Haastattelussa: Jaakko Nieminen

Jaakko Nieminen tuulettaa SM-hopeaansa Vierumäellä. Kuva: Jarno Maimonen

Jaakko Nieminen tuulettaa SM-hopeaansa Vierumäellä. Kuva: Jarno Maimonen

Kotimaisen kestävyysjuoksukevään yksi yllätysnimistä on eittämättä Jyväskylän Kenttäurheilijoita edustava Jaakko Nieminen. SM-maantiellä hopealle juossut Nieminen alitti pohjoismaisella 10 000 metrillä ensimmäistä kertaa urallaan puolen tunnin maagisen rajan. Kestävyysurheilu.fi tavoitti Niemisen juuri ennen Osloon matkustamista.

Lapsuuden monipuolisesta harrastamisesta pohja juoksuharjoitteluun

Jaakko Niemisen kausi alkoi varsinaisesti Kuokkalan Kirmaisun voitolla huhtikuun alussa. Virallisesti mitattu maantiekymppi kulki lupaavasti aikaan 31.49 ja taakse jäi nimekästä sakkia etunenässä huippusuunnistaja Jere Pajunen ja seurakaveri sekä maratonin suomenmestari Miika Takala.

Viikko kirmaisusta oli Nieminen jälleen vauhdissa. Tällä kertaa Rauman ja Porin välillä kasitiellä juostavassa legendaarisessa Karhu-viestissä. Hän vei 9.2 kilometrin mittaisen ankkuriosuuden nimiinsä huippuajalla 27.14. Myötätuuleen juostulla osuudella taakse jäi muun muassa Helsingin EM-kisojen kympinnielijä Jarkko Järvenpää.

Kului viikko ja Jyväskylän miehen edessä oli kevään kohokohta SM-maantiejuoksu. Nieminen selätti Vierumäen hitaahkon reitin uudella puolimaratonin ennätysajallaan 1.06.59. Loppuaikaa tärkeämpi saavutus oli viisaalla juoksulla ansaittu SM-hopea! Henkilökohtainen SM-mitali oli hänelle ensimmäinen laatuaan.

Jaakko Niemisen upeasti sujuneen kevään taustalla on onnistunut harjoituskausi.

- On kyllä hyvin mennyt! Olen saanut olla terveenä vuodenvaihteesta lähtien. Alkuvuoden ehjien viikkojen sekä aikaisempiin vuosiin nähden lisääntyneen määrän kautta tuloksetkin ovat ruvenneet parantumaan Lisäksi olen saanut lisää väljyyttä juoksuun lantion, selän ja hartioiden parantuneen liikkuvuuden ansiosta. Tähän on ollut apuna ralliautoilun maailmanmestarin Tommi Mäkisen vanha luottohieroja Tuula Rossi, Jaakko Nieminen aloittaa.

27-vuotias Nieminen on jo vuosia juossut hyvällä kansallisella tasolla (ennätykset ennen alkanutta kautta: 5000 m 14.25,89 -12 ja 10 000 m 30.13,79 -11), mutta vasta tänä keväänä hän on murtautunut mieskestävyysjuoksijoidemme eturiviin.

Monien urheilijoiden tapaan Niemisen taustalta löytyy lapsuusajan monipuolista urheilemista. Yleisurheilun lisäksi hänen lajivalikoimaan kuului hiihto, jalkapallo, salibandy ja viimeksi mainitun jäätyä pois myös tennis.

16-vuoden iässä urheilulukiovaiheessa hän valitsi päälajikseen kestävyysjuoksun muiden lajien jäädessä taustalle.

- Siinä piti lopullinen lajivalinta tehdä. Jalkapallo ja hiihto jäivät kestävyysjuoksun tieltä vähemmälle. Hiihto on tosin pysynyt jossakin muodossa vieläkin ohjelmassa, ei tosin kilpailullisessa mielessä vaan pk-harjoittelumuotona. Pyöräilyä olen käyttänyt lähinnä korvaavana harjoitteena silloin kun olen ollut loukkaantuneena. Se ei mielestäni tue juoksua niin paljon, että kannattaisi tehdä terveenä ollessa.

Samoihin aikoihin hän löysi valmentajakseen Antero Liukkosen.

