motion banneri

Sprintteri Niklas Collianderista tuli pitkän matkan hiihtäjä

Sprintteri Niklas Collianderista tuli pitkän matkan hiihtäjä. Kuvassa Niklas Rukan sprintissä viime vuoden lopulla. Kuva: Felgenhauer/NordicFocus

Sprintteri Niklas Collianderista tuli pitkän matkan hiihtäjä. Kuvassa Niklas Rukan sprintissä viime vuoden lopulla. Kuva: Felgenhauer/NordicFocus

Tähän kauteen saakka sprinttihiihtoon panostanut Niklas Colliander hakee jatkossa menestystä Vasaloppetista ja muista pitkän matkan hiihdoista.

Tähän kauteen lähdettäessä Niklas Collianderilla oli päätavoitteena päästä sprinttihiihtäjänä mukaan Val di Fiemmen MM-kisoihin. Niin ei kuitenkaan käynyt ja niinpä Colliander käänsi katseensa Vasaloppetiin ja muihin pitkän matkan hiihtoihin. Kaksi viikkoa sitten hiihdetyssä kivenkovatasoisessa Vasaloppetissa Colliander hiihti hienosti 19. sijalle 5,5 minuuttia voittaja Jörgen Auklandille hävinneenä. Vasaloppetin ja aiemmin helmikuussa hiihdetyn Tartun maratonin kokemukset miellyttivät vantaalaista sen verran, että Vasaloppetin jälkeen Colliander ilmoitti panostavansa jatkossa pitkän matkan hiihtoihin sprinttien sijaan.

Vasaloppetiin ei voi "vaan lähteä"

Kyselläänpä hiukan Collianderilta "uran vaihdosta", mutta aloitetaan ensin Vasaloppetin kokemuksista, jossa mies oli ensi kertaa mukana. Tulokseen Colliander on tyytyväinen, mutta pieniä mutkiakin matkassa oli.

– Vasaloppetin tulos tyydyttää. Mutta se on kilpailuna sellainen, että se vaatii tosi paljon etukäteissuunnittelua, ei sinne voi noin vaan lähteä, vaan kaikki pitää suunnitella tarkkaan etukäteen. Niinpä minulla varmaankin stressistä johtuen nousi kilpailua edeltävänä iltana pieni kuume ja itse kilpailu oli aikamoista taistelua, eikä fyysinen vire ollut aivan paras mahdollinen. Helppoa ei ollut missään vaiheessa, Colliander kertoo pikku ongelmastaan kilpailun alla.

Niinpä Colliander oli suurissa vaikeuksissa pysyä kärkiryhmän mukana varsinkin ylämäissä, mutta hän sinnitteli kärjen mukana aina 60 km:iin saakka, jolloin hänen oli taivuttava aivan terävimmästä kärjestä.

– Ylämäet olivat törkeän pahoja ja olin koko ajan vaikeuksissa. Yhdessä isossa nousussa sitten putosin kärkiryhmästä, enkä sitä enää kiinni saanut. Viimeiset 20 kilometriä tulivat kuitenkin hyvin ja pystyin nousemaan 60 km:n 29.sijalta kymmenen pykälää loppukilometreillä. Pystyimme pitämään viiden hengen porukalla hyvää vauhtia ja nostamaan sijoitusta.

Colliander uskookin, ettei tämä jäänyt hänen parhaaksi sijoitukseksi Vasaloppetissa.

– Uskon, että tulevaisuudessa on mahdollista parempaankin. Mutta mikäli haluaa olla Top20:n joukossa, niin se vaatii ison tallin ja hirveästi ihmisiä ympärille. Tänä vuonna olin onnekas, että pääsin Göran Holmin porukkaan mukaan, ja meillä oli kahdeksan autokuntaa juottohommissa. Se oli varmasti parasta, mitä Suomesta oli tarjolla.

Seuraavana Birkebeiner

Colliander myönsi, että toipuminen ja palautuminen Vasaloppetista vei aikansa, sen verran koville kilpailu otti.

– Ensimmäinen viikko oli vaikea ja vaikka levossa jo ehkä tuntuikin palautuneelta, niin sitten kun lähti liikkeelle, tunsi heti, ettei vielä olekaan palautunut. Viime lauantaina pystyin tekemään ensimmäisen hieman kovemman treenin, Colliander kertoo palautumisestaan.

