swix rullahiihto550 90

Murtomaahiihdon historia lyhyesti

Kesä on parhaimmillaan ja huippuhiihtäjät harjoittelevat määrällisesti kovaa tähyten kohti ensi kauden olympialaisia tai Visma Ski Classics-sarjan uutta kautta. Kuntohiihtäjät tulevat perässä toivoen, että tulevasta kaudesta tulisi ainakin Suomessa edellistä parempi kisojen suhteen. Tässä kohtaa vuotta onkin hyvä ottaa lyhyt hengähdystauko ja miettiä, että miten tämä rakas lajimme oikein syntyi. Tietoa löytyy runsaasti netistä ja Wikipediasta ja ohessa on tiivistelmä lajimme historiasta.

Murtomaahiihto on hiihtomuoto, jossa hiihtäjä liikuttaa itseään lumisessa maastossa joko ajetulla ladulla tai umpihangessa käyttämättä hissejä tai muita apukeinoja. Murtomaahiihto on laajalti levinnyt urheilu- ja kuntoilumuoto ja sitä yhä käytetään myös liikkumismuotona ja tavaroiden kuljetuskeinona.

Yllä oleva kuvaus on varmasti kaikille meille hiihtäjille itsestäänselvyys, mutta lajin historia juontaa aina muinaisaikoihin asti. Sana ski eli hiihto tai suksi tulee vanhasta norjankielisestä sanasta skíð, joka tarkoittaa puista tikkua. Hiihto alkoi ensin matkustusmuotona, jolla pystyttiin liikkumaan paikasta toiseen lumisessa maastossa. Hiihtoa on jo ollut melkein viisi tuhatta vuotta Skandinaviassa, mutta sitä on ilmeisesti harrastettu myös Kiinassa 600 e.Kr. Tämän lisäksi saamelaiset ovat hiihtäneet jo yli 6000 vuotta.

Alkuaikojen hiihtäjät käyttivät yhtä pitkää sauvaa tai keihästä suksien lisäksi. Ensimmäinen kuvaus hiihtäjästä on tehty vuonna 1741. Tuohon aikaan perinteiset sukset koostuivat yhdestä lyhyestä suksesta karvapidolla, jota kutsuttiin nimellä andor, ja toisesta pitkästä liukusuksesta nimeltään langski. Pitkä suksi oli jopa metrin pidempi kuin lyhyt potkusuksi.

Vuosisatojen saatossa hiihto kehittyi kuljetus- ja liikkumismuodosta kansainväliseksi urheilulajiksi, jonka eri muodot saivat alkunsa 1800-luvun puolivälissä. Norjalaiset sotilasrykmentit järjestivät erilaisia hiihtokilpailuja jo 1700-luvulla, mutta ensimmäinen kansanhiihtokisa järjestettiin Tromssassa vuonna 1843.

Norjan kielessä sana langrenn tarkoittaa kilpahiihtoa, jossa tavoitteena on suorittaa määrätty matka ladulla tai uralla mahdollisimman lyhyessä ajassa. Tätä ideologiaa noudattaen hiihto kehittyi nykyiseen muotoonsa. Ensimmäiset FIS:n maailmanmestaruuskisat järjestettiin miehille 1925 ja 1954 naisille. Ensimmäiset talviolympialaiset järjestettiin Chamonix’ssa Ranskassa vuonna 1924. Toisen maailmansodan jälkeen MM-kisat on pidetty joka neljäs vuosi ja vuoden 1985 jälkeen parittomina vuosina.

Uusi tekniikka luistelu, tai vapaa hiihto, oli jo tiedossa ja osittain käytössä 1900-luvun alussa, mutta se yleistyi vasta 80-luvun puolivälissä. Johan Grøttumsbråten käytti luistelutyyliä jo Oberhofin MM-kisoissa vuonna 1931. Tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun luistelutyyliä on käytetty kilpahiihdossa.

Myöhemmin luistelu yleistyi hiihtosuunnistuksessa 60-luvulla, jolloin kilpailijat käyttivät tekniikkaa teillä ja kovilla alustoilla hiihtäessään. Sen jälkeen amerikkalainen hiihtäjä Bill Koch, Ove Aunli Norjasta ja Pauli Siitonen, pitkän matkan hiihdon legenda, toivat tekniikan suuren yleisön tietouteen 70- ja 80-luvuilla.

Lopullinen läpimurto luisteluhiihdolle tuli vuoden 1985 MM-kisoissa Itävallan Seefeldissä, jossa Kari Härkönen voitti maailmanmestaruuden 15 km hiihdossa. Vuotta aikaisemmin Sarajevon olympialaisissa hiihtäjät käyttivät yksipotkuista luistelua. Mainittakoon, että Juha Mieto hiihti kyseisissä kisoissa pelkästään perinteisellä ilman luistelupotkuakaan ja sijoittui silti neljänneksi 15 km hiihdossa, kahdeksanneksi 30 kilometrillä ja kymmenenneksi 50 kilometrillä.

Luistelu on tänä päivä etenkin Keski-Euroopassa laajalti käytetty tekniikka kilpa- ja harrastehiihdossa ja esimerkiksi ampumahiihto ja yhdistetty käyttävät pelkästään kyseistä tekniikkaa. Pitkän matkan hiihdon myötä tasatyöntö on nyt kehittynyt omaksi lajikseen ollen alun perin perinteisen hiihdon yksi tekniikkamuoto.

Pitkän matkan hiihto, tai maratonhiihto, on myös ollut olemassa eri muotoina jo 1800-luvun lopulta. Vasaloppet Ruotsissa, syntyi 1922, ja Oulun Tervahiihto, vuodesta 1889, ovat maailman vanhimmat kansanhiihdot. Nämä hiihdot toimivat esikuvina monille muille kisajärjestäjille ja nykyään massahiihto on suosittu kilpa- ja kuntohiihtolaji. Visma Ski Classics, aluksi vain Ski Classics, alkoi vuonna 2011 ja sen myötä laji on saanut kansainvälistä huomiota ja mittavat puitteet. Vuotuista kilpailusarjaa seuraa eri maiden televisiossa yli miljoona katsojaa ja tuhannet hiihtäjät ottavat osaa sarjan osakilpailuihin.

Suomessa viime talvi oli haastava massahiihtojen suhteen, koska yhtään virallista tapahtumaa ei pystytty järjestämään koronasta johtuen. Normaalimatkojen puolella kisoja pidettiin erikoisjärjestelyin ja SM-kisat kuten myös arvokisat ja maailmancup-hiihdot hiihdettiin ilman yleisöä. Tuleva talvikausi näyttää tällä hetkellä rokotusten valossa paljon lupaavammalta, joten harjoitelkaamme innolla kohti vuoden 2022 haasteita.

Ensi talven tapahtumia silmällä pitäen, massahiihtoja on Suomessa useita ja ohessa on linkki Suomen Hiihtoliiton sivuille, joista selviää tärkeimmät hiihdot (2022 lista ei ole vielä saatavilla):

https://arkisto.hiihtoliitto.fi/maastohiihto/kilpailutoiminta/massahiihdot/

Ensi talven SM-kisat paikat ja ajankohdat näet tästä:

https://arkisto.hiihtoliitto.fi/maastohiihto/kilpailutoiminta/sm-hiihdot/sm-hiihdot-2022/

Visma Ski Classics-kisat näet tästä:

https://www.vismaskiclassics.com/the-tour/events/

Teksti Teemu Virtanen

 

langrenn.com Sweden United-States-of-America Germany France italy

Suositeltavaa luettavaa

Kilpailukalenterit