- Aivan aluksi isäni valmensi minua juoksussa ja hiihdossa. Ennen Jyväskylään muuttoa asuimme Keuruulla ja Multialla. Silloin edustin hiihdossa Keuruun Kisailijoita ja siellä hiihtovalmentajana toimi Veikko Ahonen. Kun syksyllä 2003 aloitin urheilulukiossa rupesi Antero minua valmentamaan.

- Antero on vanha Jyväskylän Kenttäurheilijoiden kympin juoksija (toim. huom. ennätykset 10 000 m 29.50,0 ja maraton 2.22.30) ja hänellä on noin kymmenen hengen valmennusporukka juoksijoita mihin itsekin lukeudun. Meillä on yhteisiä harjoituksia kaksi kertaa viikossa, maanantaisin ja torstaisin, ja tämän lisäksi treenataan käytännössä päivittäin Jyväskylän seudulla asuvien juoksijoiden ja suunnistajien kanssa porukassa. Tällaista hyvää tallitoimintaa on sitäkin kautta muodostunut kuin itsestään, Nieminen kehuu paikallista urheilijoiden yhteistyötä.

Perinteistä suomalaista valmennusta jenkkimaustein

Muun muassa Miika Takalan Suomen huipulle nostamaa Antero Liukkosta Nieminen luonnehtii valmentajaksi, joka aidosti välittää urheilijoistaan.

- Vaikka Anterolla on iso ryhmä hän jaksaa paneutua tarkasti jokaiseen juoksijaan, tarpeisiin ja sen hetkisiin kehityskohteisiin. Hän on myös valmis oppimaan uutta, eli on jatkuvassa keskustelu- ja puheyhteydessä vanhempiin ja isompiin tekijöihin, kuten Lipsosen Eskoon. Sitä kautta saadaan vinkkiä, jos tulee ongelmajuttuja, mitä ei ole oman uran varrella ennen tullut kohdalle. Esimerkiksi jenkkivuosieni aikana painin monta kertaa ylikunto-oireiden kanssa, kun piti yrittää jenkkikauden päälle kilpailla myös koti-Suomen keskikesän kilpailuissa. Siinä oli omat haasteensa, mutta kokemuksen kautta löydettiin vastauksia, miten olla tyhjentämättä takkia.

Liukkonen nojaa perinteiseen suomalaiseen valmennuslinjaan.

- Vaikka meillä on pitkä yhteistyö takana, olemme vasta nyt löytäneet sopivan teho- ja määräbalanssin. Aiempiin vuosiin nähden olemme lisänneet hyvinkin kevyttä määräharjoittelua. Vanha viisaus pätee silti edelleen: kevyet harjoitukset tehdään kevyinä ja kovat kovina.

Toinen erityinen piirre Liukkosen valmennuslinjassa on korostettu maltti rataharjoittelussa.

- Radalla tehtävissä kovissa harjoituksissa jätetään aina selvä pelivara kisoja varten. Niitä ei tehdä täysillä vaan korkeintaan 90 lasissa. Lisäksi rataharjoituksia ei voi tehdä kovin hapollisina kovin montaa kertaa kesässä. Mieluummin haetaan vauhtia kynnysvauhteja parantamalla.

- Usein ratatreeneissä on avausvedot ja loppuvedot erikseen. Lisäksi teen aita- ja koordinaatiotreeniä. Loppukiriä on haettu juoksemalla runsaasti 100 metrin vetoja, joita saattaa kertyä viikkoon useita kymmeniä. Niillä on pysynyt nopeus pinnassa kovasta määräharjoittelusta huolimatta.

nieminen jaakko 550x740SM-maantiejuoksun starttia. Kuva: Jarno MaimonenValmentaja-urheilijaparivaljakon yhteistyö on jatkuvaa oppimista ja keskustelua.

- Vaikka Antero haluaa etsiä ja opiskella uutta tietoa valmennuksesta, ei hän silleen tartu hetken haihatuksiin tai välttämättä uusimpiin valmennuksellisiin virtauksiin. Toki olen ollut tuomassa meidän harjoitteluun jenkkinäkökulmaa siitä, mitä olen oppinut ja kokenut neljän ja puolen vuoden aikana uudella mantereella ollessa. Voimanopeusnäkökulma on esimerkiksi sellainen. Suomalaisessa perinteisessä valmennussysteemissä ei varsinkaan ennen punteilla kolisteltu. Homma tuntuu kohdallani toimivan.

