KU Triac 40 Aero 550x90px

Huippukunnon viritys vaatii elimistön tarkkaa tuntemusta

Sami Jauhojärvi. Kuva: Aapo Laiho/NordicFocus

Sami Jauhojärvi. Kuva: Aapo Laiho/NordicFocus

Pitäisikö kauden tärkeimmän kilpailun kynnyksellä ottaa rauhallisesti, vai olisiko syytä hiihtää vielä yksi kisavauhtinen harjoitus, jotta paras kunto löytyisi varmasti oikeaan aikaan?

Arvokisoihin valmistautuvien maastohiihtäjien on tunnettava kuntonsa, jotta he pystyvät tekemään kisapaikalla oikeita ratkaisuja harjoittelussaan. Pääosa Suomen hiihtäjistä matkusti maanantaina Italiasta Sotshiin, ja heillä on vielä muutama päivä aikaa ennen viikonloppuna alkavia olympiahiihtoja.

– Jos urheilija on jo kunnossa, ei saa tehdä liian kovaa. Jos yrittää valmista parantaa, voi mennä väsymyksen puolelle, sanoo valmentaja Reijo Jylhä.

Jylhän mukaan huippukunnon virittämiseksi pitää uskaltaa harjoitella riittävän kevyesti, mutta silti on tehtävä jokin kova treeni. Lihaksiston ja hengityselinten vire ei pelkästään riitä, vaan myös aineenvaihdunnan on toimittava, jotta urheilija jaksaa.

Tarkkaa säätämistä

Jylhän valmennettaviin kuuluva Sami Jauhojärvi kertoo, kuinka hienovaraisten asioiden kanssa ollaan tekemisissä. Esimerkki on kolmen talven takaa, jolloin Jauhojärvi oli edellisen kerran tämän kauden kaltaisessa iskussa.

Harjoitusleiri Italiassa oli sujunut hienosti, ja Jauhojärvi oli treenannut leirillä hyvin ja melko paljon. Leiriltä hän matkasi Norjaan Drammenin maailmancupiin, jossa sijoittui 15 kilometrillä mainiosti yhdeksänneksi.

– Menin vielä ennen kotiintuloa Osloon, ja tunsin, että olen väsynyt. Väsymyksen takia löysäsin harjoittelua melko paljonkin. Kun olin löysännyt, kaipasin kovaa vetoa, jotta sain koneen käyntiin.

– Oslossa 15 kilometrin kisa hiihdettiin tiistaina, ja me teimme Nousiaisen Ville kanssa sunnuntaina kymmenen kilometrin vedon kisavauhdilla. Jälkikäteen voi sanoa, että olisi pitänyt jatkaa vedon tekemistä tai tehdä seuraavana päivänä vielä yksi veto, Jauhojärvi muistelee.

Matti Heikkisen voittoon päättynyt 15 kilometriä ei ollut Jauhojärveltäkään huono kilpailu, sillä hän oli viides. Mitalivauhti elimistössä oli kuitenkin vasta seuraavina päivinä.

– 15 kilometrin kisa edisti pariviestiä ja viestiä. Kunnonajoitus meni päivällä metsään, Jauhojärvi kertaa.

Viesteistäkään mitalia ei tullut, koska pariviestissä Jauhojärven kanssa hiihtänyt Nousiainen epäonnistui. Miesten 4x10 kilometrillä Jauhojärvi hiihti kakkososuuden nopeimman ajan.

Suorituskyky seurannassa

Jauhojärven mukaan opetus on se, että urheilijan pitää pystyä seuraamaan omaa suorituskykyisyyttään kisapaikalla ja tehdä valintoja harjoittelussaan.

– Neljässä päivässä ehtii tehdä paljon.

Ihannetilanne urheilijalle on sellainen, että hiihto tuntuu äärimmäisen helpolta. Sellainen tunne olisi hyvä saada jo kisaa edeltävässä harjoituksessa.

– Kun aineenvaihdunta toimii ja hermotus on kohdallaan, ei tarvitse käskyttää, vaan se vaan menee. Ja kun pikkuisen pääsee kyykkyyn, niin elimistö palautuu, Jauhojärvi kuvaa huippuvireen merkkejä.

Pitkäkestoinen lenkki laittaa aineenvaihdunnan käyntiin

Hiihtäjät puhuvat usein siitä, että heidän aineenvaihduntansa tai hermostonsa eivät toimi. Mistä on kyse, valmentaja Reijo Jylhä?

– Aineenvaihdunnan toimimattomuus liittyy lihasten energiansaantiin. Runsas kilpaileminen saattaa tukkia lihasten verisuoniston pieniä hiussuonia, jolloin happi ei kulje lihaksiin.

– Elimistöllä on myös taipumus käyttää energianlähteenä ensin hiilihydraatteja ja vasta sitten rasvaa. Tällöin rasva-aineenvaihdunta ei lähde käyntiin.

– Aineenvaihdunta saadaan töihin pitkäkestoisilla, rauhallisilla harjoituksilla ja vauhtikestävyysharjoituksilla.

– Urheilijan elimistön hermotus saattaa väsyä paljosta kilpailemisesta ja kovasta harjoittelusta. Tällöin aivoista lihaksille lähtevät käskyt eivät välity perille asti.

– Jos hermotus ei toimi, lepo on ainoa keino parantaa tilannetta.

STT–KAIJA YLINIEMI

(STT)

langrenn.com Sweden United-States-of-America Germany France italy


Kuuntele uusin Latu Podcast

Kuuntele uusin Livigno2Levi Podcast

ulvang banneri