Tapio Korjus: Viimeinen hetki tehdä jotain

Tapio Korjus. Kuva: Hevoskuuri.fi

Tapio Korjus. Kuva: Hevoskuuri.fi

Huippu-urheilun muutosryhmän jäsen ja keihäänheiton olympiavoittaja Tapio Korjus lupaa konkreettisia muutoksia suomalaiseen huippu-urheilujärjestelmään.

Huippu-urheilun muutosryhmän jäsen ja keihäänheiton olympiavoittaja Tapio Korjus lupaa konkreettisia muutoksia suomalaiseen huippu-urheilujärjestelmään. Urheilijan polku ja osaaminen nousevat keskeiseen rooliin. Myös kentälle on luvassa lisää resursseja ja päätoimisia valmentajia.

Suomalainen huippu-urheilu on ollut viime vuodet laskusuhdanteessa tuloksissa ja mitaleissa mitaten. Hevoskuuri tapasi Huippu-urheilun muutosryhmän jäsenen ja keihäänheiton olympiavoittajan Soulista vuodelta 1988, Tapio Korjuksen, ja kysyi häneltä millaisia muutoksia suomalaiseen huippu-urheilujärjestelmään on luvassa, jotta maailman kärki alkaisi jälleen lähestyä loittonemisen sijaan.

Myös Tapio Korjus myöntää, että menestyksessä on huomattavasti parantamisen varaa ja että nyt on korkea aika tehdä jotain, sillä menestyskäyrä on ollut vahvasti laskeva viime vuosina. Korjus tuo esille myös sen, kuinka tärkeää urheilumenestys kuitenkin Suomen kansalle on.

– Analyysit ovat selvästi kertoneet, että jos vielä jatketaan vanhalla kaavalla, niin aina vaan jäädään lisää maailman huippujen vauhdista, kuten on jo monessa lajissa jääty. On tullut myös selville ja esille, että sekä yhteiskunta ja valtio että Suomen kansa haluaa parempaa menestystä. Tämä menestyksen taso ei nyt riitä ja ollaan tyytymättömiä, aivan ministereitä myöten, suomalaiseen huippu-urheilumenestykseen. Jos ei mitään tehdä, niin seuraavissa olympiakisoissa ei tule edes Lontoonkaan kaltaista menestystä, Korjus näkee tämän hetken haastavan tilanteen suomalaisessa huippu-urheilussa.

– Kyllä tämä on ihan viimeinen hetki muuttaa kurssi, myöntää Korjus.

Osaamista ja urheilijan polkua

Tapio Korjus on ollut viimeiset kaksi vuotta Huippu-urheilun muutosryhmässä kehittämässä suomalaisen huippu-urheilun muutosta. Korjus itse on tyytyväinen muutosryhmän aikaansaannoksiin ja toimintaan.

– Muutosryhmällä on ollut riittävät resurssit toimia ja meitä on ollut hyvä porukka tekemässä töitä. Olemme saaneet erittäin hyvät mahdollisuudet ja suuret vapaudet tehdä töitä. Itse olen ylpeä toimenpiteistä ja aikaansaannoksista ja nyt tuntuu hyvältä. Olemme saaneet muun muassa seurata 80 erilaisen urheilijan polkua, mikä on ollut varsin antoisa kokemus. Toki meillä on ollut myös kunnianhimoiset tavoitteet ja meiltä on odotettu paljon. Mutta mielestäni olemme pystyneet vastaamaan hyvin tähän haasteeseen. Muutostyö ei esimerkiksi ole ainakaan hidastanut uuden urheilun keskusliiton syntymistä.

Mitkä ovat sitten ne keinot, joilla suomalainen huippu-urheilu lähtee jälleen nousuun?

– Ensinnäkin osaaminen, siinä meidän on oltava parempia kuin muut maat. Pienenä maana meillä ei osaamisessa ole varaa antaa tasoitusta. Tämä on ollut iso linjaus Huippu-urheilun muutostyön ytimessä, Korjus sanoo ja jatkaa.

– Tärkein asia on kuitenkin urheilijan polku ja se että tehdään konkreettisia asioita urheilijan hyväksi. Urheilijan tulee päästä keskiöön lapsesta lähtien. On myös tärkeää, että urheilu nähdään mielekkäänä asiana, kun nuori ihminen miettii omia valintojaan elämässään. Siitä on lähdettävä, että kaiken toiminnan tulee kohdata urheilijan polku mahdollisimman hyvin ja auttaa urheilijaa tämän taipaleella kohti huippu-urheilijan elämää.

Myös suomalaisessa urheilujärjestelmässä on parantamisen varaa ja kehitettävää, jotta resurssit ja tuki kohdistuvat oikeisiin asioihin. Muutoksia on luvassa myös tällä sektorilla. Suomeen on tulossa uusi urheilun keskusliitto ja Olympiakomitean alaisuuteen perustetaan uusi Huippu-urheilun yksikkö.

