Hannes Kolehmaisen legendaarisesta Tukholman 5000 metrin olympiavoitosta on tasan sata vuotta

HannesKolehmainen5000m 1912 introHannes Kolehmainen voitti tasan sata vuotta sitten 10.7.1912 Tukholman olympialaisten 5000 metriä uudella maailmanennätysajalla 14.36,6. Urheiluhistoriaan jääneellä legendaarisella juoksullaan Hannes Kolehmainen juoksi Suomen maailmankartalle.

HannesKolehmainen5000m 1912 isoHannes Kolehmaisen legendaarinen voitto Jean Bouinista Tukholman olympialaisten 5000 metrillä 10.7.1912 herätti myytin ja legendan Suomen juoksemisesta maailmankartalle. Kuva: Otavan kuva-arkisto. Kirjassa: Ossi Viita: Hymyilevä Hannes.Hannes Kolehmainen voitti tasan sata vuotta sitten 10.7.1912 Tukholman olympialaisten 5000 metriä uudella maailmanennätysajalla 14.36,6. Urheiluhistoriaan jääneellä legendaarisella juoksullaan Hannes Kolehmainen juoksi Suomen maailmankartalle.

Vääntöä Suomen osallistumisoikeudesta

Vaikkei Suomi vielä vuonna 1912 ollutkaan oma itsenäinen valtionsa, sillä oli silti virallinen asema ja tunnustus Kansainväliseltä Olympiakomitealta KOK:lta omana erillisenä urheilumaana. Suomi oli osallistunut jo Lontoon kisoihin vuonna 1908 67 urheilijan voimin, mutta silloin saaliina oli vain viisi mitalia. Lontoon kisojen jälkeen Suomessa ymmärrettiin, että Suomi erottautuisi kaikkein tehokkaimmin Venäjästä kilpakentillä menestymällä mahdollisimman hyvin. Tämä palvelisi omalta osaltaan Suomen irrottautumispyrkimyksiä Venäjän vallan alaisuudesta. Näin tavoitteeksi otettiin menestyminen mahdollisimman hyvin seuraavissa olympialaisissa.

Nämä menestyspyrkimykset eivät luonnollisesti miellyttäneet Venäjää ja se pyrkikin estämään Suomen osallistumisen Tukholman olympialaisiin kaikin tavoin. Neuvotteluja käytiin lähinnä kisaisäntä Ruotsin, KOK:n ja Venäjän välillä siitä, oliko Suomella autonomisena, mutta ei itsenäisenä valtiona oikeutta osallistua Tukholman kisoihin omalla joukkueella. Suomen onneksi KOK kallistui lopulta sille kannalle, että Venäjä ja Suomi ovat kaksi eri urheilumaata ja näin Suomen osallistuminen Tukholman olympialaisiin varmistui. Näin kaikki oli valmista Suomen juoksemiseksi maailman kartalle.

Kisojen avajaisissa Suomen olisi kuulunut marssia heti Venäjän joukkueen ja lipun perässä. Suomalaiset pitivät kuitenkin 50 metrin välin joukkueiden välillä ja kantoivat pahvista kylttiä, jossa luki "FINLAND". Virallisissa tuloksissa suomalaisurheilijoiden nimen perässä luki Suomi. Koska Suomella ei ollut vielä virallista itsenäistä lippua, niin suomalaisurheilijan päästessä palkintosijoille, ensin nostettiin Venäjän lippu ja sen alle nousi vaaleansininen Finland-viiri.

Legenda Kolehmaisen ja Bouinin kaksintaistelusta syntyy – Kolehmainen juoksee Suomen maailmankartalle

Suomi lähti kovin odotuksin Tukholman kisoihin ja etukäteen menestysodotuksia oli asetettu Suomen juoksijoille ja varsinkin Hannes Kolehmainen. Kolehmainen oli ennen kisoja jo herättänyt huomiota maailmalla tehden kovia suorituksia voittaen yhden sen ajan suurjuoksijoista, Ranskan Jean Bouinin selvästi Berliinissä 28.huhtikuuta.

Hannes Kolehmainen kilpaili Tukholman kisoissa kuudesti yhdeksän päivän aikana 7.-15. heinäkuuta, kolmessa alkuerässä ja kolmessa finaalissa.

Ennen tuota legendaarista 5000 metrin juoksua 10.heinäkuuta, Kolehmainen ehti jo voittaa 10 000 metrin olympiakultaa omalla ennätysajallaan 31.20,8. USA:n Lewis Tewanima jäi peräti 46 sekuntia Kolehmaiselle.

Tahti kisoissa oli siis hurja, sillä 5000 metrin finaali oli neljäs perättäinen juoksu yhtä monen päivän aikana. Alla olivat siis 10 000 metrin alkuerä ja finaali sekä 5000 metrin alkuerä, jonka Kolehmainen voitti ajalla 15.38,9.

