CHXL 550x90px webbanneri

Hyväkään voitelu ei pelasta huonoa suksiparia

Suksien profiililla on ratkaiseva rooli suksen toimivuudessa. Kuva: Laiho/NordicFocus

Suksien profiililla on ratkaiseva rooli suksen toimivuudessa. Kuva: Laiho/NordicFocus

Suksien profiili ja pohjien hionta ratkaisevat toimivuuden.

– Hyvälläkään voitelulla ei saa huonoista suksista hyviä, mutta hyvää suksea ei pysty pilaamaan voitelulla, kuvaavat Suomen hiihtomaajoukkueen huoltopäällikkö Stefan Storvall ja voitelupäällikkö Timo Suntela.

Nykypäivän kilpasuksien tärkein ominaisuus on suksen profiili. Eli se, miten suksen keskiosa monon kohdalta painuu erilaisilla keleillä lumen pintaan ja miten suksen liukupinnat välttävät kitkaa.

Urheilijat valitsevat työvälineensä kymmenistä pareista, ja kauden mittaan pakasta valikoituvat eri keleille parhaiten sopivat sukset. Haastavuutta lisää, että saman suksiparin pitäisi toimia laskuissa ja nousuissa.

Huolto on jatkuvaa testaamista

Oikean parin valinnan lisäksi suksien toimivuuteen vaikuttavat suksien pohjamateriaali, pohjan hionta ja kuviointi sekä voitelu.

– Kaikki täällä mukana olevat sukset on valittu ja hiottu Suomessa. Täällä voimme tehdä niihin myös käsikuviointia erilaisilla rullilla, Storvall kertoo.

Maallikon silmään pohjien hionnat muistuttavat suomuja. Hiontakuviot vaihtelevat, ja niiden vertaaminen suksia kokeilemalla on iso osa huoltajien ja hiihtäjien työtä.

– Pohjakuvioinnilla saadaan suksiin enemmän eroa kuin voitelulla. Niin kävi esimerkiksi Oberhofissa tällä Tour de Ski -kiertueella, kertoo maajoukkueen huoltomies Mika Huita.

Kuiva pakkaslumi haastavin

Storvall laskee, että kahdeksan hiihtäjän kokoiseksi kutistuneella joukkueella on Tour de Skillä mukana nelisensataa suksiparia.

– Kalustoa tulee jatkuvasti lisää kauden aikana. Valmistajat haluavat, että hiihtäjät kisaavat aina uusimmilla malleilla. Iso testiurakka tässä on vielä edessä ennen MM-kisoja, Storvall sanoo.

Storvallin mukaan eniten testaamista kaivataan kuivalle pakkaskelille. Sellaista on todennäköisesti luvassa muun muassa Sotshin olympialaisiin ensi talvena. Koko huoltoryhmä lähteekin helmikuun alussa Sotshiin maailmancupiin tutustumaan oloihin, vaikka joukkue olisi pieni.

Resurssit näkyvät työmäärässä

Suomen huoltoryhmä koostuu Tour de Skillä kuudesta miehestä. Resurssit ovat muihin verrattuna pienet, mutta raha ei toistaiseksi ole ratkaissut onnistumista.

– Kun kolme kisaa on käyty, olemme plussan puolella, Storvall arvioi ja laskee Oberhofin onnistumiseksi ja Sveitsin sprintin pieneksi miinukseksi.

Resurssien vähyys näkyy huoltajien määrän lisäksi työpäivien pituudessa. Keskiviikkoaamuna Toblachissa huoltajat aloittivat aamulla seitsemältä, jotta ehtivät saada kaiken valmiiksi ennen urheilijoiden treeniaikaa.

Voidekopin lisäksi huoltomiesten päivä kuluu suksilla. Storvall arvioi, että päivittäin tulee työn takia hiihdettyä parikymmentä kilometriä.

Huoltorekka loppukauteen

Suomen huoltoryhmä alkaa olla viimeisiä, joka kiertää kisoja pakettiautoilla. Useimmilla muilla mailla on huoltorekat, joissa tavarat ovat aina valmiina, eikä joka paikassa tarvitse purkaa ja pakata.

– Rekasta on se hyöty, että aikaa jää enemmän oikeaan työhön, Storvall kertoo.

Maajoukkue on saamassa oman huoltorekan vielä tämän kauden aikana, todennäköisesti Val di Fiemmen MM-hiihtoihin mennessä.

– Se, missä tiloissa työtä tehdään, ei ratkaise onnistumista, mutta työmukavuutta rekka lisää, Suntela arvioi.

Loistopari on hiihtäjän aarre

Matti Heikkinen kehui Tour de Skin toisella etapilla Oberhofissa löytäneensä vesikelille hyvän perinteisen hiihtotavan suksiparin, ja Riikka Sarasoja-Lilja ilahtui erinomaisesta kuivan pakkaskelin suksiparista Tour de Skin Tschiervin sprintissä.

Miten on mahdollista, että puristamalla tehtävissä suksissa on niin paljon eroja? Siitäkin huolimatta, että ne valmistetaan tehtaalla samoista materiaaleista ja samoilla säädöillä?

– Eläviä materiaaleja suksissa ei ole, mutta liima vaikuttaa siihen, että eroja tulee, sanoo Kitee Ski Oy:n tehtaanjohtaja ja tuotepäällikkö Harri Kirvesniemi.

Kirvesniemen mukaan joka ikisen suksen sisässä on toistakymmentä erilaista osaa, rungon lisäksi muun muassa jäykistelaminaatteja.

– Kun joka väliin laitetaan liimaa, liima voi levitä eri tavalla puristusvaiheessa. Monista rinnakkaispareista ei välttämättä saada koneilla mitattua minkäänlaisia eroja, mutta kun suksia aletaan testata, aina jokin pari on parempi, Kirvesniemi kertoo.

Kun hiihtäjä löytää suksihuoltajansa kanssa huippusukset, niitä pidetään kuin kukkaa kämmenellä.

– Jos sukset ovat pari prosenttia paremmat kuin toiset, niitä käytetään säästeliäästi, Kirvesniemi kuvaa.

Säännöt rajoittavat suksien kehitystä

Kansainvälinen hiihtoliitto FIS säätelee säännöillään suksien kehitystä:

– Suksien pohjan pitää olla minimissään 43 millimetriä leveä.

– Suksien pituus suhteutetaan hiihtäjän pituuteen. Suksien pitää olla enintään 10 senttiä alle hiihtäjän pituuden.

Kitee Ski Oy:n toimitusjohtaja Harri Kirvesniemi uskoo, että tulevaisuudessa sukset lyhenevät. Hänen mielestään nykysuksien kärjessä ja kannassa on suksien hallittavuuden kannalta 20 senttiä turhaa. Jos hiihtäjät jatkossa harjoittelevat lyhyemmillä suksilla, lyhyet sukset alkavat kiinnostaa kisoissakin, ja FIS:n on tarkistettava sääntöjään.

– Kesällä hiihdetään rullasuksilla (noin 60–80 senttiä pitkiä), eivätkä ne ole kenenkään mielestä liian lyhyitä hiihtoon, Kirvesniemi vertaa.

- STT–KAIJA YLINIEMI

(STT)

langrenn.com Sweden United-States-of-America Germany France italy


Kuuntele uusin Latu Podcast

Premiumsport.fi

ulvang banneri