Vinkkejä hiihtokengän valintaan

Monojen valintaan vaikuutaa useampi tekijä. Kuva:Hevoskuuri.fi

Monojen valintaan vaikuutaa useampi tekijä. Kuva:Hevoskuuri.fi

Hiihtokenkien osuus hiihtonautinnosta on merkittävä. Jalkojen paleleminen, hiertynyt kantapää tai säärtä painava remmi pilaavat hyvin nopeasti kenen tahansa hiihtolenkin. Monoja valitessa on kuitenkin vaikea arvioida kuinka hiihtokenkä sitten käytössä toimii. Ohessa olemme listanneet muutamia hiihtokengän valintaan vaikuttavia tekijöitä.

 

{akeebasubs *}Sidetyyppi

Hiihtokenkää valittaessa on ensin tarkistettava minkä sidejärjestelmän siteet omiin suksiin on asennettu. Rottefellan NNN –järjestelmä on sikäli yksinkertainen, että kaikki NNN –pohjalla varustetut hiihtokengät käyvät kaikkiin siteisiin. Salomonin osalta tilanne on hieman monimutkaisempi. SNS Profil mallin pohja on varustettu yhdellä kiinnityspisteellä ja ne sopivat vain kyseisen tyypin siteisiin. SNS Pilot järjestelmällä varustettujen hiihtokenkien pohjassa on kaksi kiinnitysrautaa ja ne sopivat SNS Pilot siteiden ohella SNS Profil siteisiin. Uusimmat SNS Pilot RS17 pohjalla varustetut hiihtokengät eivät käy enää Profil siteisiin, mutta soveltuvat uusiin perinteisen yhden kiinnityspisteen SNS Propulse siteisiin.

Rottefellan ruuviton ja liikuteltava NIS järjestelmä mahdollistaa erilaisten siteen paikkojen kokeilun, kun taas Salomonin siteet ruuvataan aina kiinteästi paikoilleen. NIS siteiden asentamista varten suksessa täytyy olla tehtaalla sukseen kiinnitetävä NIS sidelevy.

Varsinaisen hiihtotuntuman kannalta on vaikea ottaa kantaa siihen, kumpi järjestelmä on parempi. Useat arvostavat kahden kiinnityspisteen (SNS Pilot) tuomaa tukevuutta luisteltaessa, kun taas toiset pitävät Rottefellan leveän sidelevyn tuomasta vakauden tunteesta. Perinteisessä Rottefellan ohuempi ulkopohja sallii joidenkin mielestä pidemmän potkun ja tarkan suksituntuman, kun taas voimansiirrollisesti jotkut pitävät SNS järjestelmää tehokkaampana.

Käyttötarkoitus / Hintaluokat

Puhtaasti kisakäyttöön suunnitellut hiihtokengät ovat suunniteltu puhtaasti tehokkuuden ja voimansiirron pohjalta. Kisakengät ovat hyvin usein suhteellisen kapealestisiä ja ylimääräisiä lämmöneristeitä niissä ei juuri ole. Ylimääräiset pehmikkeet heikentävät voimansiirtoa. Kisamonot tarjoavat kuitenkin äärimmäisen tarkan suksituntuman, joten tavoitteellisesti hiihtäville ne ovat oikea vaihtoehto. Kovilla pakkasilla tosin kannattaa päälle pukea mononsuojat tuomaan lisälämpöä.

Aktiivikuntoilijoille tarkoitetuissa hiihtokengissä mukavuus on jo otettu paremmin huomioon. Yleensä näissä kengissä hiilikuitumateriaaleja on jo ainakin osin vaihdettu lasikuituun ja muoviin, jolloin tukirakenteet ovat hieman pehmeämpiä. Näin ollen suksituntuma ei ole niin tarkka, mutta kenkä tuntuu mukavalta. Lestiltään aktiivikuntoilijoiden kengät ovat 2-3 mm leveämpiä ja niissä on paksumpi lämmöneristys. Vajaan kahdensadan euron luistelumonot ja vajaan 150 euron perinteisen monot soveltuvat hyvin lähes päivittäin hiihtäville aktiiviharrastajille.

