D-vitamiinilisän käyttö on perusteltua

Painavaa tutkimustietoa viime aikoina paljon puhuttaneesta D-vitamiinista. Urheilijan kannalta D-vitamiinin mielenkiintoisimmat vaikutusmahdollisuudet liittynevät sen rooliin fyysisen suorituskyvyn kannalta.

D3-vitamiinia saadaan iholla auringon UV-valon avulla tapahtuvan tuotannon seurauksena. Toinen ja paljon tehottomampi vaihtoehto saada D-vitamiinia on ravinto. Huolimatta siitä onko D-vitamiini peräisin iholla tapahtuvasta tuotannosta vai saatu suoraan ravinnosta, maksa muuttaa D-vitamiinin kalsidioliksi, joka on D-vitamiinin veressä kiertävä varastomuoto. Tätä arvoa voidaan mitata laboratoriokokein. Auringosta saadaan kauniina kesäpäivänä keskipäivän aikaan 30 minuutin aikana jopa 500 µg (20000 IU) D-vitamiinia, kun koko keho altistetaan auringonvalolle ja ei käytetä aurinkosuojavoidetta [1-2]. Pidempään auringossa oltaessa D-vitamiinin tuotanto loppuu ja ylimäärin tuotettu D-vitamiini hajoaa iholla [3] sekä iho voi palaa suurentaen melanooman riskiä. On vaikea uskoa, että itseään säätelevä ihon D-vitamiinisynteesi olisi luonnon sattuma, kuten Helsingin yliopiston biolääketieteen laitoksen professori Ilari Paakkari toteaa kotimaisen lääkärilehden pääkirjoituksessa [4]. Päiväntasaajaa lähellä asuvien väestöjen kalsidiolin pitoisuudet ovat noin 2–5 kertaa pohjoisten väestöjen keskimääräisiä pitoisuuksia suurempia. Jopa yli 200 nmol/l pitoisuuksia on mitattu maanviljelijöiltä, jotka todistettavasti eivät käyttäneet D-vitamiinilisää [2].

Talviaikaan, kun auringonvalo ei riitä D-vitamiinin synteesiin iholla, suun kautta otettu 1 µg:n annos D3-vitamiinia vastaa veren kalsidiolitason tason nousua noin 1 nmol/l [2, 5]. Tästä laskemalla nykyinen saantisuositus ottaa 7,5 µg:n D-vitamiinitabletti päivässä nostaa talviaikaan plasman kalsidiolitasoa noin 10 nmol/l, kun huomioidaan suomalaisten keskimääräinen ruoasta saatu (2,5 µg) päivittäinen D-vitamiini mukaan. Ihanteellinen D-vitamiinin varastomuodon, kalsidiolin, pitoisuus veressä luustovaikutusten kannalta on tutkimusten mukaan noin 80-110 nmol/l [6], jolla kalsiumin imeytyminen suolistosta on optimaalista ja luuta hajottavan lisäkilpirauhashormonin aktiivisuus on pienentynyt [4]. Pitoisuuksia alle 37,5 nmol/l pidetään riittämättömän saannin osoittajana. Suomalaiset saavat liian vähän D-vitamiinia: 9–15-vuotiaista tytöistä 75 %:lla seerumin kalsidiolipitoisuus alitti talvella määrän määrän 37,5 nmol/l [7]. Vastaavasti varusmiehistä talviaikaan 39 %:lla ja sairaalan sisätautipotilaista 65 %:lla oli D-vitamiinin puutos [8]. Satunnaistettujen ja lumekontrolloitujien hoitotutkimusten mukaan 25 µg D-vitamiinia päivässä vähentää osteoporoottisia murtumia, mutta 10 µg annoksella ei vielä ole vaikutusta [9].

D-vitamiinilla on myös monia luuston ulkopuolisia vaikutuksia, sillä tähän päivään mennessä on löydetty jo yli 2000 geeniä (3% perimästämme!), jotka koodaavat D-vitamiinin vaikutuksia [6, 10]. D-vitamiinilla on vaikutuksia myös lihaksiin. Sen runsas saanti parantaa alaraajojen toimintaa ja pienentää kaatumistapaturmien riskiä [11-13]. Se vähentää solujen hallitsematonta kasvua. Tätä voidaan hyödyntää psoriaasin hoidossa ja tähän liittynee osittain D-vitamiinin syövältä suojaava vaikutus. Lukuisissa kasvainmalleissa D-vitamiini estää syövän kasvua, verisuonitusta ja etäpesäkkeiden syntyä [6]. D-vitamiinin saannilla ja auringonvalon saatavuudella näyttää olevan käänteinen yhteys autoimmuunitautien kuten tyypin 1 diabeteksen, nivelreuman ja MS-taudin riskiin [2, 6, 11]. Lisäksi D-vitamiinin puutos on luultavasti yhteydessä myös verenkiertosairauksiin ja infektioihin [1, 11].

