskan ympäriajon lyhytaikaisina johtajina olivat Jean-Francois Naquet-Radiguet, Xavier Louy ja Jean-Pierre Courcol.

Legendaarinen Tour-pamppu Jean-Marie Leblanc otti komennon vuonna 1989. Leblanc vastasi kilpailullisista asioista. Johtajat Jean-Claude Killy (1994-2000) ja Patrice Clerc (2001-2004) häärivät enemmän taustalla. Ranskan ymppäriajon nykyinen pomo Christian Prudhomme toimi Leblancin aisaparina vuosina 2005-2006. Hän otti vetovastuun vuonna 2007.

Arvopaidat

Ranskan ympäriajon kokonaiskilpailun johtajan erikoispaita otettiin käyttöön vuonna 1919. Paidan tarkoituksena oli helpottaa kärkimiehen tunnistamista. Sen väriksi valikoitui heti keltainen. Yhdysvaltalaisella Lance Armstrongilla oli eniten kokonaiskisan voittoja - 7 (1999-2005). UCI mitätöi hänen tuloksensa lokakuussa 2012 USADA:n suorittaman laajojen dopingtutkimusten myötä. Jacques Anquetil, Eddy Merckx, Bernard Hinault ja Miguel Indurain ovat kaikki saavuttaneet ennätysmäärän kokonaiskisan voittoja - 5.

Pistekilpailun johtajan vihreästä paidasta taisteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Saksalaisella Erik Zabelilla on eniten pistekisan voittoja - 6 (1996-2001).

Tourin paras mäkimies palkittiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1933, mutta nykyinen punapilkullinen paita otettiin käyttöön vasta vuonna 1975. Ranskalaisella Richard Virenque'lla on eniten mäkipistekisan voittoja - 7 (1994-1997, 1999, 2003-2004).

Alle 25-vuotiaiden nuorten kilpailuosio perustettiin vuonna 1975. Se pysyi Tourin ohjelmassa vuoteen 1989 saakka. Kisaosion erikoispaita palasi Ranskan ympäriajoon vuonna 2000. Eniten nuorten kisaosion voittoja on saksalaisella Jan Ullrichilla (1996-1998) ja luxemburgilaisella Andy Schleckillä (2008-2010) - 3.

Yksittäisiä tilastoja

Pisin Tour: 5 745 km (1922)
Lyhin Tour 2 420 km (1904)

Suurin voittajan ja kakkosen aikaero: 2.49.45 (1903)
Pienin voittajan ja kakkosen aikaero: 0.08 (1989)

Eniten kokonaiskilpailun voittoja: 5, Jacques Anquetil, Eddy Merckx, Bernard Hinault, Miguel Indurain
Eniten pistekilpailun voittoja: 6, Erik Zabel
Eniten mäkipistekilpailun voittoja: 7, Richard Virenque
Eniten nuorten kilpailuosion voittoja: 3, Jan Ullrich ja Andy Schleck

Eniten etappivoittoja: 34, Eddy Merkx. 28, Bernard Hinault. 25, Andre Leducq. 23, Mark Cavendish. 22, Andre Darrigade.

Eniten etappivoittoja yhtenä vuotena: 8, Charles Pelissier, Eddy Merckx ja Freddy Maertens.

Nopein Tour: 41,5 km/h (2005)
Nopein etappi: 50,4 km/h (1. etappi, 1999)
Nopein prologi: 55,2 km (Chris Boardman, 1994)
Nopein aika-ajo: 54,7 km (David Zabriskie, 2005)
Nopein joukkue-ITT: 57,3 km (Discovery Channel, 2005)

Pisin yksittäisen ajajan onnistunut irtiotto: 253 km (Albert Bourton, 1947)
Suurin yksittäisen ajajan onnistuneen irtioton aikaero: 16.30 (Albert Bourton, 1947)

Useimmin Tourin lähtö- tai maalipaikkakuntana:

135, Pariisi. 80, Bordeaux. 62, Pau. 58, Luchon. 40, Metz.

Suomalaiset Tourissa: Joona Laukka (1997-1998), Kjell Carlström (2005-2007), Jussi Veikkanen (2009)

-vetooo


Kuuntele uusin Livigno2Levi Podcast

Suositeltavaa luettavaa

Kilpailukalenterit

Kaupalliset yhteistyöt

Kuukauden luetuimmat

  1. 15.11.2020Niskanen antoi venäläiselle isän kädestä Oloksen leirikilpailussa
  2. 19.11.2020Suomen Cup jatkuu Taivalkoskella - katso lähtölistat
  3. 20.11.2020Niskanen tahkosi Oloksella hurjat kilometrit
  4. 14.11.2020Hyvärinen ja Joensuu voittoihin Kainuun Talvikisoissa
  5. 12.11.2020Kainuun Talvikisoissa mukana useita maajoukkuehiihtäjiä
  6. 23.11.2020Tässä Suomen hiihtäjät Rukalle
  7. 21.11.2020Beitostölenissä myrskysi – yllätysnimi peittosi maajoukkuemiehet 15 kilometrillä
  8. 18.11.2020Björgen ei noudattanut antidopingsääntöjä - ei saa kilpailla tämän vuoden puolella
  9. 26.11.2020Olympiamitalisti vaihtaa kansalaisuutta ja muita hiihtouutisia lyhyesti
  10. 14.11.2020Hyvärinen nautti kovasta kisasta, Joensuu hämmentyi voittomarginaalistaan
  11. 16.11.2020Suomen ampumahiihtojoukkue ensimmäisiin maailmancup-osakilpailuihin valittu
  12. 20.11.2020Weng ja Kläbo kovimmat Norjan kauden avauksessa
  13. 22.11.2020Melnitsenko pesi maajoukkuekollegansa Oloksella sunnuntaina – Ustjugovin ja Neprjajevan vauhti kadoksissa
  14. 07.11.2020Tässä Suomen Cupin viestien suosikkijoukkueiden hiihtojärjestyksiä
  15. 21.11.2020Oloksella hiihdettiin venäläisvoittoinen leirikilpailu
  16. 13.11.2020Nuorten MM-hiihdot Suomeen!
  17. 28.11.2020Kläbo: Iversen saa lauantain palkintojuuston, mikäli ei auta Bolshunovia sunnuntaina
  18. 18.11.2020Saako Northug osallistua pitkän matkan hiihtoihin?
  19. 29.11.2020Linn Svahn ja Maja Dahlqvist syyttivät Ebba Anderssonia kaatumisesta Rukalla – Andersson ei ottanut mitään vastuuta tilanteesta
  20. 20.11.2020Novak ja Andersson voittoihin Ruotsisssa
  21. 21.11.2020Johaug täysin ylivoimainen Beitostölenin kympillä
  22. 30.11.2020Kova päätös – Kläbo jättää maailmancupin osakilpailuja väliin
  23. 11.11.2020Kallalla koronavirustartunta
  24. 22.11.2020Johaug nopein vapaallakin – Sundby suurissa ongelmissa
  25. 14.11.2020Mikko Koutaniemi muistelee podcastissä uraansa ja kertoo kaiken Ylläs-Levistä
  26. 22.11.2020Kerttu Niskanen suvereeni voittaja Taivalkosken kympillä
  27. 18.11.2020Päivitetty: Norja valitsi jo joukkueensa Rukalle
  28. 23.11.2020Venäjän kivikova joukkue Rukalle
  29. 24.11.2020Näin hiihdon maailmancupissa jaetaan palkintorahoja
  30. 13.11.2020Olympiavoittaja Östbergin kausi ohi ennen kuin alkoikaan – siirtää katseet olympiavuoteen