Jari Tomppo: "Henkinen valmistautuminen ultrajuoksukilpailuun on fyysistä vaikeampaa"

Jari Tomppo. Kuva: IAU

Jari Tomppo. Kuva: IAU

Tulevana viikonloppuna käydään 24 tunnin juoksun Euroopan ja maailmanmestaruuskilpailut Hollannin Steenbergenissä. Suomesta tähän ultrajuoksun arvokilpailuun osallistuu kuusi naista sekä seitsemän miestä, mukaan lukien lajin Suomen ennätysten haltijat Outi Siimes ja Jari Tomppo.

Kilpailun suurimpia ennakkosuosikkeja ovat miesten puolella viime vuoden MM-hopeamitalisti saksalainen Florian Reus sekä äskettäin huipputulokset 263,814 km ja 257,819 km juosseet italialainen Spartathlonin kaksinkertainen voittaja Ivan Cudin ja Ludovic Dilmi Ranskasta. Vuoden takaisen kilpailun voittaja Yhdysvaltain Mike Morton toipuu jalkavammasta eikä osallistu. Lähtölistan yksi mielenkiintoisimmista nimistä on kreikkalainen ultrajuoksun elävä legenda Yiannis Kouros. 57-vuotias Kouros pitää edelleen nimissään useimpia ultrajuoksun maailmanennätyksiä.

Naisten kilpailussa Tsekin Michaela Dimitriadu puolustaa viimevuotista MM-kultaansa, mutta saa erittäin kovan vastuksen britti Elizabeth Hawkerista. Aiemmin vuorijuoksuissa erittäin hyvin menestynyt Hawker siirtyi pari vuotta sitten onnistuneesti ultrajuoksujen pariin. Sittemmin hän on rikkonut 24 tunnin juoksun maailmanennätyksen ja oli muun muassa viime vuoden Spartathlonissa nopein nainen reittiennätysajalla 27.02.17.

Viime vuonna 24 tunnin MM-kilpailussa, SE-tuloksella 252,250 kilometriä, kuudenneksi sijoittunut Jari Tomppo ultrajuoksun erikoisseura Endurancesta kertoo kisan alustunnelmistaan Hevoskuurille seuraavaa.

Kuinka valmistautumisesi on sujunut tulevaan 24 tunnin MM-kilpailuun ja mitkä ovat tavoitteesi?

- Valmistautuminen on mennyt kohtuullisen hyvin. Tosin päättynyt talvi oli juoksemisen kannalta melkoisen ikävä, joten aika paljon lenkkejä tein talven aikana juoksumatolla välttääkseni liukkaan ja kylmyyden aiheuttamat loukkaantumiset.

Tavoite on parantaa nimissäni olevaa Suomen ennätystä. Jos se samalla tarkoittaa parempaa sijoitusta kuin edellisessä EM/MM -kilpailussa (4. / 6.) olen erittäin tyytyväinen.

Miten näin pitkään kilpailuun valmistaudutaan? Mitkä ovat bravuuriharjoituksesi ja harjoitusfilosofiasi?

- Fyysinen valmistautuminen on helppoa: Suomalaisen ultrajuoksun Grand Old Man Seppo Leinonen on kiteyttänyt ultrajuoksuharjoittelun tärkeimmät prinsiipit kahteen sanaan: riittävästi ulkoilua. Tietenkin fysiikan pitää olla kunnossa ja kropan vammaton, mutta periaatteessa vuorokauden juoksuun parasta harjoittelua on juosta riittävästi ja nimenomaan kilpailuvauhdin tuntumassa olevilla vauhdeilla.

Ennätysjuoksuni keskivauhti oli 5.42/km ja nyt tavoittelen km-vauhdin parantamista 5.30 tuntumaan, joten olen juossut talven mittaan melkoisen osan lenkeistäni 5.10-5.20/km vauhdeilla. Aika usein hieman kiihtyvillä vauhdeilla, jotta hermotuksessa säilyisi edes vähäinen tuntuma nopeampaan juoksuunkin. Jos vaikka pitää viimeisellä tunnilla juosta vielä alle 5 min/km vauhdilla.

Viikkokilometrini ovat varsin maltilliset: hyvin harvoin juoksen kahta lenkkiä päivässä, joten kotioloissa viikkomäärät ovat talven aikana pyörineet 100 - 170 km/vko välissä. Yhden määräviikon kävin Espanjassa tekemässä helmikuussa (286 km / 8 päivää), mutta en usko että tuollaisten määrien jatkuvasta mättämisestä olisi minulle hyötyä.

Eräänlainen bravuuriharjoitukseni on 6 - 8 h lenkki tulevan kilpailun tavoitevauhdilla. Näissä harjoituksissa testataan myös suorituksen aikaista huoltoa. Talvella tein kuuden tunnin harjoituksia kaksi kertaa, muutoin pitkät lenkkini olivat yleensä neljän tunnin luokkaa (n. 45-50 km).