Nieminen näkee, että jenkkisysteemistä olisi paljonkin hyödynnettävissä kotimaiseen valmennukseen.

- Ehdottomasti! Kuten jo aiemmin mainitsin, paljon olisi oppimista voima- ja nopeusharjoittelun rytmityksessä. Esimerkkinä aamulla tehdään maksimivoimaharjoitus ennen illan nopeus/nopeuskestävyysharjoitusta.

- Ryhmäharjoittelun voima on myös sellainen asia minkä voisi jenkkiharjoittelusta poimia. Suomessa tehdään liikaa yksin! Ryhmässä harjoitellessa samalla rasitustasolla ja vauhdilla tehty treeni tuntuu helpommalta ja rennommalta kuin sama harjoitus yksin vääntäessä.

Jenkkien yliopistovalmennuksessa on myös puutteita.

- Ehkä suurin puute on se, että kokematon urheilija, joka ei osaa tai uskalla ottaa vastuuta omasta harjoittelustaan ajautuu helposti rikki tai ylikuntotilaan. Paljon toki riippuu valmennuksesta. Jos sattuu kohdalle kovinkin autoritäärinen valmentaja, niin siellä sitten mennään täysin joukkueen eikä yksilön ehdoilla. Itsellä oli sen suhteen onni matkassa. Kennesaw:ssa oli sellainen valmentaja, joka oli aiempina vuosina tottunut valmentamaan suomalaisia juoksijoita Marjo Venäläisestä lähtien Hän tiesi suomalaisen valmennustaustan ja osasi antaa tilaa omalle harjoittelulle.

”Suosittelen jenkkeihin lähtöä”

Jenkkisysteemin läpikäyneenä Nieminen osaa suositella samaa rapakon toiselle puolelle mieliville.

- Ilman muuta suosittelen! Se on ollut henkisesti kasvattava kokemus. Pääsin ammattimaisiin olosuhteisiin, lämpöiseen treenaamaan ilman taloudellisia huolia. Eikä tarvinnut ruokapuolestakaan huolehtia. Harjoitusten jälkeen sai kävellä suoraan seisovaan pöytään. Kampusalueelta löytyi fysiot, kylmäaltaat, maastot ja radat. Käytännössä kaikki hoidetaan puolestasi. Riittää kun käy 3-4 tuntia päivässä luennoilla harjoitusten lisäksi.

- Se on erinomainen mahdollisuus henkilölle, joka ei vielä ole urheilijana sillä tasolla, että olisi yhteistyökumppaneita ja sponsoreita, että pystyisi ilman tällaisia huolia harjoittelemaan. Ilman muuta kaikille sellaisille suosittelen jenkkeihin lähtöä. Ja mikä parasta -kielitaito paranee ihan itsestään!

Yhdysvalloissa Atlantan lähistöllä sijaitsevaan Kennesaw:n yliopistoon Nieminen päätyi juoksukaverin neuvojen ja pitkän harkinnan kautta.

- Olikohan se vuoden 2007 Imatran SM-maastoissa, kun olin HKV:n juoksijan Peikko Sollan juttusilla. Hän kysäisi kiinnostustani lähteä jenkkeihin. Olihan se ollut lapsesta lähtien haaveena päästä joskus vaihtoon, mutta ei se kuitenkaan ikinä ollut silleen realistinen vaihtoehto. Peikon jutellessa mielenkiinto kuitenkin heräsi. Vuoden verran sitä sulattelin Jyväskylän Yliopiston fysiikan laitoksella opiskellessani ja aloin sitten lukemaan pääsykokeisiin, jotka tiesin hyvin vaikeiksi. Selvitin itseni sisään rimaa hipoen koulun vaatimin minimipistein. Peikon kautta olin yhteydessä koulun päävalmentajaan Stanley Simsiin. Hän myönsi minulle täyden stipendin, mihin kuului lukukausimaksut, kirjat, asuminen ja ruokaraha -kaiken kaikkiaan kuusinumeroinen summa.

