Karin Storbacka: Ensi kausi tulee olemaan tähän mennessä urani tärkein

storbackaintro introKarin Storbacka on noussut hallitsemaan 800 ja 1500 metrin matkoja Suomessa ottaen tuplavoiton sekä Kalevan kisoissa että Suomi-Ruotsi maaottelussa.

storbackaintroKarin Storbacka tuulettaa 800 metrin suomenmestaruuttaan Turun Kalevan kisoissa. Kuva: Jarno MaimonenKarin Storbacka on noussut hallitsemaan 800 ja 1500 metrin matkoja Suomessa ottaen tuplavoiton sekä Kalevan kisoissa että Suomi-Ruotsi maaottelussa. Näin Karinin päivänä on sopiva hetki kertoa, mitä kuuluu naisten ykkösmailerillemme tällä hetkellä ja millaisin miettein hän lähtee ensi kauteen.

24-vuotias Pedersörestä kotoisin oleva ja nykyään Vaasassa opiskeleva Karin Storbacka on isänsä Guy Storbackan valmennuksessa noussut hallitsemaan mailerimatkoja Suomessa. Storbackan palkintokaapista löytyy kaksi kultaa Kalevan kisoista sekä 400 että 800 metriltä ja yksi kulta 1500 metriltä viime kesältä. Lisäksi viime kaudella tuli komeasti tuplavoitto myös Suomi-Ruotsi maaottelusta. Kaksinkertainen 400 metrin suomenmestari on siirtynyt vähitellen tavoittelemaan menestystä pidemmiltä 800 ja 1500 metrin matkoilta kasisatasen ollessa vielä tällä hetkellä päämatkana, mutta tonnivitosen noustessa yhä keskeisempään rooliin jatkossa.

Karin Storbackan ennätykset:
200 m 25,09 (2009)
400 m 53,87 (2009)
800 m 2.02,99 (2009)
1500 m 4.13,66 (2011)

Karin Storbacka on parhaillaan ollut harjoittelemassa syksyn ensimmäisellä leirillä Espanjassa ja hänellä oli harjoittelun lomassa aikaa vastailla Hevoskuurin asettamiin kysymyksiin.

Hei Karin! Nyt hetki edellisen kauden päättymisen jälkeen, miten koet, että se sinun osaltasi sujui? Oletko tyytyväinen saavutuksiisi ja tuloksiisi?

– Hei! Minun viime kausi oli sekä hyvä että huono. Harjoittelin vähän liian intensiivisesti viimeisinä viikkoina kevään Portugalin leirillä ja tämän takia kesti hetken ennen kuin kilpailukuntoni nousi esille. Sijoitukset kesän aikana ovat olleet hienoja, esim. kultaa sekä 800 ja 1500 metrillä sekä Kalevan kisoissa että Suomi-Ruotsi maaottelussa, mutta tuloksellisesti en ole tyytyväinen. Juoksu sujui hyvin loppukaudesta ja en ole yksin sitä mieltä, että olisi ollut mahdollista juosta kovempia aikoja minun päämatkalla 800 metrillä. Oma ennätykseni 1500 metrillä oli sen sijaan suuri yllätys minulle. Eli hiukan kaksijakoisin tuntein katson taaksepäin kauteen 2011.

Miellyttikö tai harmittiko joku asia erityisesti viime kaudessa?

– Olen erityisen tyytyväinen minun 1500 metrin juoksuuni Joensuussa (4.13,66), koska minulla ei ollut mitään suuria odotuksia ennen kilpailua. Olin satsannut 800 metrille ja siksi ehtinyt harjoitella vähemmän kestävyyttä alkukesästä. Tavoitteeni oli juosta alla 4.20. Olin siksi todella yllättynyt ajastani!