Havainnot siitä, että ihmisen infektiopuolustus voi tehostua D-vitamiinista [1], ovat urheilijan kannalta mielenkiintoisia. Tiedetään, että tietyt antimikrobiset peptidit (AMP) estävät ainakin influenssa-, Herpes simplex-, adeno-, sytomegalo- ja papilloomavirusten toimintaa [14], jotka aiheuttavat mm. hengitystieinfektoita. AMP:t toimivat immuunipuolustuksen etulinjassa, joten niiden toimiessa tehokkaasti infektioissa oireinen tauti voidaan jopa kokonaan välttää [1]. D-vitamiinilisän käytön vaikutuksesta hengitysinfektioiden torjunnassa on saatu positiivisia tuloksia muutamassa tutkimuksessa [15-16], mutta tutkimukset ovat olleet heikkolaatuisia ja lisänäyttöä tarvitaan.

Itse en ole löytänyt D-vitamiinista kertovaan tutkimuksiin tutustuessa, että 250 µg:n D-vitamiiniannoksilla olisi raportoitu toksisia vaikutuksia aikuisväestössä pitkäaikaisessakaan käytössä. Itse asiassa suun kautta nautitulla annoksella 250 µg/vrk päädytään kahden kuukauden kuluessa keskimäärin tasoon 130 nmol/l [2], mutta yksilöiden vaihteluväli on suuri. Eläintutkimuksessa toksisuutta (hyperkalsemiaa) ilmenee, kun kalsidiolin pitoisuus ylittää 375 nmol/l [6]. En tarkoita, että tämä 250 µg/vrk olisi optimaalinen annos, mutta mielestäni tämä kuvaa hyvin pelon D-vitamiinimyrkytyksestä olevan on aiheetonta, kun muistaa jonkun kohtuuden. Toisaalta Tuohimaa ym. viittasivat tutkimuksissaan [17], että sekä alhainen että korkea kalsidiolipitoisuus olivat yhteydessä kohonneeseen eturauhassyöpäriskiin norjalaisilla miehillä. Suomalaisten miesten osalta vastaavaa yhteyttä ei havaittu. Tuoreen ja laajan eri tutkimusten tuloksia yhdistävän hyöty-haitta-analyysin loppupäätelmä tukee D-vitamiinin saantisuositusta 1800-4000 IU/vrk ja veren D-vitamiinipitoisuutta (kalsidioli) 75-110 nmol/l kaatumisten, murtumien, sydänsairauksien ja paksusuolisyövän ehkäisyssä [12]. Toisten laajojen meta-analyysien mukaan D-vitamiinin puute on yhteydessä kasvaneeseen paksu- ja peräsuolisyövän riskiin [18], mutta ei eturauhassyöpäriskiin [19].

Urheilijan kannalta D-vitamiinin mielenkiintoisimmat vaikutusmahdollisuudet liittynevät sen rooliin fyysisen suorituskyvyn kannalta. Cannell ym. [13] julkaisivat hiljattain aiheesta mielenkiintoisen artikkelin arvostetussa urheilulääketieteen julkaisussa. Artikkelin mukaan tyypin II lihassolujen (ns. nopeat lihassolut) koko ja määrä lisääntyvät D-vitamiinin myötä. D-vitamiinia on käytetty ultraviolettivalon muodossa suoritusta parantava tekijänä Saksassa ja Neuvostoliitossa jo 1950-luvulla. Saksassa mitattiin tuolloin 13 %:n parannus polkupyöräergometritestissä niiden lääketieteen opiskelijoiden ryhmässä, jotka saivat keinotekoista UV-säteilyä. Vastaavia tuloksia on raportoitu artikkelin mukaan myös neuvostoliittolaisilla pikajuoksijoilla nopeuden ja saksalaisilla koululaisilla kestävyyskunnon ja reaktioajan suhteen, mutta tulosten luotettavuus on mielestäni kyseenalainen vaikkakin tulokset ovat mielenkiintoisia. Artikkelissa todetaan, että huippusuoritukset ajoittuvat kirjallisuuden mukaan usein kesäaikaan ja suositellaan D-vitamiinin varastomuodon, kalsidiolin, pitoisuudeksi vähintään 125 nmol/l, joka on mahdollista saavuttaa kesäaikaan myös ilman D-vitamiinilisää. Itse ajattelen, että D-vitamiinin hyvin todistetut vaikutukset kaatumisten vähenemisessä vanhoilla ihmisillä liittyvät sekä parantuneeseen lihasvoimaan että hermo-lihasjärjestelmän (reaktioaika, tasapaino) toimintaan.

