CHXL 550x90px webbanneri

Antti Lampinen toivoo pitkien matkojen hiihtotallia Suomeen

Antti Lampinen toivoo myös Suomeen kilpailukykyistä hiihtotallia. Kuva: Hevoskuuri.fi

Antti Lampinen toivoo myös Suomeen kilpailukykyistä hiihtotallia. Kuva: Hevoskuuri.fi

Hevoskuurin sivuilla on esitetty eri hiihdon ammattilaistallien toimintaa. Nämä pitkän matkan hiihtoihin keskittyvät tallit ovat pääasiassa norjalaisia ja ruotsalaisia muutamalla keskieurooppalaisella tallilla höystettynä. Suomesta hiihdon ammattilaistalleja ei löydy. Antti Lampinen on yksi niistä suomalaishiihtäjistä, jolla olisi kiinnostusta panostaa enemmänkin pitkän matkan hiihtoihin, mikäli tähän vaan löytyisi Suomesta resursseja.

Hevoskuuri on omalta osaltaan yrittänyt rajallisilla resursseillaan nostaa hiihtomaratonkulttuuria myös Suomessa antaen muutamille suomalaishiihtäjille mahdollisuuden hiihtää Swix Ski Classicsin osakilpailuja Team Hevoskuurin riveissä. Antti Lampinen on yksi heistä ja tänä talvena hän on hiihtänyt jo Tshekin Jizerska Padesatkan ja Saksan König Ludwig Laufin Team Hevoskuurin riveissä. Lampisen ohjelmassa on vielä Vasaloppet maaliskuun alussa Ruotsissa. Jizerskassa Lampinen oli 45:s ja Königissä 42:s, eli tavoitteena ollut pääsy 30 joukkoon ja Ski Classicsin pisteille ei aivan toteutunut.

Hevoskuuri jutteli Lampisen kanssa tämän tultua juuri poskionteloiden punkteerauksesta ja aloittaessa lääkekuurin. Kuinka nuo Jizerska ja König Ludwig Lauf oikein sujuivat, poskiontelotulehdus taisi olla vaivana niissäkin?

– Ei ne aivan nappiin menneet. Ruotsin Skandinavia-cupissa Östersundissa tammikuussa iski poskiontelotulehdus ja se on nyt kuukauden verran vaivannut. Östersundin kisoista oli viikko Jizerskaan ja siellä se tauti meni keuhkoihin ja nousuissa en pystynyt vetämään yhtään ahtaalle. Tasatyöntö kyllä sujui siellä ihan hyvin, mutta mäet meni kävelyksi. Eli vähän puolivaloilla ne molemmat kisat meni. Königissä oli onneksi helppo rataprofiili ja lumisateen johdosta kellään ei ollut ensimmäisellä lenkillä suurempia vetohaluja, niin pysyin mukana ja se oli ok. Mutta toisella kierroksella vauhti nousi ja noin 7-8 kilometriä tuli pieni parinkymmenen metrin hajurako pääjoukkoon ja vauhti oli niin kovaa, että sitä en enää saanut kiinni, vaikka kuinka yritin. Lopussa sitten Koutaniemen Mikko tuli kantaan ja hänen kanssaan käytiin keskinäiset kamppailut.

– Alkukausi meni hyvin, mutta sitten iski tämä tauti ja eivät nämä menneet ihan toivotulla tavalla. Näissä molemmissa oli ehdottomasti tavoitteena päästä pisteille eli 30 joukkoon. Mutta poskiontelovaivojen johdosta jaksoin pitää vain tiettyä vauhtia, mutta ahtaalle en itsenäni saanut. Sen kuitenkin huomasin ja tiedän, että parempaan minulla on mahdollisuuksia ja tasatyöntö on jo ihan vahvaa, Lampinen kertoo tavoitteistaan Jizerskaan ja König Ludwig Laufiin sekä sairastelun haittoihin.