Henkinen valmistautuminen ultrakilpailuun on mielestäni suurempi haaste: pää on uskomattoman helposti huijattavissa ottamaan vastaan kehon signaaleja väsymyksestä ja keksimään vaikka mitä syitä juoksun keskeyttämiseen tai vauhdin pudottamiseen.

Kertoisitko tyypillisestä harjoitusviikostasi?

- Blogissani ( http://ultrafinn.blogspot.fi/ ) olen kirjoittanut harjoittelustani aika paljon. Tyypillinen harjoitusviikkoni sisältää ma-pe 1 - 2 h juoksua iltaisin, enimmäkseen pk-vauhdeilla. Välillä teen hieman vauhdikkaampia lenkkejä, lähes aina kiihtyvävauhtisina. Perinteisiä tv-kovia juoksen hyvin harvoin. Viikonloppuna ohjelmassa on 1-2 pidempää lenkkiä, riippuen meneillään olevasta harjoitusjaksosta. Pitkät lenkit ovat tavallisesti kestoltaan kolmesta neljään tuntiin, muutaman kerran vuodessa teen pitkäkestoisempiakin harjoituksia. Harjoitustunteja viikkoon tulee noin 10 - 16 h. Juoksun lisäksi teen satunnaisesti lihaskuntoharjoittelua kotona. Tätä puolta pitäisi jatkossa lisätä.

Olet MM-kutonen viime vuodelta. Muuttaako se mitenkään kilpailutaktiikkaasi? Toisin sanoen, lähdetkö juoksemaan sijoitusta vai tulosta ja katsot mihin se riittää?

- Olen joskus sanonut, että ultrajuoksukilpailuissa ajattelen sijoitusta vasta kun kilpailua on jäljellä alle neljä tuntia. Toivottavasti pystyn tälläkin kerralla juoksemaan alkumatkasta omaa suoritusta sijoituksia ajattelematta. Ensisijaisesti tarkoitukseni on lähteä juoksemaan omalla tulostavoitteella ja lopputuntien aikana katsoa millaisista sijoituksista mahdollisesti kilpailen.

Millaisen strategian rakennat kilpailuun?

- Minulla on laadittu kilpailuun tuntikohtainen aikataulu, jota pyrin noudattamaan mahdollisimman pitkälle. Koska MM-kilpailu juostaan tällä kerralla suhteellisen pitkällä kierroksella (= 2,314 km) tarkoittaa se käytännössä sitä, että jokaisella kierroksella pitää ottaa jotain energiaa. Nämä huoltopisteet toimivat hyvinä välietappeina siinä mielessä ja koetan olla, ainakin alkutunneilla, ajattelematta jäljellä olevaa aikaa ja matkaa.

Mitä erityistä pitää ottaa huomioon 24-tunnin juoksussa? Entä ravitsemuspuoli ennen kilpailua ja kisan aikana?

- Tärkeää on olla lähtöviivalla mahdollisimman levänneenä ja harjoittelusta palautuneena. Jalkojen ja kropan toimivuus on tietenkin tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on että vatsa ja erityisesti pää toimivat suorituksen aikana. Pään toimivuudella tarkoitan myös malttia juosta alussa, kun vielä tuntuu hyvältä, riittävän rauhallisella vauhdilla ja loppupuoliskolla kun homma muuttuu vaikeaksi pitäisi pystyä pitämään vauhti mahdollisimman lähellä alkumatkan vauhtia.

Vatsa on erittäin ratkaisevassa osassa 24 h juoksussa, sillä suorituksen aikana kroppa tarvitsee melkoisen määrän polttoainetta (sekä nestemäistä että kiinteää) eikä näin pitkään suoritukseen ole käytännössä mahdollista tankata etukäteen. Itse pyrin ottamaan energiaa kilpailun alusta lähtien pieniä määriä kerrallaan varsin tiheään tahtiin. Jollekin toiselle sopii tankata isompia määriä harvemmin, yksilölliset erot juoksijoiden välillä ovat tässä suhteessa melkoiset, joten oman kropan tuntemisen merkitys korostuu mitä pidempään suoritus kestää.

Monia varmaan askarruttaa, että miten saada jalat kestämään koko kilpailun? Entä kuinka päästään yli vaikeiden hetkien?

- Vaikka suoritus kestää pitkään on vauhti kuitenkin varsin maltillista, joten jalkoihin kohdistuva iskutus ei ole loppujen lopuksi paljoa pahempaa kuin täysitehoisella maratonilla. Itse käytän suhteellisen hyvin vaimennettuja kenkiä. Olen myös huomannut, että lyhyt kävelypätkät kilpailun aikana, esimerkiksi huoltopisteen yhteydessä, pitävät jalat juoksukunnossa paljon pidempään kuin jatkuva juokseminen.

Vaikeita hetkiä tällaisessa kilpailussa tulee kaikille. Silloin pitää vain saada itsensä uskomaan, että hetken kuluttua helpottaa. Myös positiivisten asioiden ajattelu ("tuo japsi tulee varmasti pyörtymään ja keskeyttämään...") voi auttaa.

Kiitos haastattelusta ja hurjat tsempit sekä sinulle että koko Suomen joukkueelle!

