CHXL 550x90px webbanneri

Odd-Björn Hjelmesetille ilo ja halu treenata kaikkein tärkeintä

Hjelmeset180212Hevoskuurilla oli kunnia haastatella viisinkertaista hiihdon maailmanmestaria Odd-Björn Hjelmesetiä hänen vieraillessaan Jämi42-hiihtotapahtumassa.

Hjelmeset180212Odd-Björn Hjelmesetillä oli tuttu virne myös Jämillä. Kuva: Hevoskuuri.fiHevoskuurilla oli kunnia haastatella viisinkertaista hiihdon maailmanmestaria Odd-Björn Hjelmesetiä hänen vieraillessaan Jämi42-hiihtotapahtumassa. Seuraavassa spesiaalihaastattelussa Hjelmesetin mietteitä hänen urastaan ja hiihdosta ja harjoittelusta yleensä.

Odd-Björn Hjelmeset on viisinkertainen maailmanmestari kirkkaimpana saavutuksenaan Sapporon vuoden 2007 MM-kisojen 50 km:n kultamitali. Loput neljä maailmanmestaruutta ovat tulleet viesteistä vuosina 2001, 2005, 2007 ja 2009. Lisäksi hänellä on kolme henkilökohtaista pronssimitalia MM-kisoista. Olympialaisissa Hjelmeset saavutti hopeaa Vancouverin viestissä 2010 sekä pronssia Salt Lake Cityn 50 km:llä 2002.

Nykyään 40-vuotias Odd-Björn Hjelmeset asuu Oslon seudulla ja on töissä Terra pankissa, joka on mm. Norjan hiihtomaajoukkueen ja Birkebeiner-hiihtotapahtuman pääsponsori. Hjelmeset pitää edelleen itseään hyvässä kunnossa osallistumassa pidempiin maratonhiihtoihin ja Jämi42:n toinen sija näytti sen, että kunto on edelleen kohillaan. Hjelmesetin haaveissa olisikin päästä vielä kerran hiihtämään Holmenkollenin 50 km 10. maaliskuuta, mikäli hänet vielä mukaan valitaan.

Sapporo ja vuosi 2007 uran kohokohta

Hjelmesetin uraa tarkasteltaessa hän nostaa itse yhden vuoden esille, mikä oli hänen huippuvuotensa ja uran kohokohtansa. Tämä vuosi oli 2007 jolloin hän saavutti myös sen henkilökohtaisen maailmanmestaruutensa.

– Kyllä vuosi 2007 oli minun urani huippuvuosi ja Sapporon maailmanmestaruus uran kohokohta. Silloin olin aivan hurjassa kunnossa, sillä voitin myös Holmenkollenin 50 kilometrin kilpailun muutama viikko Sapporon jälkeen, Hjelmeset muistelee uraansa ja jatkaa.

– Mutta yksittäisenä hiihtona nostaisin ehkä kuitenkin Lahden 15 km:n voiton samalta vuodelta. Minun oli Sapporon kisojen jälkeen tarkoitus jättää Lahti väliin ja keskittyä Kollenin 50 km:lle. Kolme päivää lepäsin ja hoidin median velvoitteita ja vastaavia. Perjantaina lähdin kuitenkin hiihtämään ja kulku oli aivan käsittämätöntä intervallitreenissä. Soitin saman tien lenkin jälkeen Norjan Hiihtoliittoon ja käskin varata lennot Suomeen. Voitin sen Lahden 15 km:n kilpailun jollain 35–40 sekunnilla, ja hiihto kulki käsittämättömän hyvin. Silloin olin todella iskussa, muistelee Hjelmeset lämmöllä huippuvuottaan.

Harjoittelusta ja norjalaisesta hiihtokulttuurista

Mennäänpä sitten seuraavaksi Hjelmesetin harjoitteluun. Määrät olivat huippuvuosina huippuhiihtäjälle aika tyypilliset 800–900 tuntia vuodessa, eikä niitä enää hirveästi ollut varaa nostaa. Hjelmeset pyrki myös mahdollisimman vaihtelevaan harjoitteluun.

– Filosofiani oli, että kovat treenit tehdään oikeasti kovaa ja vastaavasti rauhalliset pitkät lenkit oikeasti hiljaa ja riittävän rauhallisesti. Intervalliharjoituksia tein yleensä kaksi harjoitusta viikossa. Kesäisin minulla oli ohjelmassa paljon juoksua ja osallistuin mm. mäkijuoksukilpailuihin. Lisäksi tulivat luonnollisesti rullahiihtoharjoitukset ja voimaharjoitukset ynnä muut. Voimaharjoituksia tein yleensä 2-3 kertaa viikossa ja lähinnä omaa kroppaa ja erilaisia laitteita hyödyntäen, raskaita irtopainoja käytin vähän, kertoo Hjelmeset.

Norjalaisia on pidetty hyvinä sulan maan harjoittelijoina kesäaikaan. Hjelmeset näkee ainakin yhden vahvuuden norjalaisten harjoittelussa.

– Se on harjoittelun vaihtelevuus. Norjalaiset tekevät hyvin vaihtelevia harjoituksia kesäaikaan, on rullahiihtoa, juoksua, pyöräilyä, voimaharjoittelua, soutua ja melontaa sekä vaeltamista tunturissa ym. Näin kokonaisrasitusta pystyy jakamaan paremmin ja harjoittelu pysyy mielekkäänä. Esimerkiksi saksalaiset ja venäläiset tekevät paljon kovia pitkiä rullahiihtoharjoituksia kesäisin ja näin kuormittavuus voi helposti kasvaa huomaamatta liian suureksi.