Kesän ja ehkä urheilu-urani suurin pettymys tapahtui Kiinassa Universiadeissa. Pääsin suhteellisen helposti jatkoon välieriin 800 metrillä ja tunsin, että jalat tuntuvat hyviltä. Muistan, että sanoin valmentaja-isälleni, että välierissä pitäisi tulla ainakin oma ennätys (2.02,99) ja yleensä olen varovainen sanomaan jotain tuollaista. Mutta pettymyksekseni ja hämmästyksekseni jalat eivät toimineetkaan lainkaan juoksun aikana, enkä pystynyt tekemään yhtään tempovaihteluita. Pettymys oli erityisen suuri, koska ennen juoksua todella uskoin kapasiteettiini juosta hyvin ja kovan ajan.

Millaisen ylimenokauden sinä yleensä teet? Kuinka pitkä se on ja millaista harjoittelua ja kuinka paljon lepoa tulee?

– Kun kausi on ohi, niin otan rennosti muutaman viikon. Ensi pidän totaalilepoa muutaman päivän ja sen jälkeen lenkkeilen muutaman päivän välein. Tänä vuonna aloitin harjoitella harjoitusohjelman mukaan kolmen viikon ylimenokauden jälkeen, mutta en ole siis pelkästään istunut sohvalla noiden kolmen viikon ajan. Minulle on henkisesti tärkeää pitää taukoa rutiineista ja säännöllisestä harjoittelusta, mutta tauko ei saa olla liian pitkä, koska silloin tulee laiskaksi ja alkaa tottua siihen, ettei tarvitse sopeutua harjoitteluun.

Joko on suunnitelmat tehty ensi kauden suhteen? Tuleeko harjoitteluun muutoksia ja jos tulee, niin millaisia? Entä kuinka isoja kilometri tai tuntimääriä sinulla tulee vuodessa?

– Olen tehnyt tarkat suunnitelmat pitkälle ensi kauteen ja kiitos siitä kuuluu sille, että se tulee olemaan urheilu-urani toistaiseksi tärkein kausi EM-kotikisat kohokohtana. Harjoitusohjelma tulee olemaan samanlainen kuin aikaisempina vuosina, paitsi että määrä ja intensiteetti kasvavat pikkuisen, niin kuin joka vuosi. Tänä syksynä panostan enemmän kestävyyteen, koska 400 ja 800 metriä eivät enää ole päämatkojani, vaan 800 ja 1500 metriä (näin vain tapahtui automaattisesti viime kaudella). Perusharjoittelu koostuu kuten aiemmin määräintervalleista, lenkeistä ja voimaharjoittelusta, mutta nyt myös kovempia lenkkejä sisältyy ohjelmaan. Viime vuosi oli ensimmäinen, jolloin laskin kilometrejä ja päädyin lukuun 3299. On siis vielä paljon mahdollisuuksia kehittää kestävyyttä, mutta on tärkeää ylläpitää nopeutta sillä tasolla, mitä se on ollut viime vuodet. En saa tulla hitaammaksi 400 metrillä, jos haluan tulla paremmaksi 800 metrillä.

Ensi kesänä on sekä EM-kotikisat Helsingissä että Lontoon olympialaiset. Millaiset tavoitteet olet asettanut itsellesi ensi kaudelle? Haluatko osallistua sekä Helsinkiin että Lontooseen ja millaisin tavoittein? Entä mitkä ovat aikatavoitteesi?

– Kuten sanoin, niin kesä 2012 on toistaiseksi minulle tärkein ja suuri tavoite on juosta EM:ssä Helsingissä. Olympialaiset on unelma, joka voi olla vielä vaikeaa saavuttaa jo ensi vuonna. B-rajat Lontooseen 2.01,3 (800 m) ja 4.08,9 (1500 m) ovat kovia tavoitteita saavuttaa, mutta ne minulla on ajatuksissa ennen kautta. Tämä tietysti edellyttää sitä, että kaikki toimii sataprosenttisesti. Olen asettanut nämä aikatavoitteet, mutta en ajattele yksittäisiä sijoituksia EM-kisoissa. Tavoitteenani on tehdä toistaiseksi elämäni paras kilpailu, mutta en voi vaikuttaa siihen, kuinka pitkälle aikani riittää. Minulla ei myöskään ole eroa sen suhteen, millä matkalla juoksen EM-kisoissa. Jos selvitän rajan 800 metrillä, niin myös 1500 metrin raja on mahdollista selvittää ja päinvastoin.

