Peloton suomalaiskolmikko hyökkää vaativalle EM-sataselle

Janne Klasila lähtee kevään pääkilpailuunsa luottavaisin mielin. Kuva: Jarno Maimonen

Janne Klasila lähtee kevään pääkilpailuunsa luottavaisin mielin. Kuva: Jarno Maimonen

100 kilometrin ultrajuoksun euroopanmestaruuskilpailut pidetään Ranskan Belvesissä lauantaina. 22. kerran käytäviin EM-kilpailuihin osallistuu 97 urheilijaa 19 eri maasta. Suomesta kilpailuun lähtevät niin sanotusti sata lasissa Janne Klasila (oma ennätys 7.27.53), Tomi Halme (7.39.32) ja Tapio Talvitie (7.56.37).

Ranskalaisjärjestäjät laittavat urheilijat, huoltajat sekä lajin seuraajat todella kovaan testiin. Tänä vuonna kilpailu juostaan viime vuosien kilpailuista poiketen yhtenä 100 kilometrin mittaisena lenkkinä, mikä asettaa urheilijoiden huollolle sekä kilpailun reaaliaikaiselle seurannalle erityisiä haasteita. Viiden eri linnan ohitse polveileva reitti on ennakkotietojen mukaan profiililtaan vaativa.

Kovakuntoinen suomalaiskolmikko lähtee Belvesiin tavoittelemaan henkilökohtaisia ennätyksiä sekä ennen kaikkea hyviä sijoituksia. Koko kolmikon saavuttaessa maalin ja kaiken mennessä muutenkin nappiin on joukkuekilpailussa saumat jopa mitaliin!

Suosikkeina kilpailuun lähtevät viime vuoden EM-kolmonen italialainen Alberico Di Cecco ja naisten euroopanmestari ruotsalainen Kajsa Berg. Di Ceccon ennätys 100 kilometrillä on 6.28.48 ja Bergin 7.35.23. Suomalaisittain paras sijoitus 100 kilometrin EM-kilpailussa on Anssi Raittilalla. Hän oli vuonna 2008 neljäs ajalla 6.56.49.

Hevoskuuri tavoitti suomalaiskolmikon kilpailuviikolla.

Miten harjoittelunne on sujunut?

- Menneen talven olen saanut harjoitella vammattomana, vaikkakin määrät ja laadut ovat jääneet maltillisiksi. Määrinä 100-150 km/vko, kertoo Tapio Talvitie.

- Viimeiset kuukaudet on menneet hyvin ja vuoden alkuun on tullut harjoitustunteja enemmän kuin koskaan, noin 60-70 h / kk. Juoksukilometrejä on tullut joskus enemmänkin, mutta nyt on ollut reilusti kaikkea muuta liikuntaa mukana, paljastaa puolestaan Janne Klasila.

- Harjoittelu on sujunut ihan hyvin. Olen juossut koko talven ulkona ja työmatkalenkkeilyn ansiosta kilometrejä on kertynyt ihan mukavasti ja määrällisesti ainakin alkuvuosi on ollut hyvä. Lyhyillä matkoilla vauhti on ollut myös hyvää. 10 km ennätys parani maaliskuun Aktia Cupissa ja pidempiä matkoja ei ole kisamielessä vielä tullut juostua, täydentää Tomi Halme.

talvitietapio 2013Kokenut Tapio Talvitie on tuttu näky kotimaisissa maraton- ja ultrajuoksutapahtumissa. Kuva: Jarno MaimonenMillä fiiliksin ja tavoittein lähdette kilpailuun?

- Arvokilpailuihin on aina hieno saada osallistua, ja varsinkin ulkomailla maansa edustajana. Tällä kertaa minulla ei ole henkilökohtaisia sijoitustavoitteita, koska veteraanijuoksijana osallistun yleiseen sarjaan. Mutta toki tavoittelen itselleni hyvää tulosta, mikä tarkoittaa alle 8 h aikaa 100 km:llä, alittaen siten IAU:n määrittelemän miesten yleisen C-rajan, Talvitie sanoo.

- Kunto pitäisi olla nyt mittarien mukaan parempi kuin koskaan ja omaa ennätystä lähden hakemaan. Olosuhteista riippuen olen tyytyväinen noin 7.10 – 7.20 loppuaikaan. Fiiliksiä en ole ehtinyt paljon miettimään kun pitää paiskia töitä kuitenkin melkein lähtöhetkeen asti. Täytyy miettiä niitä sitten kisan aikana. Reilun 7 tunnin kisan aikana on aikaa ajatella ja fiilistellä, pohtii Klasila.

- Lähden kilpailuun ihan hyvillä fiiliksillä. Ajankohta on siitä hieman "huono", että alkuvuodesta ei ole tarjolla kotimaassa maratonia, jonka voisi juosta testimielessä, vaan vuoden ensimmäinen pitkä kisa on heti 100 km. Tästä syystä kestävyys 100 km ajatellen on hieman arvoitus, mutta ennätys on silti tavoitteena. 100 km on toisaalta myös niin pitkä kilpailu, että sen aikana ehtii tapahtua paljonkin ja alun hyvä fiilis ei välttämättä kestä loppuun asti. Fiilis on siis hyvä ja tavoitteet realistiset, kertoo Halme.

Mitkä ovat niin kutsutut ydinharjoitteesi 100 kilometriä varten?