Collianderin tavoitteena on ensi kaudella kiertää täysillä Swix Ski Classics kiertuetta ja niinpä hän halusi lopputalvesta tutustua myös muihin pitkän matkan hiihtocupin osakilpailuihin. Niinpä seuraavana on vuorossa Birkebeiner lauantaina Norjassa ja siitä viikon päästä käytävänä kilpailun Årefjällsloppet, joka on samalla myös Ski Classicsin finaalikilpailu. Colliander uskoo, että on riittävästi palautunut, jotta pystyy taistelemaan tosissaan myös Birkebeinerissa.

– Birkebeiner on kilpailuna aivan toisenlainen kuin Vasaloppet, jossa mentiin tasuria. Birkebeinerissa on mäkien johdosta luvassa kunnon vuorohiihtoa pitkät pätkät. Lisäksi huolto on oma haasteensa. Ladun varteen ei pääse autolla, joten myös juottajien on hiihdettävä ladun varteen. Minulla sponsori auttoi sen verran, että voidemerkin Norjan edustajan pitäisi hoitaa minun juottoni.

Sijoituksia ja sijatavoitetta Colliander ei lähde veikkailemaan ennen kilpailua.

– Sijoitusta on paha mennä etukäteen veikkailemaan, Birkebeinerissa kun on mukana tosi paljon kovia norjalaisia, joista on paha mennä sanomaan. Avoimin mielin lähden mukaan ja lähden roikkumaan kärjen mukana. Jos kaikki on kunnossa, niin ylämäistä yritetään selvitä ja kyllä minun vauhtikestävyysalueen pitäisi riittää. Mutta se pitää muistaa, ettei saa ylittää limittiä, eli jos matkalla joutuu pitkään rimpuilemaan maksimikestävyysalueella, niin siitä ei hyvää seuraa. Peesistä ei täällä ole niin suurta hyötyä kuin Vasaloppetissa ja on haettava sitä omaa vauhtia, mutta jos iso porukka meinaa irrota, niin sitten on pienellä riskilläkin yritettävä seurata, Colliander pohtii tulevaa kilpailua.

Birkebeineriin ja seuraavan viikonlopun Årefjällsloppetiin Colliander lähtee myös ensi kautta silmällä pitäen.

– Vasaloppetin tavoin hiihdän myös nämä kilpailut ensimmäistä kertaa. Näitä hiihdetään jo ensi kautta varten, jolloin tarkoituksena on hiihtää koko Ski Classics sarja. Tässä on hyvä antaa myös mahdollisia näyttöjä ensi kautta ja mahdollisia tallipaikkoja varten, jos hiihtää kisoissa 20 joukkoon, Colliander siirtää katseet myös jo seuraavaan kauteen.

Päätös kypsynyt pikku hiljaa – yllätys, että se tuli jo tällä kaudella

Niklas Collianderilla on ollut koko ajan ajatuksena se, että jossain vaiheessa hiihtouraansa hän siirtyy pitkän matkan hiihtäjäksi, mutta miehelle itselleenkin se tuli yllätyksenä, että se tapahtui jo tällä kaudella.

– Ajatus ja päätös siirtymisestä pitkille matkoille on pitkin kautta vahvistunut ja kypsynyt. Minulla on koko ajan ollut mielessä, että jossain vaiheessa hiihtouraa siirryn pitkille matkoille, mutta en osannut ajatella, että se tapahtuisi jo tällä kaudella, vaan jossain vaiheessa uraa.

Colliander tartu2013 rauschendorferNiklas Colliander (oik.) Simen Östensenin ja Ander Auklandin peesissä Tartun maratonilla. Kuva: Rauschendorfer/NordicFocus– Tämän vuoden tapahtumissa huomasin, miten hauskoja pitkän matkan hiihdot oikein ovat. Tarton jälkeen olin jo aika varma päätöksestä ja se vahvistui Vasaloppetissa. Ratkaisuun vaikutti luonnollisesti myös se, etteivät minun sprinttitavoitteet toteutuneet. En päässyt Val di Fiemmen MM-kisoihin, enkä kunnolla starttaamaan kisoihin. Eikä niitä näyttöpaikkoja sprintissä muutenkaan liikoja ole. Pitkän matkan kisoihin pääsee sentään mukaan kisaan viivalle, jos on rahaa maksaa osallistumismaksu, Colliander tuumailee virnistäen.

Tallipaikka vielä haussa – suomalainen talli ei mahdottomuus

Ensi kautta ja Swix Ski Classicsia ajatellen tällä hetkellä Collianderille on äärimmäisen tärkeää löytää tallipaikka, jotta hän voi alkaa keskittyä täysillä ensi kauteen, eikä myöskään tule antamaan tasoitusta huollon suhteen ensi talven kilpailuissa.