11.-12.5.2013 juostaan Hollannin Steenbergenissä 24 tunnin juoksun yhdistetty EM- ja MM-kilpailu. Suomen joukkueeseen on nimetty:

Naiset:
Heli Lehtinen, Finnish Marathon Runners (oma ennätys 203,209 km)
Jaana Thorström, Endurance (202,476 km)
Tuula Ahlholm, Endurance (202,040 km)
Outi Siimes, Endurance (213,699 km SE)
Tarja Antell, Endurance (192,41 km)
Maria Tähkävuori, Endurance (196,45 km)

Miehet:
Jari Tomppo, Endurance (252,250 km SE, MM 2012 6., EM 2012 4.)
Juha Hietanen, Endurance (243,467 km, MM 2012 22., EM 2012 17.)
Petri Perttilä, Endurance (238,969 km)
Pasi Penttinen, Karelian Seikkailu-Urheilijat (237,652 km)
Ari Lindsten, Endurance (231,080 km)
Emil Söderlund, IF Åland (206,466 km)
Marko Forsell, Wihan Kilometrit (203,298 km)

Joukkueenjohtajana toimii Hannu Tähkävuori, varajoukkueejohtaja on Jaana Tomppo ja mukana huollossa ovat myös Jyrki Kukko, Voitto Ahlholm ja Olle Antell.

>>Kisasivut

>>Jari Tompon raportti viime vuoden kilpailusta

-Jarno Maimonen


Kuuntele uusin Latu Podcast

Kuuntele uusin Livigno2Levi Podcast

Suositeltavaa luettavaa

Kilpailukalenterit

Kaupalliset yhteistyöt

Kuukauden luetuimmat

  1. 03.10.2020Kaisa Mäkäräinen vauhdissa Kolilla
  2. 17.10.2020Mäkäräinen taas vauhdissa poluilla
  3. 12.10.2020Oloksen Tykkikisat peruttu – 30 vuoden historiaan katkos
  4. 23.10.2020Lapissa hiihdetään jo luonnonlumella!
  5. 15.10.2020Tulevan kauden suunnitusmaajoukkue valittu
  6. 25.10.2020Vuokatti Sport Biathlon Team kehittyy Mäkäräisen ja Nousiaisen kokemusta hyödyntäen
  7. 09.10.2020Northug treenaa jälleen!
  8. 22.10.2020Yleisöllä pääsy ampumahiihdon maailmancupin avaukseen
  9. 27.10.2020Pärmäkoski paljastaa: Tykkiparia säästellään olympialaisiin
  10. 08.10.2020Team Electrofit tekee paluun Visma Ski Classics -sarjaan
  11. 10.10.2020Miska Poikkimäki totuttelee uuteen arkeensa: "On luottavainen fiilis"
  12. 21.10.2020Magner Dalen: Harjoittelemme rajoilla ja välillä ylikin
  13. 06.10.2020Pärmäkosken harjoituskausi sujunut ilman ongelmia
  14. 07.10.2020Pärmäkoski puhuu avoimesti ravintoasioista ja painosta sekä paljastaa suosikkipitsansa reseptin
  15. 12.10.2020Suomi neuvottelee tulevan talven nuorten MM-hiihdoista
  16. 28.09.2020Mårten Boström juoksi kolmanneksi Lidingöloppetissa
  17. 28.09.2020Juho Mikkonen tuunasi kesäharjoitteluaan MM-kisojen 50 kilometriä mielessään
  18. 02.10.2020Hiihtoliitto vailla markkinointijohtajaa – Töykän lähtö tuli yllätyksenä
  19. 17.10.2020Rantanen ja Suna mestarit suunnistuksen SM-erikoispitkällä
  20. 27.10.2020Ruka sai vihreää valoa maailmancupin avaukselle
  21. 07.10.2020Polarilta markkinoille uusi lippulaivamalli
  22. 02.10.2020Oona Kettunen tyytyväinen vapaan hiihtonsa kehitykseen: "Tekninen puoli on pikkuhiljaa mennyt eteenpäin"
  23. 20.10.2020Iivo Niskasen kauden ensimmäinen tosi testi Rukalla – "Perusasiat ovat toistaiseksi johtaneet kehitykseen"
  24. 23.10.2020Ruotsin maajoukkuekin pääsi lumelle
  25. 22.10.2020Treenitorstai: Seitsemän hyvää voimaliikettä kuntohiihtäjille
  26. 01.10.2020Kestävyysurheilu.fi Wsportsmedian omistukseen
  27. 19.10.2020Sami Jauhojärvi aloitti valmentajan ammattitutkinnon suorittamisen – nähdäänkö mies tulevaisuudessa maajoukkuevalmentajana?
  28. 14.10.2020Yläkoululeirityksessä laadukasta treeniä hyvässä porukassa ja ideoita kotiharjoitteluun
  29. 13.10.2020Aki Karvosenkin valmentajana toimineelle Veikko Ahoselle tunnustuspalkinto juniorityöstä
  30. 21.10.2020Anita Korva toivoo pääsevänsä takaisin ehjään harjoitusrytmiin

ulvang banneri