Uuden kunnon rakentamista – Vasaloppet seuraava tavoite

Nyt Lampisen poskiontelot on siis putsattu ja antibioottikuuri käynnissä, ja Lampinen on päättänyt rakentaa rauhassa uuden kunnon uudelleen kohti Vasaloppetin ja loppukauden koitoksia.

– Nyt vedetään henkeä hetken aikaa ja sitten aletaan rakentaa kuntoa uudelleen. Vasaloppet on sitten seuraava kilpailu, jossa haetaan menestystä. Aika paljon tässä pystyy vielä tekemään. Ensin lähdetään perusharjoittelusta liikkeelle ja vedetään peruslenkkiä. Sen jälkeen muutama kova harjoitus ja spesiaali tasuritreeni ja muutenkin aika tasuripainotteista harjoittelua. Mutta terveyden mukaan tässä mennään, Mikkelin Hiihtäjiä edustava Antti Lampinen kertoo.

Lampisen tavoite Vasaloppetissa on edelleen kova.

– Jos vaikka pisteille eli 30 joukkoon tavoitteen ottaisi. Kaksi kertaa olen ollut mukana aiemmin ja ensimmäisellä kerralla neljä vuotta sitten oli 48:s. Taso on kyllä siitä noussut kovasti Ski Classicsin myötä, mutta tasatyöntöpainotteinen rata sopii minulle ja jos seuraavat viikot pystyy kunnolla keskittymään tekemiseen, niin on siihen mahdollista yltää.

Vasaloppetinkin jälkeen on vielä tärkeitä kisoja ohjelmassa, vaikka näillä näkymin muihin pitkän matkan hiihtoihin Lampinen ei ole tänä talvena osallistumassa.

– Vasaloppetin jälkeen on vielä SM-kilpailut kontiolahdella tärkeä kilpailu. Meillä on SM-viestissä Mikkelin Hiihtäjillä ihan hyvä joukkue. Ja kyllä se viisikymppinenkin kiinnostaa, vaikkei vapaa ole yhtä vahva tyyli.

Yksi vaihe lisää

Kysytäänpä seuraavaksi Antti Lampiselta, että mikä vielä erottaa hänet maailman huipuista pitkän matkan hiihdoissa.

– Isot pojat pystyy iskemään tasuria niin kovaan matkavauhtiin, että heiltä löytyy vielä se yksi vaihe laittaa lisää kovaan matkavauhtiin, kun aletaan ratkomaan sijoituksia. Sitä tulisi minunkin kehittää, että saisi sen yhden vaihteen lisää ja että kestää pahan olon tunnetta.

– He ovat todellisia ammattilaisia tähän lajiin, Lampinen tunnustaa hiihtomaratonien hurjan tason maailmalla.

Mutta Lampinenkin haluaisi jatkossa panostaa nimenomaan pitkän matkan hiihtoihin.

AnttiLampinenII130213Antti Lampinen haluaisi jatkossa panostaa entistä enemmän pitkän matkan hiihtoihin. Kuva: Hevoskuuri.fi– Olisi itselläkin paljon annettavaa, jos vaan pystyisi täysillä tähän panostamaan. Tänä vuonna tulee 30 ikävuotta täyteen, niin aika vaikea voi olla jatkossa saada edustustehtäviä normaalimatkoilla. Vaikka itsellä on nyt paras kausi menossa normaalimatkojen suhteen. Mutta tiukassa on edustustehtävät, hyvänä esimerkkinä vaikka Variksen Kari, jolle ei hyvistä hiihdoista huolimatta ole juuri irronnut edustustehtäviä. Pitkillä matkoilla alan sen sijaan lähestymään parhaita ikävuosia, Lampinen tuumii.

Tasatyönnön kehittäminen edelleen on Lampisella mielessä, mikäli hän pitkiin hiihtoihin panostaa jatkossa.

– Tasuria pitäisi harjoitella entisestään. Tälle kaudelle harjoittelin sitä jo enemmän ja tein kolmen tunnin tasatyöntölenkkejä. Mutta entistä kovempaan maastoon pitäisi mennä ja vetää oikein kunnolla vetoja.

