motion banneri

Lari Lehtonen haluaa ulosmitata itsensä hiihtäjänä lähivuosina

aatelimiehet P introHiihtäjien harjoituskuulumisia käsittelevässä sarjassa seuraavana on vuorossa Lari Lehtonen, jolla on kahdet arvokisat takanaan ja joka nousi tänä vuonna A-maajoukkueeseen useamman B-maajoukkuevuoden jälkeen.

aatelimiehet PLari Lehtonen (kes.) pääsi kesällä nauttimaan Vuokatin Aateli Racen voitosta. Kuva: Aapo LaihoHiihtäjien harjoituskuulumisia käsittelevässä sarjassa seuraavana on vuorossa Lari Lehtonen, jolla on kahdet arvokisat takanaan ja joka nousi tänä vuonna A-maajoukkueeseen useamman B-maajoukkuevuoden jälkeen.

Imatran Urheilijoiden Lari Lehtonen on noussut tasaisen varmasti kohti suomalaisen mieshiihdon kärkeä. Tasainen kehitys palkittiin keväällä A-maajoukkuepaikalla. Nyt onkin sopiva hetki kysellä, kuinka harjoituskausi on Larilta sujunut ja millaisin tavoittein hän lähtee ensi kauteen ja mitä hän haluaa hiihtourallaan tavoittaa.

Terve Lari! Olet vielä toistaiseksi ollut hieman tuntemattomampi edustushiihtäjämme, ainakin suuren yleisön edessä. Joten kerro hiukan alkuun itsestäsi, missä päin asut ja mitä elämääsi mahtuu hiihdon lisäksi tällä hetkellä?

– Terve! Olen 24-vuotias ja vuodesta 2004 lähtien olen asunut Joensuussa. Minulla on myös opiskelupaikka Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa, mutta kahteen vuoteen en ole paljon tenttikirjoja availlut. Sen verran tiiviisti viime vuodet ovat hiihdon parissa menneet. Pääaineena on ollut kansantaloustiede, mutta se on nyt Joensuusta loppumassa joten vaihdan pääainetta luultavasti kauppatieteisiin.

Entä kuka on sinun valmentajasi ja miten yhteistyö on sujunut?

– Ilkka Jarva (B-maajoukkueen valmentaja) on toiminut valmentajanani 5–6 vuotta jostain nuorten SM-kisoista lähtien ja joka vuosi ollaan menty eteenpäin. Valmennussuhde on toiminut koko ajan hyvin, kemiat ovat meidän välillä hyvin kohillaan. Ilkka on kuitenkin nähnyt minun hiihtoa jo pienestä lähtien eli varsin pitkään ollaan tunnettu.

Olet päässyt maistamaan jo hiukan arvokisojen tuntua myös aikuisten sarjassa. Kerro vielä hiukan tarkemmin noista kokemuksista. Entä mitkä ovat mielestäsi urasi parhaimmat saavutukset toistaiseksi?

– Kahdet arvokisat ovat takana eli Vancouverin olympialaiset 2010 ja Oslon MM-hiihdot 2011. Vancouverin kisavalinta itsessään oli jo hieno asia. Oli upeaa päästä mukaan olympialaisiin, ja vielä aivan viime hetkillä. Oslon MM-kisoista odotin enemmän ja ne kisat olivat pettymys. Viikkoa myöhemmin tein Lahden maailmancupissa hyvän hiihdon (18.) ja sellaisen olisi pitänyt pystyä tekemään Oslossakin. Maailmancupissa olen ollut kaksi kertaa 18. sijalla ja nuorten olympialaisista on kultaa ja hopeaa. Nämä ovat ehkä parhaimmat meriitit toistaiseksi.

Olet ollut aiemmin kuulunut useamman vuoden ja nyt viime kauden päätteeksi nousit A-maajoukkueeseen. Miltä A-maajoukkueen toiminta on vaikuttanut ja onko ollut iso muutos aiempiin vuosiin verrattuna?