- Jos mahdollista pyrin tekemään ainakin yhden määräpainotteisen viikon 2-3 vko ennen kilpailua, joka voisi olla 150-200 km/vko. Itselläni määrä koostuu vain yksistä päivälenkeistä. Lähempänä kilpailua nostan vauhtikestävyysharjoitusten osuutta, menemättä silti lyhyisiin vetoihin, muuten kuin leikittelymielessä. 100 km tulos tehdään kuitenkin vauhtikestävyydellä, eikä kiriherkkyydellä, kertoo rautaisena maratoonari tunnettu Talvitie.

- Tärkeimpänä pidän puolipitkiä ja pitkiä kilpailuvauhtisia harjoituksia. Vauhtina olen käyttänyt 4:10 / km. Alkuvuodesta ne olivat maltillisemmin 14 - 25 kilometrin mittaisia, maaliskuussa 30-42,2 km. Lisäksi on hyvä tehdä joitakin rauhallisempia ylipitkiä n. 50 km lenkkejä ja mielellään 18 asteen pakkasessa, jotta vituttaa riittävästi jo 5 kilometrin kohdalla ja jotta henkinen puoli vahvistuu lopun 45 km aikana. Asiaa auttaa myös se, että juomat loppuvat taktisesti jo 30 km kohdalla. Muutoin sataselle harjoittelu ei eroa paljon maratonharjoittelusta. Määrät on lähinnä vain suuremmat ja vastaavasti tehoharjoitukset ovat hieman maltillisempia ja niitä on hieman harvemmin, lohkoo Klasila pilke silmäkulmassa.

Millainen on ultrajuoksijan viimeinen viikko ennen kilpailua?

- Ultrajuoksijan viimeisestä viikosta en tiedä, mutta minulla se on vielä aika aktiivinen. Alkuviikkoon kilometrejä kertyy noin 50 km, aika laajalla tehoskaalalla, mutta pääasiassa kevyesti. Torstai ja perjantai on aika lailla rauhoitettuja pieniä verryttelyjä lukuunottamatta. Tykkään lähestyä kisoja hieman kovemmalla kaavalla, sillä liiallisesta keventelystä kroppa menee vain lukkoon, sanoo Klasila.

Millainen on ravitsemusstrategiasi kilpailussa?

- Kokemuksen kautta olen päätynyt siihen, että 100 km menee lähes yksinomaan nestettä nauttimalla. Kiinteää ravintoa tulee nautittua niukasti tai ei ollenkaan. Juomisen suhteen olen tähän asti luottanut järjestäjien tarjontaan, mutta tämän suhteen olen hieman kallistumassa siihen suuntaan, että omat juomat voisivat olla järkevä vaihtoehto tai ainakin lisä järjestäjien tarjontaan. Näin voi paremmin varmistaa, että juomaa on tarjolla riittävästi ja oman pullon saa tarvittaessa otettua kantoon, jos järjestäjillä juomat ovat tarjolla ainoastaan mukeissa, Halme valaisee.

Millä tavalla tankkaat kilpailuun?

- Itselläni ei ole erityistä tankkausrutiinia kilpailuun, jota pyrkisin noudattamaan pilkulleen. Kun kilpailu on lauantaina, niin keskiviikko-torstai akselilla pyrin kuitenkin syömään hiilihydraattipitoista ruokaa hieman enemmän kuin normaalisti. En kuitenkaan laske hiilarien tai proteiinien määrää vaan menen enemmän fiilispohjalta sen suhteen, että ravitsemus on kunnossa. Juomapuoli on toinen asia, jonka pyrin pitämään mielessä eli muutamat päivät ennen kisaa juon mieluummin liian paljon kuin liian vähän nestettä, jatkaa Halme.

Miksi 100 km?

-Koen matkat maraton-100 km haastaviksi ehkä siksi, että siinä sekä kestävyys että juoksuvauhti ovat oleellisia vaatimuksia, ja molemmat on pystyttävä maksimoimaan. Muilla matkoilla näiden kahden vaatimukset ei ole enää näin tasapainossa. Tuleva juoksu on 20:s ultramatkani ja 16:s 100 km, summaa Talvitie.

-Oikeastaan pidän päämatkanani tällä hetkellä 24 tunnin juoksua, mutta sataset on hyviä välipaloja seuraavaa 24 h koitosta odotellessa. Vuodelle 2014 on suunnitteilla pari sellaista. Ultramatkat kiinnostavat, sillä koen ruumiinrakenteeni ja voima-kestävyysominaisuuksien sopivan parhaiten ylipitkien matkojen runttaukseen, Klasila päättää.

- Olen aloittanut tavoitteellisen juoksemisen niin myöhään, että lyhyillä matkoilla, kuten 10 km tai 21,1 km, ei tahdo pärjätä etenkin kun töissäkin tarvitsee käydä. 100 km on kuitenkin sellainen matka, että se mahdollistaa muun muassa arvokisoihin osallistumisen, vaikka juoksuharrastus olisi lähempänä tällaista vakavaa harrastamista kuin kilpaurheilua. Maratonilta siirtyminen 100 km ei toisaalta ole niin suuri harppaus, kunhan muistaa että matka on hieman pidempi. Pidempiä matkoja en ole vielä kokeillut, mutta tulevaisuudesta ei tiedä, Halme tuumii.

Hevoskuuri toivottaa hurjat tsempit Suomen kolmikolle!

-Jarno Maimonen

Kuuntele uusin Latu Podcast

ulvang banneri