Talvella norjalaiset ottavat Hjelmesetin mukaan todella rauhallisesti kisojen välillä ja Petter Northug ja Marit Björgen tekevät paljon todella rauhallisia pitkiä lenkkejä kilpailujen välillä.

– Ja pitkiä lenkkejä nimenomaan kisaladuilla. Se on ehdottoman tärkeää talvella, että hiihtää kisaladuilla myös rauhallisia lenkkejä ja totuttaa kroppaa, tähdentää perinteisen tyylin taitaja Odd-Björn Hjelmeset, jonka vahvuutena oli nimenomaan vahva vuorohiihto.

– Tasatyönnössä olin vastaavasti heikompi kuin kovimmat kilpakumppanini.

Valmennuksessa yksi ero Suomen ja Norjan välillä on se, että varsinaisia henkilökohtaisia valmentajia on Norjassa vähemmän. Maajoukkuehiihtäjät harjoittelevat toki maajoukkuevalmentajien opastuksella ja leirillä tehdään yhdessä samoja harjoituksia. Kanssakäyminen valmentajien ja urheilijoiden välillä onkin Hjelmesetin mukaan tärkeässä roolissa ja harjoittelusta keskustellaan paljon. Kotioloissa urheilijat harjoittelevat sitten pääasiassa yksin, niin myös Hjelmeset.

– Pääasiassa harjoittelin yksin kotioloissa. Lillehammerissa asuessani tuli harjoiteltua paljon yhdessä Erling Jevnen kanssa ja leireillä harjoittelimme aina yhdessä.

Jami42maalikurotus180212Kari Varis ja Odd-Björn Hjelmest Jämin maalikurkotuksessa. Kuva: Hevoskuuri.fiIlo ja halu treenata

Kysyttäessä Odd-Björniltä sitä, mikä oli hänen hiihtourassaan kaikkein tärkeintä, hän ei epäröi sekuntiakaan antaessaan vastausta.

– Ilo ja halua treenata. Ilman iloa harjoittelussa se menee väkisin puurtamiseksi. Lisäksi täytyy olla myös halu treenata, jotta voi päästä huipulle, sanoo Hjelmeset.

– Norjassa on etuna myös harjoitella upean luonnon ympäröimänä. Näin ilo tulee itsestään ja se antaa lisää motivaatiota, kun saa harjoitella upeissa maisemissa. Kyllähän Norjan hiihtomenestyksen yksi ehdoton perusta on Norjan upean luonnon antamat mahdollisuudet hiihdon harrastamiselle. Ihmiset todella nauttivat hiihtämisestä ja tämä näkyy myös menestyksessä. Lisäksi Norjassa on varsin turvallista harjoitella esimerkiksi moneen muuhun maahan verrattuna. Minulle ei ole koskaan sattunut vaaratilanteita Norjassa, mutta ulkomailla kylläkin useasti, kertoo Odd-Björn.

– On äärimmäisen tärkeää, että hiihto ja harjoittelu on hauskaa. Se oli itselle aivan olennaista ja kyllä myös tämän päivän Norjan huipuille, kuten Maritille ja Petterille, itse hiihto on edelleen hauskaa, kaikesta pyörityksestä huolimatta.

– Täytyy olla myös halua ja iloa kilpailla ja pitää hauskaa myös kisoissa. Minulla on ollut kunnia olla monia hienoja taisteluja kanssakilpailijoiden kanssa. Myös suomalaisten kanssa oli aina kiva kilpailla, kuten Harrin, Jarin ja Mikan kanssa, muistelee Hjelmeset lämmöllä kilpakumppaneitaan.

Hjelmesetin suosikkiharjoitusta kysyttäessä, vastaus tuli jälleen nopeasti.

– Hiihtää kovaa, joko rullilla perinteistä kesällä porukassa tai sitten talvella suksilla.

Odd-Björn Hjelmeset harjoittelee edelleen päivittäin ja pitää itseään hyvässä kunnossa.

– Kyllä minä olen edelleen pyrkinyt harjoittelemaan kerran päivässä, semmoinen 2,5-3 tuntia päivässä ja viikonloppuisin joskus enemmänkin. Kesäkuukausina viime vuonna tuli sellaista 60 tuntia kuukaudessa. Katsotaan sitten miten jatkossa tulee, mutta olisi tosi hienoa, jos pääsisin vielä kerran hiihtämään Holmenkollenin viittä kymppiä.

Kärsivällisyyttä nuorille suomalaisurheilijoille

Millaisia ohjeita sitten antaisit lupaaville nuorille suomalaishiihtäjille?

– On oltava kärsivällinen ja jaksettava uskoa itseensä. Itsekin oli jo 28-vuotias, kun pääsin ensimmäistä kertaa palkintopallille maailmancupissa. Ja huippuvuotenani olin jo 36-vuotias eli Sapporon maailmanmestaruuden voitin ikämiesurheilijana. Hiihto on sellainen laji, jossa tuloksia ei saavuta hetkessä, vaan on kärsivällisesti jaksettava tehdä töitä tavoitteiden eteen. Ja tässä myös se ilo ja halu treenata auttaa kummasti, opastaa Odd-Björn Hjelmeset nuoria suomalaishiihtäjiä.

Odd-Björn Hjelmeset on todellinen iloinen velikulta, jollaista esimerkkiä hiihtourheilu tarvitsee jatkossakin. Myös Jämillä Hjelmesetillä oli sama tuttu iloinen virne kasvoillaan hänen hiihtäessä Jämin upeilla mäntykankailla. Poikamainen virnistys ei ollut kadonnut mihinkään 40-vuotiaanakaan.

- Tero Viljanen

langrenn.com Sweden United-States-of-America Germany France italy


Kuuntele uusin Latu Podcast

Premiumsport.fi

ulvang banneri