Henkilön rasvakudoksen määrä ja ikä heikentävät D-vitamiinin hyötyosuutta, joten veren kalsidiolipitoisuutta tulisi mitata hoidon tuloksen varmistamiseksi. Lisäksi yksilölliset erot D-vitamiinin aineenvaihdunnassa ovat suuria. Valtaosa tutkijoista suosittaa noin 80 nmol/l kalsidiolipitoisuuksia, joihin päästään oleskelemalla kesäpäivän auringossa 10 minuuttia päivässä. Koska asumme Suomessa, D-vitamiinilisän käyttö on hyvin perusteltua. D-vitamiinihoito ei myöskään ole kallista, vaikka markkinavoimat yrittävätkin varmasti ottaa osansa nousevista "terveysbuumeista". Suomestakin saa jo 50 µg:n D3-vitamiinikapseleita ja netistä kotimaisilta sivuilta katsottuna 300 kapselin hinta on 20 euron tienoilla. Vaikka käyttäisi nykyisiä saantisuosituksia enemmän D-vitamiinia (esim. kolme 50 µg:n kapselia viikossa), yhden henkilön vuosikustannuksiksi tulee tällöin noin 10 euroa. Lisäksi D-vitamiinilisistä kannattaa pitää taukoa kesäkuukausina, jos ehtii oleskelemaan ulkosalla. Kesällä vitamiinin luonnollinen lähde, aurinko, tuottaa optimaalisen määrän tuota hormonin esiastetta ihollamme.

LK Henri Taanila
Kirjoittaja viimeistelee parhaillaan väitöskirjaa varusmiesten tuki-ja liikuntaelinvammojen riskitekijöistä ja ehkäisystä

Lähteet:

1. Alitalo A: Ihmisen infektiopuolustus voi tehostua D-vitamiinista. Duodecim 2010, 126:1127-1134.
2. Vieth R: Vitamin D supplementation, 25-hydroxyvitamin D concentrations, and safety. Am J Clin Nutr 1999, 69(5):842-856.
3. Holick MF: McCollum Award Lecture, 1994: vitamin D--new horizons for the 21st century. Am J Clin Nutr 1994, 60(4):619-630.
4. Paakkari I: D-vitamiini - aurinkohormoni. Duodecim 2010, 126:1107-1108.
5. Heaney RP, Davies KM, Chen TC, Holick MF, Barger-Lux MJ: Human serum 25-hydroxycholecalciferol response to extended oral dosing with cholecalciferol. Am J Clin Nutr 2003, 77(1):204-210.
6. Paakkari I: D - etelän hormoni ja pohjoisen vitamiini. TABU Lääketietoa Lääkelaitokselta 2008, 16.12.2008.
7. Lehtonen-Veromaa M, Mottonen T, Irjala K, Karkkainen M, Lamberg-Allardt C, Hakola P, Viikari J: Vitamin D intake is low and hypovitaminosis D common in healthy 9- to 15-year-old Finnish girls. Eur J Clin Nutr 1999, 53(9):746-751.
8. Aro A: D-vitamiini - monivaikutteinen hormoni. Duodecim 2005, 121:1749-1754.
9. Bischoff-Ferrari HA: Optimal serum 25-hydroxyvitamin D levels for multiple health outcomes. Adv Exp Med Biol 2008, 624:55-71.
10. Bouillon R, Carmeliet G, Verlinden L, van Etten E, Verstuyf A, Luderer HF, Lieben L, Mathieu C, Demay M: Vitamin D and human health: lessons from vitamin D receptor null mice. Endocr Rev 2008, 29(6):726-776.
11. Heaney RP: Vitamin D in health and disease. Clin J Am Soc Nephrol 2008, 3(5):1535-1541.
12. Bischoff-Ferrari HA, Shao A, Dawson-Hughes B, Hathcock J, Giovannucci E, Willett WC: Benefit-risk assessment of vitamin D supplementation. Osteoporos Int 2010, 21(7):1121-1132.
13. Cannell JJ, Hollis BW, Sorenson MB, Taft TN, Anderson JJ: Athletic performance and vitamin D. Med Sci Sports Exerc 2009, 41(5):1102-1110.
14. Klotman ME, Chang TL: Defensins in innate antiviral immunity. Nat Rev Immunol 2006, 6(6):447-456.
15. Aloia JF, Talwar SA, Pollack S, Yeh J: A randomized controlled trial of vitamin D3 supplementation in African American women. Arch Intern Med 2005, 165(14):1618-1623.
16. Aloia JF, Li-Ng M: Re: epidemic influenza and vitamin D. Epidemiol Infect 2007, 135(7):1095-1096; author reply 1097-1098.
17. Tuohimaa P, Tenkanen L, Ahonen M, Lumme S, Jellum E, Hallmans G, Stattin P, Harvei S, Hakulinen T, Luostarinen T et al: Both high and low levels of blood vitamin D are associated with a higher prostate cancer risk: a longitudinal, nested case-control study in the Nordic countries. Int J Cancer 2004, 108(1):104-108.
18. Touvier M, Chan DS, Lau R, Aune D, Vieira R, Greenwood DC, Kampman E, Riboli E, Hercberg S, Norat T: Meta-analyses of vitamin D intake, 25-hydroxyvitamin D status, vitamin D receptor polymorphisms and colorectal cancer risk. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2011.
19. Yin L, Raum E, Haug U, Arndt V, Brenner H: Meta-analysis of longitudinal studies: Serum vitamin D and prostate cancer risk. Cancer Epidemiol 2009, 33(6):435-445.