maaottelu2011 6Karin Storbacka maaotteluvoittajana. Kuva: Jarno MaimonenSinun isä Guy toimii sinun valmentajanasi, kuinka mielestäsi teidän isä-tytär valmennussuhde toimii? Kuinka paljon Guy on paikalla katsomassa sinun harjoituksia ja kuinka te keskustelette sinun valmennuksestasi? Sanotko joskus tai usein vastaan isällesi ja kysyt perusteita?

– Ei ole aina helppoa, että isä on valmentajana, mutta kauttaaltaan se on sujunut tosi hyvin. Nykyään otan enemmän vastuuta harjoittelustani, mutta koska olemme tehneet töitä yhdessä niin monta vuotta, niin meillä on useimmiten sama näkemys siitä kuinka harjoituksen pitäisi mennä. Väittäisin, että se on isä, joka pohtii ja minä, joka tekee. Sen sijaan kumpikaan meistä ei ole mitään suuria filosofeja se suhteen, miltä harjoituksen tulisi näyttää, joten meillä on harvoin pitkiä keskusteluja siitä, että pitäisikö tehdä näin vai näin. Keskustelut käsittelevät useimmiten sitä, että millaiselta tulevan 3-4 viikon harjoitusohjelma tulisi näyttää ja sitten vain aletaan sitä toteuttamaan.

Syksyisin isä on mukana harjoitusleireillä Suomessa (ainakin kaksi viikonloppua syksyllä), mutta yleensä hän ei ole mukana, sillä perusharjoitteluun ei kuulu niin kovavauhtista juoksua. Muuna aikana vuodesta isä pyrkii olemaan mukana harjoituksissa kerran viikossa ja ennen kilpailukautta tapaamme useammin. Muuten pidämme yhteyttä puhelimitse, ennen tärkeitä kilpailuja jopa päivittäin. Nyt kun olen tullut vanhemmaksi ja kehittynyt, niin isä on alkanut tulla mukaan ulkomaanleireille ja erityisesti tulevalla harjoituskaudella hän tulee olemaan mukana leireillä.

Mitkä ovat tärkeimmät asiat teidän valmennusfilosofiassasi, johon harjoittelu perustuu? Sinun juoksu näyttää erittäin tehokkaalta ja teknisesti hyvältä. Mikä on tämän hyvän juoksutekniikan salaisuus? Luontainen lahjakkuus, vai paljon voima-, juoksutekniikka ja koordinaatioharjoituksia?

– Isä voi varmasti kertoa paremmin meidän valmennusfilosofiasta, sillä minä en ajattele sitä niin paljon, vaan luotan, että se toimii. (Guy Storbackan haastattelu lähipäivinä Hevoskuuris, toim. huom.) Voisin kuitenkin väittää, että perusajatus on yksinkertainen: jos haluaa tulla hyväksi juoksijaksi, täytyy juosta! Jokainen harjoitus jonka teen, sisältää juoksua jollain tapaa. Yksi tärkeä osa filosofiaamme on myös se, että vauhdit eivät saa olla liian hitaita. Meidän tarkoitus ei ole oppia juoksemaan pitkään hitaalla vauhdilla, vaan laadukas juoksu on tavoitteemme. Määristämme näkee, etteivät ne ole merkittäviä. Lenkkivauhdit ja määräintervallien lukumäärä kertovat enemmän, kuin kilometrit vuodessa. Emme aseta mitään erityispainopistettä koordinaatioon tai tekniikkaan, mutta keskivartaloliikkeitä teen useamman kerran viikossa, koska en halua että juoksuasentoni vajoaa, vaan pysyy ylhäällä. Juoksuaskeleeni taas olen saanut syntymästäni.