Ranskan Bouin ei osallistunut lainkaan 10 000 metrille ja levänneenä hän oli omassa alkuerässään ylivoimainen voittaen sen ajalla 15.05. Näin etukäteen Kolehmaisella ei pitänyt olla mitään mahdollisuuksia ranskalaista vastaan finaalissa.

Hannes Kolehmainen oli kuitenkin päättänyt toisin ja voitti kilpailun äärimmäisen tiukasti yhdellä sekunnin kymmenyksellä uudella komealla maailmanennätysajalla 14.36,6. Samalla Kolehmainen juoksi ensimmäisenä 5000 metriä alle 15 minuutin. Ranskalainen Bouin ei mahtanut loppusuoralla mitään, vaikka Bouin yritti estää Kolehmaisen ohituksen siirtymällä sisäradalta koko ajan ulospäin aina kolmannelle radalle saakka huomattuaan suomalaisen pyrkivän ulkokautta ohitse. Juuri tämä legendaarinen kaksintaistelu ja voitto siinä nosti Hannes Kolehmaisen ja Suomen maailman otsikoihin.

Yhden välipäivän jälkeen Kolehmainen juoksi 3000 metrin joukkuejouksun, jossa hän juoksi alkuerissä uuden maailmanennätyksen 8.36.9 osoittaen olevansa paras myös tälläkin matkalla. Alueristä pääsi loppukilpailuun kuitenkin vain erien voittajat ja USA:n kolmen parhaan juoksijan ajat olivat yhteenlaskettuna parempi kuin Suomen, näin loppukilpailu jäi suomalaisilta kokematta.

5000 ja 10 000 metrin voiton lisäksi Kolehmainen voitti vielä maastojuoksun sekä otti hopeaa maastojuoksun joukkuekilpailussa, joka juostiin 8 kilometrin henkilökohtaisen kilpailun yhteydessä. Henkisesti lyöty Bouin joutui keskeyttämään maastojuoksun ja näin Kolehmainen otti kultaa ylivoimaisella yli puolen minuutin erolla. Näin Kolehmaisen saaliiksi kisoista tuli kolme kultaa ja yksi hopea ja hän oli kisojen yksi ehdottomista sankareista.

Kaiken kaikkiaan Suomi sai Tukholman olympialaisissa peräti 9 kultaa, 8 hopeaa ja 9 pronssia joilla Suomi oli mitalitaulukossa upeasti neljäs.

Vaikka tutkijat ovatkin eri mieltä siitä, että milloin suomalainen kilpa- ja huippu-urheilu oikein alkoi, on ilmeistä, että suomalaisen huippu-urheilun lopullinen läpimurto liittyy Tukholman olympialaisiin, eikä vähiten Hannes Kolehmaisen juoksujen ansiosta. Sitä ennen menestys oli ollut vain yksittäisten urheilijoiden yksittäisiä saavutuksia. Tukholman menestyksen jälkeen myös suomalainen liike-elämä alkoi arvostaa urheilua ja urheilijoita, mikä toi lisää resursseja mm. lahjoitusten muodossa.

Juoksiko Hannes Kolehmainen Suomen maailmalle?

Tukholman kisoista jäi elämään tuo legendaarinen sanonta "Hannes Kolehmainen juoksi Suomen maailmankartalle", mutta sitä ei kuitenkaan luotu vielä Tukholman kisojen yhteydessä. Urheilututkija Jouko Kokkonen arvioi sen syntyneen täysiin mittoihinsa itsenäisyyden ensimmäisinä vuosina. Sanonta sai kyllä kisoissa sisältönsä, mutta ei vielä sen iskevää muotoaan.

Mutta näin ne legendat syntyvät ja on aivan selvää, että Hannes Kolehmaisen ikimuistoiset juoksut Tukholmassa on isketty pysyvästi suomalaiseen urheiluhistoriaan. Kuka onkaan se seuraava suomalainen suurjuoksija, joka juoksee Suomen jälleen maailmankartalle?

Alla olevista linkeistä pääsee vielä tutustumaan lisää Tukholman kisoihin ja Hannes Kolehmaiseen.

>> Hannes Kolehmainen muistelee Tukholman olympialaisia vuonna 1962

>> YLE:n kesäolympialaisten historiaa, Tukholman kisat 1912

>> YLE:n Elävän arkiston kuunnelma Hannes Kolehmaisesta ja Tukholman olympiakisoista

Lähteenä on käytetty Ossi Viidan väitöskirjaa: "Hymyilevä Hannes". Otava 2003.

- Tero Viljanen

Kuuntele uusin Latu Podcast

ulvang banneri