Kennesaw:n yliopistossa Nieminen opiskeli kauppatieteitä. Bachelor of Business Administration –tutkinto vastaa Suomessa alempaa korkeakoulututkintoa. Tällä hetkellä hän käy osa-aikatöissä Jyväskylän Kenttäurheilijoiden toimistolla harraste- ja kestävyysjuoksuvastaavana. Puoliammattimaisen harjoittelun mahdollistava pesti joustavine työaikoineen kestää näillä näkymin ainakin vuoden loppuun. Sen jälkeen Niemisen suunnitelmat muun arjen suhteen ovat auki.

- Mietinnässä on ollut jatkaa opintoja ylempään korkeakoulututkintoon (MBA), koska tuo neljän ja puolen vuoden setti jäi Bachelor -tasoon (BBA). Toisaalta lääkis on ollut myös yksi unelma. Se vaatisi vain niin täydellistä paneutumista opiskeluun, etten ole vielä ollut valmis luopumaan juoksuharjoittelusta niin paljon, että olisin hakenut.

”Mitä korkeammalla, sen parempi”

Urheilu on vienyt Niemistä ympäri maailman. Korkean paikan harjoittelu on käynyt tutuksi ja hyväksi havaittu.

- On ollut hienoa päästä moniin paikkoihin käymään. Keniassa olin ensimmäisen kerran vuonna 2007. Kenia on mahtava paikka harjoitella! Korkeutta löytyy kohtalaisesti ja paljon treeniseuraa. Maasto on ehkä omalle jalalla muhkuraista, mistä en niin paljon pitänyt. Keniassa on kuitenkin kuivan kauden aikaan optimiharjoitusolosuhteet. Nyt Itenistä löytyy jo tartan-ratakin, eli paljon on sekin paikka kehittynyt siitä kun siellä viimeksi kävin.

- 2008 oltiin eka Takalan Miikan kanssa kuukausi Dullstroomissa Etelä-Afrikassa. Sieltä lensin toiseksi kuukaudeksi Keniaan. 2011 käytiin Takalan kanssa harjoittelemassa Meksikon Tolucassa. Siellä oltiin 2700 metrissä. Se oli myös upea paikka -miinuksena pahat liikenneruuhkat. Urheilukentille pääsy oli myös vaikeata.

- Jenkeissä olen ollut monille tutussa Flagstaffissa ja toki myös Floridassa. Flagstaff on sellainen paikka, minne menisin uudestaan sulan kelin aikaan. Maastoltaan upea paikka! Lumisuus on ongelma maalis-huhtikuulle asti

- Etiopiassa käytiin alkuvuonna. Se korkeus! Siellä oltiin 2700-3200 metrissä. Itsellä ainakin toimii. Voikin sanoa, että mitä korkeampi, sen parempi. Jos ensi talvea miettii, niin sinne menisin uudestaan. Se oli hieno paikka harjoitella: monipuoliset maastot, rata viiden minuutin päässä majoituksessa eikä matkustamiseen paikkojen välillä mene yhtään aikaa, kuten käytännössä kaikissa muissa maailman kohteissa missä olen ollut. Kaikkialla muualla tarvitset autoa, mutta tuolla et.

Vinkkejä vuoristoharjoitteluun

- Käytännössä olen aina harjoitellut liian kovaa ja liian kovilla vauhdeilla korkealla eli puhun vetoharjoittelusta. Etiopiassa oli ensimmäistä kertaa happomittari mukana ja oli suorastaan yllättävää, että esimerkiksi 4x4 minuutin reippaissa vk-vedoissa saattoi hapot huidella helposti yli anaerobisen kynnyksen, mitä ei olisi pelkästään sykkeen ja hengityksen perusteella edes tajunnut. Loppujen lopuksi piti todella hissukseen vetää niitä vetoja, mutta se happomittari paljasti ja pelasti kaiken.

