motion banneri

Mäkäräinen jo 11. kerran mukana MM-ampumahiihdossa - taipaleelle on mahtunut iloa, surua, juhlaa ja pettymystä

Kuva: Manzoni/NordicFocus

Kuva: Manzoni/NordicFocus

Siitä tuli tiistaina kuluneeksi 14 vuotta, kun Kaisa Mäkäräinen ampaisi uransa ensimmäiseen ampumahiihdon MM-kilpailuun. Hochfilzenissä maaliskuussa 2005 kisattu sprintti päättyi 22-vuotiaalta lupaukselta viiden sakon avittamana 73. sijaan 95 kilpailijan joukossa.

Perjantaina koittaa sitten uran 38:s henkilökohtainen MM-startti, kun Mäkäräinen lähtee sprinttiin Östersundissa. Debyytin ja nykypäivän väliseen 14 vuoteen mahtuu kaikenlaisten tunteiden kirjo.

– Kaikenlaista on aina ollut MM-kisoissa, kyllä. Vain kolmelle jaetaan mitali, ja joka kisassa on se parikymmentä tyttöä jotka pystyvät noista mitaleista taistelemaan. Ja tottakai MM saa aina paljon enemmän huomiota kuin maailmancup, ja niin saavat myös epäonnistumiset, Mäkäräinen kuvaili Östersundissa tällä viikolla.

Matka on ollut kaikkinensa pitkä, ja varsin pitkä oli taival myös huipulle. Siitäkin huolimatta, että jo uran toisissa MM-kisoissa 2007 Anterselvassa oli lajin pariin vain neljä vuotta aiemmin siirtynyt lahjakkuus jo kolkutellut mitalihaaveita.

Maekaeraeinen200311

Östersund 2008 oli sitten pettymys, sillä Mäkäräinen oli kauden aikana jo murtautunut kolmen joukkoon maailmancupissa. Ja Pyeongchang 2009 jätti ensimmäisen arvomitalin vajaan 13 sekunnin päähän takaa-ajokisassa.

Siperiasta rävähti kahdeksan vuotta sitten

Vancouverin mönkään menneen olympiadebyytin (paras sija 45:s) jälkeen Mäkäräinen oli kaudella 2010–11 jo valmis voittamaan. Uran kolme ensimmäistä cupin osakilpailuvoittoa siivittivät ensimmäiseen maailmancupin kokonaisvoittoon.

Ja mikä tärkeintä, yksi noista kolmesta tuli MM-ladulla Siperian Hanti-Mansijskissa. Sprintin hopean jatkoksi Mäkäräinen puristi takaa-ajon maailmanmestariksi 6. maaliskuuta 2011, kautta aikain viidentenä suomalaisena henkilökohtaisen MM-kullan ottajana. Ja ensimmäisenä suomalaisnaisena.

Vuosi myöhemmin Ruhpoldingissa kisatut MM:t olivat sitten taas jotain muuta, mikä kertoo osaltaan armottoman lajin arvaamattomuudesta. Mäkäräinen tuskaili kolme ensimmäistä kisaansa kauaksi kärjestä, mutta periksi antamattomasta luonteesta viesti osansa sisuuntunut MM-pronssi kisojen päätösmatkalla yhteislähdössä.

makarainen 11032015Kuva: NordicFocus

Nove Mesto 2013 oli lopulta mitaliton pettymys, samoin kuin Sotshin olympialaiset seuraavana talvena. Kotikisat Kontiolahdella 2015 alkoivat tylyllä 34. sprinttisijalla, mutta uran neljäs MM-mitali pelasti kisoja: pronssille normaalimatkalla niukasti ennen Dorothea Wiereriä.

Mitali per MM -tahti on jatkunut tuosta alkaen, tosin tiukille Suomen ampumahiihtokuningatar on putken tavannut vetää. Vuoden 2016 kisat Holmenkollenilla turhauttivat jälleen, ennen päätösmatkan eli yhteislähdön pronssia. Ja kaksi vuotta sitten Hochfilzenissä, paluussa uran ensimmäiseen MM-kisapaikkaan, palkintona oli jälleen pronssi. Ja jälleen viimeisen kisapäivän yhteislähdöstä.

Se oli uran kuudes MM-mitali, viisistä eri kisoista.

STT–JANNE LEHIKOINEN

Mainos
Pelikohteet löytyvät Veikkauksen Pitkävedosta ja Voittajavedosta
Kohteet aukeavat pääsääntöisesti kisapäivän aamuna.

langrenn.com Sweden United-States-of-America Germany France italy

Premiumsport.fi

ulvang banneri