Edullisimpien monojen suunnittelussa ei juuri ole enää ole kiinnitetty huomiota suksituntuman tarkkuuteen vaan lähinnä siihen, että kenkä tuntuu sovittaessa mukavalta ja on suhteellisen lämmin. Mikäli suhtautuu hiihtoon hivenenkin intohimoisemmin, kannattaa nämä mukavanleveät kengät jättää kauppaan ja panostaa paremmin tukeviin ja tarkemmin istuviin hiihtokenkiin.

Lesti

Lesti on ehkä kaikkein tärkein tekijä valittaessa kenkää, oli kyseessä sitten hiihto-, juoksu-, tai vaikka tanssikenkä. Mikäli lesti ei istu jalkaan, ei muista hienoistakaan teknisistä ominaisuuksista pääse nauttimaan. Kengän pohjallisen muotoilun tulee tukea jalkaa, eikä painaa sovittaessa. Mikäli kengässä on lämpömuotoiltavat pohjalliset ja sisäkenkä, kannattaa muotoilu ehdottomasti tehdä, kunhan oikea koko on löytynyt.

Pääsääntöisesti luistelumonon lestin tulee olla suhteellisen napakka, jotta jalka ei liikkumaan sivusuunnassa suksella "kantatessa". Perinteisen hiihtokengässä lesti voi olla hieman löysempi, sillä potkun lopussa noustessa päkiälle jalkaterä pyrkii hieman leviämään.

Kengän pituuden osalta perinteisen hiihtokengän tulee istua jalkaan juoksukengän tavoin, eli kärkeen olisi hyvä jäädä 0,5-1,5 cm ns. käyntivaraa. Vapaan hiihtokenkä voi olla tässäkin suhteessa hieman napakampi, sillä luisteltaessa ei paino varsinaisesti ole missään vaiheessa päkiän päällä.

Erityisen leveälestisten ja matalan jalkaholvin omaavien hiihtäjien kannattaa kokemuksen mukaan pääsääntöisesti välttää vapaan hiihtotavan kenkiä, joissa jalkapöydän yli kulkee kiristyshihna. Siirrettäessä painoa sisäsyrjälle hihnan sisäreuna tukirakenteineen saattaa painaa pahastikin, jos jalkaholvi on madaltunut.

Hiihtokenkien tuki- ja pintamateriaalit ovat yleensä synteettisiä, joten pientä lestin muokkausta voidaan lämmön avulla tehdä. Mikäli hiihtokenkä istuu muuten hyvin, mutta lesti on paikoittain jostain kohtaa kapea, voidaan asiantuntevassa hiihtokaupassa monoja lämmittämällä päästä sukkamaiseen istuvuuteen.

Hiihtotekniikka

Hiihtotekniikka määrittelee myös sitä, millainen kenkä tuntuu käytössä parhaalta. Mikäli hiihtää ns. pitkällä potkulla, nilkan ojentaen, kannattaa valita päkiältä joustavampipohjainen hiihtokenkä. Tämä koskee niin vapaan kuin perinteisenkin hiihtotavan kenkää. Luisteltaessa pitkää potkua suosivat valitsevat yleensä myös kengän, jonka varren tukirakenne ei rajaa nilkan liikettä eteen / taakse suunnassa.

Vapaan hiihtotavan kengän tulee olla kuitenkin riittävän kiertojäykkä jotta se tukee jalkaa siten että jalkaterä-säärilinja säilyy suorana koko liukuvaiheen ja potkun ajan. Tiheämmällä frekvenssillä hiihtävät hakevat yleensä suhteellisen jäykkää kenkää. Nilkan tukirakenteita tärkeämpää on kuitenkin jalkapöydän alta ja sivuilta tuleva tuki. Mikäli kenkäosa ei anna tukea ja nilkka on korkealle tuettu, saattaa se aiheuttaa ongelmia jalkaterän kiertyessä säärtä enemmän.