- Oikeastaan vasta ensimmäistä kertaa sitä tajusi, että syke käyttäytyy aivan eri tavalla korkealla kuin merenpinnantasolla ja nimenomaan tehoharjoittelusta puhuttaessa. Ei vaan voi vetää samoilla kynnyssykkeillä kuin merenpinnantasolla. Siinä kun malttoi mielensä ja piti orjallisesti vetovauhdit aerobisena, eli anaerobisella kynnyksellä tai alle, niin selvän eron huomasi, miten oli heti valmiimpi juoksemaan kovaa takaisin merenpinnantasolle palattua.

- Kun tieteellisessä kirjallisuudessa puhutaan, että korkealta merenpinnan tasolle palattaessa tulee vaikeampi jakso heti alussa tai vähän myöhemmin, niin usein se omasta mielestäni johtuu kropan liikaväsymyksestä. Siihen päälle kun tulee matkustamiset, niin kokonaiskuorma realisoituu kropan tukkoutumisena kahden ensimmäisen viikon ajan alhaalla.

- Korkean paikan harjoittelusta saatava hyöty, niin sanottu boosti, tulee ennemmin tai myöhemmin, ellet vedä itseäsi ihan tilttiin. Jos maltat harjoittelussa koko leirin ajan se tulee ennemmin, mutta tiukemmin vedettäessä se tulee myöhemmin. Tärkeintä olisi malttaa sen harjoittelun kanssa. Varsinkin siinä vaiheessa, kun tuntuu siltä, että siivet kasvaa selkään! Monet vaan kiristävät harjoittelua sitä mukaa kun askel kevenee ja vauhdit rupeaa karkaamaan. Yleensä siinä vaiheessa iskee ylikunto tai loukkaantuminen.

Kymppi alle puolen tunnin

Kauden tavoitteekseen Nieminen määrittää ennätysten kohentamisen ja erityisesti erään haamurajan alittamisen.

- Kyllä se päätavoite on puoli tuntia kympillä, minkä toivoisin Oslossa realisoituvan paperille ja näkyvän myös Tilastopajassa. Joku valmentaja jaksaa aina muistuttaa, että tulosta ei ole olemassa ennen kuin se näkyy Tilastopajassa, Nieminen naurahtaa.

- Toki 14 minuuttia vitosella on ollut haaveena, mutta se vaatii enemmän treeniä. Vielä sitä ei uskalla luvata.

SM-maantiellä upeasti hopealle yltänyt Nieminen ei toistaiseksi panosta sen enempää maantiekilpailuihin vaan keskittyy tulosten tekemiseen radalla.

- Kyllä pysyn toistaiseksi radan puolella tai ainakin niin kauan kun Suomen Urheiluliiton maratonrajat ovat noin kovia. Toki joskus on kiva kokeilla maratonia, mutta tosiaan niin kauan kun rajat ovat noin kovat, eikä liitto lähetä joukkuetta arvokisamaratonille, ei minulla ole intressejä eikä halua siirtyä maratonille.

nieminen jaakko podiumJaakko Nieminen, Jussi Utriainen ja Jere Pajunen palkintopallilla. Kuva: Jarno MaimonenKilpailukauden rakentamisen vaikeus

Kotimainen kilpailukalenteri näyttää kestävyysmatkojen suhteen todella ankealta. Niemisen tasoisen juoksijan on vaikea löytää sopivia ratastartteja, missä yrittää tulosta.

- Kilpailukauden rakentaminen on erittäin ongelmallista, että tosiaan kovaan ääneen sitä kritisoin ja mielestäni ihan aiheesta! Esimerkiksi yhtään varteenotettavaa 10 000 metrin kilpailua ei ole Jämsän Kestävyysjuoksukarnevaaleja lukuun ottamatta kotimaassa ohjelmassa pois lukien Kalevan kisat. Jämsän kisakin järjestetään tietenkin keskellä päivää! Jätän sen suosiolla väliin.

- Vitosen osalta muutama kilpailu näyttäisi olevan ohjelmassa. Ekblom on sähköpostitse yrittänyt Suomen harvoja juoksijoita koota samoihin kilpailuihin, mutta aina se on yhtä vaikeata saada kaikki samalle viivalle saati vielä jänis. Yleensä kilpailussa pitää olla joku tietty intressi taustalla, kuten maaottelukatsastus, että porukka tulisi samaan kilpailuun.