– Viime vuonna kävin jo A-maajoukkueen leireillä mukana "vierailevana tähtenä". Tänä vuonna olen tosiaan ensimmäistä vuotta virallisesti mukana. Leiritys on siis tuttua jo ennestään eikä mitään mullistavaa ole ollut. Nyt syksyllä A-maajoukkue on paljon korkeanpaikan leireillä ja siinä on omat haasteensa.

Niin, olette taas lähdössä lähipäivinä Italiaan Val Senalesiin, joka on varsin korkealla. Kerro Hevoskuurin lukijoille, että mitä tuollaisilla leireillä pitää ottaa huomioon, jotta niistä saa parhaan hyödyn?

– Alku täytyy ottaa aika rauhassa, jotta elimistö tottuu ja jaksaa koko leirin ajan treenata. Alun kevyempien päivien jälkeen on vielä hyvin aikaa tehdä koviakin treenejä. Ihan äärimmilleen vedettyjä treenejä, esim. mies-miestä vastaan ei ole ohjelmassa, mutta kovia treenejä toki vedetään. Ylhäällä missä hiihdetään, niin pääasiassa hiihdetään riittävän hiljaa eikä tehdä tehotreenejä. Väliin on hyvä tehdä enemminkin teräviä hermotukseen vaikuttavia aukaisuvetoja hitaan hiihdon vastapainoksi. Sitten alhaalla asumiskorkeudessa ja vielä alempana voidaan tehdä varsinaisia tehotreenejä joko juosten tai rullilla.

Olet nyt päässyt A-maajoukkueeseen ja maailmancupissa pisteille, mutta vielä on se viimeinen askel maailman aivan huipulle ottamatta. Mitä luulet, että mikä erottaa tai on toistaiseksi erottanut sinut aivan maailman terävimmästä huipusta? Entä millä keinoilla sinne uskot pääseväsi?

– Tuohon on vaikea vastata. En ole vaan vielä ollut tarpeeksi kova. Mutta vuosi vuodelta olen mennyt eteenpäin ja hiihto on sellainen laji, että aika harvassa ovat ne, jotka välittömästi kertaheitolla nousevat huipulle miesten sarjaan siirtyessään. Huipulle pääsy vaatii vaan kovaa työtä joka osa-alueella. En näe kuitenkaan mitään syitä, miksi minä en pystyisi tuota askelta ottamaan. Kokonaisuus ratkaisee eikä minulla varsinaisia heikkoja kohtia ole. Joka vuosi tässä on eteenpäin menty ja tavoitteena on ottaa tuo viimeinen askel ja päästä huipulle. Vielä minulla on vuosia aikaa, mutta toivottavasti jo lähivuosina alkaa tulosta tulemaan.

Nyt kun olet päässyt seuraamaan leireillä läheltä Matin, Samin ja Villen tekemistä ja harjoittelua, niin missä huomaat suurimman eron teidän välillä?

– Kavereilta löytyy kokeneina hiihtäjinä sellaista harjoituskovuutta, joka minulta vielä puuttuu. Kyllä sitä vielä treeneissä joutuu antamaan siimaa heidän kanssaan treenatessaan, sekä pitkillä lenkeillä että tehotreeneissä. Mutta se on hyvä, että on päässyt heidän kanssaan harjoittelemaan. Se kehittää, kun pääsee itseään kovempien kanssa harjoittelemaan.

Miten kuvailisit itseäsi kolmella sanalla harjoittelijana ja mitkä ovat sinun harjoittelusi kulmakivet, johon harjoittelu perustuu? Entä onko tullut harjoitteluun mitään muutoksia tällä kaudella?

– Jos kuvailisin itseäni kolmella sanalla, niin tunnollisuus, rohkeus ja kokeilunhalu kuvaavat minua aika hyvin. Muuten harjoitteluni on varsin perusharjoittelua eikä sisällä mitään kikkailua. Peruskestävyyttä, tehoja, voimaa ja nopeutta, siinä kaikessa yksinkertaisuudessaan. Harjoitteluun ei ole tullut mitään radikaaleja muutoksia, tasatyöntöprojektia on ollut kesällä ja rytmitystä on hiukan selkeämpää. Ehkä voimaa on tarttunut lisää jaa sitä kautta nopeutta.