Kuuntele uusin Latu Podcast

Suositeltavaa luettavaa

Kuukauden luetuimmat

  1. 21.01.2020Iloisia perheuutisia hiihtomaailmasta: Sergei Ustjugov ja Johannes Bö ovat nyt isiä, Julia Belorukovasta tuli äiti
  2. 27.12.2019Sairastumisia Norjan joukkueessa – uudet nimet saavat kokemusta Tour de Skillä
  3. 02.01.2020Kläbo on luovuttanut Tour de Skin kokonaisvoiton suhteen
  4. 24.01.2020Hiihdon nuorten PM-kisat käynnistyivät suomalaisvoitolla Falunissa
  5. 05.01.2020Antti Tuisku koetteli kestävyyttään Alpe Cermisin nousussa
  6. 03.01.2020Kaksi suomalaisnaista hiihti karsinnasta erähiihtoihin Skandinavia cupin sprintissä
  7. 13.01.2020Sergei Ustjugov ei hiihdä Nove Mestossa – maailmancupin kärki karkaamassa Tour de Skin kakkoselta
  8. 29.12.2019Iversen ja Caspersen Falla keskeyttävät Tour de Skin
  9. 23.01.2020Kovat keinot käyttöön Norjan mestaruuskisoissa - sprintin hiihtotapa vaihtuu, yhdistelmähiihto pelkkää perinteistä ja viesti vain vapaalla
  10. 20.01.2020Maastohiihdon maailmancup jatkuu Oberstdorfissa – Suomelta 15 urheilijan joukkue MM-laduille
  11. 29.12.2019Miesten sprintin voittajasuosikki keskeyttää Tour de Skin
  12. 04.01.2020Eveliina Piippo paras suomalaisnainen Skandinavia cupin vapaan kisassa
  13. 22.01.2020Norjalla lähes lyömätön miesten joukkue Oberstdorfin yhdistelmäkilpailussa – tilastojen valossa vain Bolshunov voi haastaa
  14. 04.01.2020Tässä Tour de Skin kokonaistilanne ennen loppunousua
  15. 05.01.2020Mononen ja Mikkonen parhaat suomalaiset Skandinavia cupin perinteisen kisassa
  16. 13.01.2020Maastohiihdon maailmancup jatkuu viikonloppuna Nove Mestossa – tässä Suomen joukkue
  17. 21.01.2020Räsänen ja Pollari hiihtivät kakkoseksi Dolomitenlaufissa
  18. 06.01.2020Suomen joukkue Dresdeniin - Pärmäkoski ja Hakola palaavat tositoimiin
  19. 14.01.2020Nuorten PM-hiihdot kilpailaan Falunissa - tässä Suomen joukkue ja kisojen ohjelma
  20. 30.12.2019Moni sprinttihiihtäjä keskeyttää Tour de Ski -kiertueen
  21. 04.01.2020Finn Hågen Krogh ykkönen Skandinavia cupin 30 kilometrillä – Kari Varis piti parasta suomalaisvauhtia miehissä
  22. 16.01.2020Ongelma ristiselässä vie voimat Martin Johnsrud Sundbyn jaloista – yli kuukauden kilpailutauko pitkittyy
  23. 22.01.2020Ståhlberg jäi kolmen sekunnin päähän mitalista nuorten olympialaisissa
  24. 28.12.2019Stina Nilsson keskeyttää Tour de Skin
  25. 18.01.2020Ari Luusua seitsemäs La Diagonelassa
  26. 08.01.2020Bolshunov ja Neprjajeva eivät hiihdä Dresdenissä, mutta Kläbo jaksaa heti viikonloppuna
  27. 03.01.2020Skandinavia cup: Lauri Vuorinen karsinnan nopein suomalainen, kolme suomalaismiestä erähiihtoihin
  28. 24.01.2020Ari Luusua joutuu jättämään kauden pääkilpailunsa väliin - ”Pettymys on kova”
  29. 27.12.2019Jouluna sairastunut Pärmäkoski matkustaa kotiin - "Hänen olonsa ei ole sellainen, että voisi kilpailla"
  30. 08.01.2020Poltoraninille ja virolaishiihtäjille neljän vuoden kilpailukielto

Premiumsport.fi

ulvang banneri