Ulkonäkö

Ulkonäöllä ei ole vaikutusta hiihtosuoritukseen, mutta omaan silmään hyvältä näyttävillä kengillä mieliala saattaa hitusen nousta.

-Aki Tuovinen
Kirjoittaja on toiminut muun muassa Rossignolin tallipäällikkönä ja on tällä hetkellä Forte Sportissa yrittäjänä.{/akeebasubs}

{akeebasubs !*}{/akeebasubs}


Kuuntele uusin Latu Podcast

Kuuntele uusin Livigno2Levi Podcast

Suositeltavaa luettavaa

Kuukauden luetuimmat

  1. 03.10.2020Kaisa Mäkäräinen vauhdissa Kolilla
  2. 17.10.2020Mäkäräinen taas vauhdissa poluilla
  3. 12.10.2020Oloksen Tykkikisat peruttu – 30 vuoden historiaan katkos
  4. 23.10.2020Lapissa hiihdetään jo luonnonlumella!
  5. 15.10.2020Tulevan kauden suunnitusmaajoukkue valittu
  6. 25.10.2020Vuokatti Sport Biathlon Team kehittyy Mäkäräisen ja Nousiaisen kokemusta hyödyntäen
  7. 09.10.2020Northug treenaa jälleen!
  8. 22.10.2020Yleisöllä pääsy ampumahiihdon maailmancupin avaukseen
  9. 08.10.2020Team Electrofit tekee paluun Visma Ski Classics -sarjaan
  10. 10.10.2020Miska Poikkimäki totuttelee uuteen arkeensa: "On luottavainen fiilis"
  11. 06.10.2020Pärmäkosken harjoituskausi sujunut ilman ongelmia
  12. 21.10.2020Magner Dalen: Harjoittelemme rajoilla ja välillä ylikin
  13. 07.10.2020Pärmäkoski puhuu avoimesti ravintoasioista ja painosta sekä paljastaa suosikkipitsansa reseptin
  14. 12.10.2020Suomi neuvottelee tulevan talven nuorten MM-hiihdoista
  15. 28.09.2020Mårten Boström juoksi kolmanneksi Lidingöloppetissa
  16. 27.10.2020Pärmäkoski paljastaa: Tykkiparia säästellään olympialaisiin
  17. 28.09.2020Juho Mikkonen tuunasi kesäharjoitteluaan MM-kisojen 50 kilometriä mielessään
  18. 02.10.2020Hiihtoliitto vailla markkinointijohtajaa – Töykän lähtö tuli yllätyksenä
  19. 17.10.2020Rantanen ja Suna mestarit suunnistuksen SM-erikoispitkällä
  20. 07.10.2020Polarilta markkinoille uusi lippulaivamalli
  21. 02.10.2020Oona Kettunen tyytyväinen vapaan hiihtonsa kehitykseen: "Tekninen puoli on pikkuhiljaa mennyt eteenpäin"
  22. 20.10.2020Iivo Niskasen kauden ensimmäinen tosi testi Rukalla – "Perusasiat ovat toistaiseksi johtaneet kehitykseen"
  23. 23.10.2020Ruotsin maajoukkuekin pääsi lumelle
  24. 01.10.2020Kestävyysurheilu.fi Wsportsmedian omistukseen
  25. 22.10.2020Treenitorstai: Seitsemän hyvää voimaliikettä kuntohiihtäjille
  26. 19.10.2020Sami Jauhojärvi aloitti valmentajan ammattitutkinnon suorittamisen – nähdäänkö mies tulevaisuudessa maajoukkuevalmentajana?
  27. 14.10.2020Yläkoululeirityksessä laadukasta treeniä hyvässä porukassa ja ideoita kotiharjoitteluun
  28. 13.10.2020Aki Karvosenkin valmentajana toimineelle Veikko Ahoselle tunnustuspalkinto juniorityöstä
  29. 21.10.2020Anita Korva toivoo pääsevänsä takaisin ehjään harjoitusrytmiin
  30. 13.10.2020SVT: Pääsihteeri Lewisin potkujen taustalla puheenjohtajakilpa

ulvang banneri