Mikä on miellyttävin harjoitus ja mikä vastaavasti ikävin sinulle?

– Jonkinlainen tavoiteharjoitus on tavallaan lempiharjoitus. Eli siinä harjoitus on jaettu selkeästi kolmeen osaan, eli ensin on alkuverryttelyt ja loppuverryttelyt ja sitten siinä keskellä on se varsinainen harjoitusosa, esim. tehoharjoitus. Tämän osan haluan tehdä aina niin hyvin kuin mahdollista. Pitkät 3–5 tunnin harjoitukset ovat joskus puuduttavia, eli jos ne sitten olisivat niitä ikävimpiä.

Annatko vielä yhden esimerkkiviikon harjoittelustasi kotioloissa

– Tässä olisi syksyltä yksi aikaperus treeniviikko leirien väliltä. Eli viime viikko vko 40:

ma ap. Rullahiihto vapaa Pärnävaaran rullarata 1.30 sis. 15km Vk sis. 15x20'' kisavauhtisia attackejä
ip. Juoksu 50' + explo 40' (loikkia/ juoksu vetoja/ kuntopalloheittoja) + vartalon pidot 30' (lihaskuntotreeni)

ti ap. Rullahiihto perinteinen Kontilahden rullarata 2.05 sis. 1.45 reipasta tasatyöntöä
ip. Sauvarinne Koli 2.10 reipas peruskestävyys vauhti

ke ap. Rullahiihto vapaa, mäkihiihtoa 1.50 pk
ip. Hieronta

to Lepo

pe ap. Rullahiihto perinteinen 1.40 sis. 6x5' anaerobisella kynnyksellä ylämäkeen
ip. j 55' + kuntosali 40' + vartalon pidot 20'

la ap. Sauvarinne 1.45 pk (Seuran yhteisharjoitukset Imatra)
ip. Edustamista seuran talvikauden avauksessa Imatralla

su ap. Hiihto vapaa 1.30 Kontiolahden jäähdytettylatu + jk 1.30 yht. 3.00 kevyt pk

Koko viikko yht. 17.55h

Entä millaisin tavoittein Lari Lehtonen lähtee ensi talveen ja mitkä ovat sinun isot tavoitteesi hiihtäjän urallasi?

– Ensi kauden osalta maailmancupissa olisi tavoitteena päästä ihan perushiihdolla sinne TOP 20 sijoille, kun aiemmin olen päässyt sinne ihan minun huippuhiihdoilla ja perushiihdoilla sinne neljänkymmenen tietämille. Eli perustasoa on tarkoitus nostaa selvästi. Tarkoitus on myös parantaa sitä yksittäistä parasta sijoitusta (18.) eli sitten jos sattuisi osumaan se kuuluisa "pöljä päivä" niin miksei korkeammallekin ihan TOP 10:neen saakka. Palkintopallisijoitukseen kyllä vaaditaan sitten jo tosi pöljä päivä, sen verran realisti täytyy olla. Lisäksi minulta puuttuu myös SM-mitali miesten sarjassa, joten se on myös hyvä tavoite ensi kaudelle.

Pitkällä tähtäimellä on tavoitteena nousta kohti maailman huippua ja ulosmitata itsestä irti se, mikä minusta hiihtäjänä lähtee. Sotshin olympialaiset ja Falunin MM-kisat osuvat ikävuosien osalta aika hyvin kohdille. Kyllä se varmaankin vuosien 2013–2015 väliin osuu, jolloin minun olisi kaikkein parasta nähdä mille tasolle hiihtäjänä pääsen ja kuinka paljon pystyn itsestä ulosmittaamaan.

Kiitokset tästä mukavasta haastattelusta ja onnea Val Senalesin leirille sekä tulevaan talveen!

- Tero Viljanen

langrenn.com Sweden United-States-of-America Germany France italy

Premiumsport.fi

ulvang banneri