- Jämsän Kestävyysjuoksukarnevaalien aikataulutuksesta puolestaan vielä sen verran, että minkä ihmeen takia pitää olla 1500, 5000 ja 10000 metriä samana päivänä, kun toisena päivänä on pelkkä 800 metriä? Ei mitään laitaa! Lisäksi tällaisia karnevaaleja voisi olla ihan hyvin useampia. Jos kerran tuntuu, että niitä lajeja ei voi sopivasti paloitella Jämsän osalta, niin järjestetään vaikka juhannuksena yhdet kestävyysjuoksukarnevaalit, missä on lyhemmät ratamatkat ja Jämsässä vuorostaan pidemmät matkat. Siten saataisiin ne harvat juoksijat samalle viivalle. Nyt siinä käy niin, että 80 prosenttia juoksee 1500 metriä, 10 prosenttia vitosen ja loput 10 prosenttia kympin Hellekelillä vieläkin suurempi osa juoksee 1500 metriä.

Kotimaan kilpailukalenterin kapeuden vuoksi Nieminen on katsonut kilpailuja ulkomailta.

- Jos budjetti sallii, niin ulkomailta on tilaisuuden tullen haettava kisoja. Oslon kisan jälkeen, mikäli kymppi ei mene siellä alle puolen tunnin, kokeillaan sitä uudestaan 14.6. Gouden Spikessa Hollannin Leidenissä. Siellä on hyvä kympin kisa tiedossa. Loppukesästä tulee kokeiltua enemmän vitosta. Vähän on vielä auki, että missä. Heusden-Zolder tai joku muu sopiva kilpailu.

Omakustanteinen kisareissu

Reissu Oslon pohjoismaiselle ratakympille oli Suomen edustajille omakustanteinen

- Kyllä! Omasta pussista maksetaan. Onneksi lennot eivät ole kovin kalliita Osloon. Toki olen koko ajan ollut sitä kehitystä vastaan, että annetaan koko kotimaisen kestävyysjuoksun kuolla. Miksi ei lähetetä juoksijoita kisoihin, vaikka kustannukset ovat pieniä? Hyvä nyt kuitenkin, että pääsee edes omalla kustannuksella matkaan. Tiedossa on hyvä iltakilpailu ja mahdollisuus tehdä tulosta. Samaa kustannuskäytäntöä voisi syksyllä miettiä PM- ja EM-maastojen kohdalla, varsinkin kun PM-maastot ovat Vantaalla. Ihme on jos eivät sinne joukkuetta nimeä, Jaakko Nieminen vitsailee.

Kuten tiedetään, niin hyvinhän se Oslon kymppi meni! Nieminen juoksi ennätyksensä 29.52,00 ja sijoittui kilpailussa kolmanneksi. Kestävyysurheilu.fi onnittelee ja toivottaa Jaakolle erinomaista kauden jatkoa!

Alla vielä muutama esimerkkiviikko kuluneelta keväältä:

VKO 4: Etiopia 2750 mpy

MA Ap: 10km+6x100m Ip: 15km+5x100m
TI Ap: 5km + maksimivoima 1h + 10x100m Ip: 12km+10x100m
KE Ap: 10km Ip: Radalla 3x5x200m 35-34; 34-32,5; 32-30,4 pal. 200m/5 min
TO Ap: 10km+2x100m Ip: 11km + mäkiveto 1x500m kovaa
PE Ap: 10km+6x100m Ip: Kovaa 5x10min (2'): 3:28, 3:37, 3:40, 3:40, 3:26/km
LA Ap: 10km+6x100m Ip: 13km + hieronta.
SU Ap: 27km (2850-3200m mpy)

183 km

VKO 12: Mäkikauden avaus

MA Ap: 10km+3x100m Ip: 15km+5x100m
TI Ap: 10km+5x100m Ip: Radalla 3x2000m 6.25 (1') + 3x1000m 3.05-3.00-2.51 (2') + 10x80m
KE Ap: 10km+3x100m Ip: 17km
TO Ap: 10km+5x100m + kuntopiiri Ip: Mäkivetoja 8x520m + 10x80m hallissa
PE Ip: 15km
LA Ap: 31km+3x100m
SU Ip: 19km+5x100m