– Vielä minulla ei ole varmuutta tallipaikasta ensi kaudelle. Tässä on nyt pientä kartoitusta käynnistetty. Eikä se suomalaisten oma tallikaan ole mahdottomuus ole. Mitä olen ihmisten kanssa jutellut, niin ainakin useammalla hiihtäjällä olisi kiinnostusta lähteä mukaan suomalaiseen pitkän matkan talliin. Olisi vain löydettävä ne oikeat ja sopivat puuhamiehet. Kyllä minua itseäkin suomalainen talli kiinnostaa, Colliander heittää toiveen suomalaisille hiihdon ystäville ja puuhamiehille oman suomalaisen tallin perustamisesta.

– Mutta minun on valittava se itselle paras vaihtoehto huippu-urheilijan näkökulmasta. Esimerkiksi itse en voi olla pää puuhamiehenä suomalaisen tallin perustamisessa. Suomalaisen talli edistäisi kyllä hiihtäjiä kiinnostumaan entistä enemmän pitkän matkan hiihdoista ja luomaan parempaa kulttuuria myös Suomeen. Muualla sehän on jo tosi suosittua ja juuri pitkän matkan hiihdoissahan myös rahaa pyörii ympärillä, Colliander näkee suuren potentiaalin maratonhiihtojen ympärillä.

Vantaa Hiihtoseuraa edustava Colliander asettaa itselleen myös takarajan, jolloin talliasian pitäisi olla selvillä.

– Talliasian pitäisi olla selvillä siihen mennessä, ennen kuin uusi harjoituskausi alkaa eli toukokuun alkupuoliskoon mennessä kaiken pitäisi olla selvää. Huhtikuussa näen tilanteen ja jos siihen mennessä ei tallia ole löytynyt, niin sitten alan myymään itseäni. Ja nythän on hyvä antaa näyttöjä näissä loppukauden kisoissa. Hiihtäjiä ei ole Top 20:n joukkoon juuri päässyt isojen tallien ulkopuolelta.

Pitkää vauhtikestävyyttä ja määrän nostoa

On selvää, että myös Collianderin harjoitteluun tulee muutos pääpainon siirtyessä sprinttikilpailuista pitkiin ja vaativiin maratonhiihtoihin.

– Pitkä vauhtikestävyysharjoittelua ja muutenkin pitkää lenkkiä on luvassa. Sprintin takia määrät ovat olleet pienemmät ja nyt niitä pitäisi nostaa. Tuntimäärät ovat olleet tehojen johdosta alle 700 tunnin viime vuosina ja tavoitteena olisi nostaa ne nyt 800 tuntiin, mutta niin että kestää myös oikealla lailla tehotreenejä. Tartossa huomasin, että kuinka huippumiehet pystyvät iskemään väsyneenäkin muutaman minuutin todella kovaa. Koko aikaahan vauhti ei ole huipussaan ja muutenkin vauhti on nykivää. Näihin pitää nyt valmistautua. Tasatyöntöharjoittelua on myös luvassa enemmän.

– Mutta en minä sprinttiharjoituksistakaan täysin luovu, vaan myös maksimivauhtia on harjoiteltava. Lisäksi tarkoituksena on tehdä hallittuja kontrolloituja treenejä ja hyödyntää eri kontrollilaitteita. Määräharjoittelussa mennään koko ajan hieman väsyneenä, joten tilannetta täytyy tarkkailla koko ajan ja olla tarkkana. Mutta olen aina nauttinut pitkästä harjoittelusta ja pitkistä lenkeistä, Colliander kertoo tulevasta harjoittelustaan.

Yhdestä suomalaiseen valmennuskulttuuriin pinttyneestä aika yleisestä tavasta Colliander ei pidä, eikä aio sitä myöskään harrastaa.

– Inhoan sitä, että koko kesä tehdään pelkkää pk-harjoittelua ja sitten pari viikkoa ennen kauden alkua aloitetaan maksimiharjoittelua. Eihän maailmallakaan kukaan tee niin. Tarkoituksena on harjoittaa monipuolisesti kaikkia kestävyysharjoittelun eri osa-alueita. Suomen sprinttivalmentajana toimivan Niclas Grönin kanssa on tarkoitus jatkaa yhteistyötä edelleen ja hän hallitsee hyvin tämän monipuolisen harjoittelun, Colliander sanoo.

Hevoskuuri toivottaa onnea Niklakselle uudelle uralle sekä toivoo samalla että aika olisi kypsä myös kunnon suomalaisen pitkän matkan hiihtotallin perustamiselle.

- Tero Viljanen

Motion Nora boxi

langrenn.com Sweden United-States-of-America Germany France italy


Premiumsport.fi

ulvang banneri