Mikä on mieluisin ja mikä ikävin harjoitus sinulle?

– Nykyään olen oppinut pitämään kaiken tyyppisistä harjoituksista aina voimaharjoituksesta pitkään lenkkiin. Mukava harjoitus on usein kova harjoitus radalla, joka on mennyt hyvin (esim. 6 x 300 m). Mutta sama harjoitus voi olla myös ikävä, jos se epäonnistuu. Syksyisin voi olla ikävää juosta määräintervalleja tai lenkkejä, mutta se ei ole itse harjoitus, joka on ikävä, vaan se vaihtelee päivittäin.

Olet nyt parhaillaan ulkomaanleirillä, kerro hiukan tarkemmin, missä ja kuinka pitkään olet siellä? Miten sinä harjoittelet yleensä näin syksyn ensimmäisellä pitkällä ulkomaan leirillä ja mitä sieltä lähdetään hakemaan? Mitä muita leirejä talvi pitää sisällään.

– Tällä hetkellä olen Espanjassa harjoittelemassa kaksi viikkoa. En ole koskaan aiemmin ollut ulkomaanleirillä syksyllä, mutta kahden runsaslumisen talven jälkeen halusin kokeilla jotain uutta. Olen todellakin saanut kokeilla jotain uutta, sillä kaksi viikkoa ennen leirille lähtöä, alkoi minun jalkani oikutella (peroneusjänteen rasitusvamma). Otettuani kortisonipiikin olen joutunut tekemään korvaavia harjoituksia, uintia ja pyöräilyä, täällä leirillä. Samanaikaisesti pystyn kuitenkin juoksemaan hieman enemmän ja kovempaa koko ajan.

Syksyisin parannan kestävyyttäni ja samalla lailla teen myös toisella ulkomaanleirilläni Portugalissa Monte Gordossa (tammikuussa neljä viikkoa). Maaliskuussa on tarkoitus mennä ensimmäistä kertaa leirille 2-3 viikoksi ja keväällä huhti-toukokuussa olen jälleen Portugalissa 4-5 viikkoa. Kevätleiri Portugalissa on äärimmäisen tärkeä sen suhteen, että on hyvässä kunnossa alkukaudesta ja pääsee mukaan EM-kisoihin. Kestävyyden lisäksi tulee nopeus ja nopeuskestävyys olemaan tärkeitä. Keväisin minulla on enemmän loikka- ja mäkiharjoituksia ohjelmassa kuin vuoden toisella puoliskolla. En ole koskaan aiemmin harjoitellut näin paljon ulkomailla, mutta koska on tärkeä vuosi edessä, niin olen päättänyt kokeilla.

Millaiset tavoitteet olet asettanut itsellesi juoksijan urallasi pitkällä tähtäimellä?

– Urheilen mielelläni vuoden kerrallaan. Se tarkoittaa sitä, että minä keskityn vain siihen kauteen, mikä on parhaillaan käynnissä. Pitkäaikaiset tavoitteet ovat kuitenkin tärkeitä ja useamman vuoden minulla on ollut unelma 800 metrin Suomen ennätyksen rikkomisesta mielessäni. 1500 metriä on vielä niin uusi matka minulle, että sille en ole vielä asettanut mitään suuria tavoitteita. Ehkä ne tavoitteet tulevat ensi kauden jälkeen.

Niin, kumpi tulee olemaan päämatkasi jatkossa, 800m vai 1500m?

– Hyvä kysymys! Pidän 800 metriä päämatkanani, mutta samalla 1500 metristä tulee yhä tärkeämpi matka minulle.

Hevoskuuri kiittää Karinia haastattelusta ja toivottaa onnea nimipäivän johdosta! Samalla toivotamme onnea matkalla Helsinkiin!

- Tero Viljanen

Kuuntele uusin Latu Podcast

Premiumsport.fi

ulvang banneri