Lampinen harjoittelee vuodessa noin 650 tuntia. Enempään ei maa- ja metsätilaa sekä majoitustoimintaa pyörittävällä Lampisella ole mahdollisuuksia, muuten kokonaiskuormitus käy liian kovaksi.

– Levon ja harjoittelun suhdetta on ajateltava ja 800 tuntia ei ole minun kohdalla mahdollista. Se on koko ajan taiteilua kuormituksen kanssa, kun yhdistää maatilan pyörittämisen ja harjoittelun. Talvella ja syksyllä pystyy harjoittelemaan enemmän ja onneksi vanhemmat ovat olleet vielä apuna tilan pyörittämisessä, Lampinen sanoo.

Toiveissa hiihtotalli Suomeen

Pitkien massahiihtojen Ski Classics – sarja on pyörinyt nyt muutaman vuoden ja on varsin näkyvästi ollut nostattamassa massahiihtojen arvostusta, tunnettavuutta ja näkyvyyttä. Samalla myös kilpailujen taso on noussut koko ajan ja yhä useampi ammattilaistalli on laitettu pystyyn Norjassa, Ruotsissa ja Keski-Euroopassa, mutta ei vielä Suomessa. Lampinen on päässyt Team Hevoskuurin riveissä hiihtämään muutaman Ski Classicsin osakilpailun ja miehen toiveissa onkin, että myös Suomeen saataisiin perustettua kilpailukykyinen hiihtotalli, jonka riveissä myös suomalaishiihtäjät pystyisivät paremmin kiertämään Ski Classics-kiertueella.

– Hevoskuurille kiitos siitä, että olen päässyt hiihtämään nämä muutamat kisat. Rahasta ja resursseistahan se on kiinni Suomessa. Mutta ei sen ihan mahdoton ajatus pitäisi olla saada myös Suomeen perustettua hyvän paketin kasaan. Ilman kunnon tallia kaikkine puitteineen, kuten suksihuoltoineen ja juottoineen ja leirityksineen on vaikea menestyä näissä kisoissa. Itse viime keväällä hieman yritin viritellä asiaa täällä, mutta minulla on itsellä maatilayritys pyöritettävänä, niin kaikkeen ei resurssit itsellä riitä, Lampinen kaipaa resursseja ja taustajoukkoa suomalaista pitkän matkan hiihtokulttuuri nostattamaan.

– Hiihtäjillä on kyllä ollut kiinnostusta ideaa ja pitkän matkan hiihtoja kohtaan ja aivan varmasti saataisiin kovatasoisia hiihtäjiä mukaan, Lampinen jatkaa.

Hiihtosarjan näkyvyys ja tietoisuus on ollut nousussa mm. televisioinnin ansiosta.

– Maikkarin televisiolähetykset on ollut yksi askel eteenpäin ja yhden osakilpailun saaminen Suomeen toisi varmasti vielä entisestään lisää näkyvyyttä myös täällä Suomessa, Lampinen tuumii.

Lampista kiehtoo myös ulkomaisten pitkän matkan hiihtojen hieno tunnelma.

– Nämä ovat hienoja tapahtumia ja tykkään kovasti. Königissä huonot olosuhteet vähän latisti tunnelmaa, mutta noin ylipäätään tunnelma ja kannustus näissä tapahtumissa on hieno. Pitkään Suomen kansallisia kiertäneenä, olisi hienoa jos Suomeenkin saataisiin vastaavanlaista tunnelmaa ja kannustusta. Itselle Marcialonga on ollut se hienoin tapahtuma. Pari kertaa olen siellä ollut, mutta tänä vuonna Jämin SM-hiihdot meni edelle, Antti Lampinen kehuu loppuun ulkomaisten tapahtumien hienoa tunnelmaa.

- Tero Viljanen

langrenn.com Sweden United-States-of-America Germany France italy


Kuuntele uusin Latu Podcast

Premiumsport.fi

ulvang banneri