181km

VKO 16: Kevennysviikko/SM-maantie

MA Ap: 7km+3x100m Ip: Vauhtileikittely 1h
TI Ap: 7km+5x100m Ip: 20km+5x100m
KE Ap: 10km + kuntopiiri Ip: Radalla 3x1000m 2.55, 2.52, 2.48 (3') + 3x200m, pal. 200m: 29s + 6x80m
TO Ap: 6km+3x100m + kuntopiiri Ip: 15km
PE Ip: 10km+5x100m
LA Ip: SM 1/2-maraton hopeaa 1:06.58,9
SU Ip: 16km

148km

>>Jaakko Niemisen blogi 

>>Jaakko Nieminen (Tilastopaja) 

- Jarno Maimonen


Kuuntele uusin podcast!

Suositeltavaa luettavaa

Kilpailukalenterit

Kaupalliset yhteistyöt

Kuukauden luetuimmat

  1. 20.11.2021Iivo Niskanen voittoon Oloksella venäläisten katsastuskilpailussa - Bolshunov 5:s
  2. 21.11.2021Niskanen jälleen mukana venäläisten katsastuskilpailussa – Bolshunov väläytteli nousukuntoa
  3. 08.11.2021Oloksella tulevana viikonloppuna kovat karkelot – Tykkikisaradio välittää kisatunnelmat kotiin
  4. 18.11.2021Katso Taivalkosken Suomen Cupin lähtölistat – Iivo Niskasta lukuun ottamatta parhaat mukana
  5. 11.11.2021Tykkikisaradio: Täältä kuulet perjantain sprintin
  6. 29.11.2021Tässä hiihtäjät maailmancupin osakilpailuihin Lillehammeriin
  7. 12.11.2021Gimmler ja Ustiugov voittoihin Oloksella – Kyllönen toinen naisissa
  8. 14.11.2021Pärmäkoski voittoon Oloksella
  9. 12.11.2021Niskaset avaavat kilpailukautensa – Kuuntele Tykkikisaradiota lauantaina täältä
  10. 23.11.2021Rukalle ennustettu tulipalopakkasia
  11. 14.11.2021Pärmäkoski, Roponen ja Piippo avaavat kilpailukautensa - kuuntele Tykkikisaradiota täältä
  12. 22.11.2021Tässä Suomen hiihtäjät maailmancupin avaukseen Rukalle
  13. 13.11.2021Venäläiset lyönyt Niskanen: Hyvä avaus
  14. 22.11.2021Raju seula Norjan joukkueeseen – superlupaus Fossesholm ulkona
  15. 13.11.2021Hyvärinen vauhdissa Kainuun Talvikisoissa
  16. 30.11.2021Uutta tietoa Markus Vuorelan tilanteesta
  17. 13.11.2021Oloksen olosuhteista nauttiva Bolshunov kertoi Kestävyysurheilulle terveystilanteestaan
  18. 12.11.2021Video: Naisten sprintin ratkaisuhetket ja Anne Kyllösen kommentit
  19. 26.11.2021Niskanen ladulle ennen kovimpia haastajiaan – katso lähtölistat
  20. 04.12.2021Tässä Suomen joukkueet Lillehammerin viesteihin
  21. 21.11.2021Johaug ja Amundsen ykkösiä Norjassa – Olokselta vauhtia hakenut Theodorsen vakuutti
  22. 02.12.2021Maailmancup-kausi jatkuu perjantaina sprinteillä – katso lähtölistat
  23. 13.11.2021Siviilipalveluksen valinneelta Ståhlbergiltä kelpo hiihto Oloksella
  24. 14.11.2021Oloksen Tykkikisat: Niskanen voittoon vapaallakin
  25. 06.11.2021Video: Sprintin väliin jättänyt Hakola hiihtää viestissä
  26. 20.11.2021Johaug omaa luokkaansa Norjan hiihtokauden avauksessa - Holund voittoon miehissä
  27. 02.12.2021Kläbon manööverille päätös
  28. 19.11.2021Suhonen sivuun Taivalkosken Suomen Cupista
  29. 21.11.2021Hakolan ylivoimaa Taivalkoskella
  30. 05.11.2021Mäki ja Suhonen sivuun Vuokatin sprintistä