– Tarkoituksena on, että vuodesta 2013 alkaen meillä on selkeä systeemi Suomessa. Jatkossa Olympiakomitean Huippu-urheilun yksikkö johtaa ja koordinoi suomalaista huippu-urheilua. Lisäksi kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU on liittymässä osaksi huippu-urheiluyksikköä. Huippu-urheilun yksikön tuleva johtaja Mika Kojonkoski tulee myös Kihun hallituksen puheenjohtajaksi. Näin KIHU tulee lähelle urheilijan pintaa ja heidän arkista työtä. Tämä on iso muutos suomalaisessa järjestelmässä, Korjus sanoo.

Mika Kojonkoski siirtyy siis tulevan Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön johtajaksi ja Kojonkoski aloittaa työnsä 1.1.2013. Jo nyt tehtävät menevät päällekkäin ja myös muutosryhmä avustaa ja pohjustaa Kojonkoskea ja uutta Huippu-urheiluyksikköä, jotta sen ei tarvitse aloittaa aivan lähtötilanteesta tammikuussa. Korjuksen mukaan Kojonkoski ei tule todellakaan olemaan pelkkä hallintoihminen, vaan toimimaan hyvin lähellä kenttää ja urheilijoita.

Korjus myöntää, että tulevissa Sotshin olympialaisissa ei muutokset välttämättä näy vielä paljon näy mitalien määrän kasvussa, mutta sen jälkeen toivottavasti kylläkin. Korjus toivoo myös, että muutokset näkyvät toivottavasti urheilijoiden päivittäisessä tekemisessä ja helpottaisi heidän arkeaan.

– Lyhyellä tähtäimellä tuki kohdistuu ensisijaisesti jo huipulla oleviin urheilijoihin, mutta samalla myös verkostoa kehitetään pitkällä tähtäimellä, Korjus lupaa.

Onko Suomessa sitten riittävästi resursseja riittävästi huippu-urheilulle? Tapio Korjus jakaa resurssipuolen kolmeen eri osa-alueeseen: talousresurssit, osaamisresurssit ja olosuhderesurssit ja näiden kaikkien tulee olla kunnossa, mikäli menestystä huippu-urheilussa halutaan. Suomessa on nyt aloitettu työ, jotta nämä osa-alueet olisivat jokainen riittävän hyvällä tasolla.

Kentälle lisää valmentajia

Menestyvät ja päätoimiset urheilijat tarvitsevat rinnalleen myös valmennuksen ammattilaisia. Tämä on ollut yksi suomalaisen huippu-urheilun ongelmakohtia, meillä on ollut aivan liian vähän päätoimisia ammattivalmentajia.

– Tarkoituksena on, että urheiluakatemiat tulevat perustaksi lajeista riippumatta ja samalla myös päätoimisten valmentajien määrää lisätään. Näin osaaminen ja asiantuntijuus tuodaan lähelle urheilijaa ja myös paikallisen tason toimintaa kehitetään. Nyt huippu-urheilulle annetaan tukea 11 miljoonaa euroa, josta 9 miljoonaa tullaan antamaan suoraan seuroille ja akatemioille, Korjus kaavailee.

– Lähtökohtana on, että jos hallintoon tulee yksi henkilö lisää, niin samanaikaisesti tulee kymmenen lisää kentälle. Hallintopuolen päällekkäisyyksiä voidaan karsia tämän uuden urheiluliiton avulla. Tarkoituksena on kasvattaa ensi vuonna 35 uudella päätoimisella valmentajalla ammattivalmentajien määrää. Pohjilla on tällä hetkellä 60 valmentajaa. Ei siis lisää hallintovirkamiehiä, vaan kaikki lähelle kenttää. Myös yhteistyö yli lajirajojen on hedelmällistä, Korjus kertoo.

Myös urheilijan työllistämiseen ja ammatinsaantiin täytyy kiinnittää huomiota.

– Keskustelua Alexander Stubbin ajatuksesta, yrityspuoli urheilijoiden työllistäjänä, kannattaa ilman muuta jatkaa. Myös urheilijoiden oppisopimussysteemiä ja työllistämistä sitä kautta, kannattaa kehitellä.

Pohjolan paras vuonna 2020?

Tapio Korjus kertoo yhden konkreettisen tavoitteen suomalaiselle huippu-urheilulle tulevina vuosina.

– Tavoitteena on olla paras Pohjoismaa vuonna 2020. Ei tämä mahdoton tavoite ole. Esimerkiksi Lontoon kisoihin peilaten se voisi tarkoittaa 10 mitalia 2020 kesäkisoissa. Muiden Pohjoismaiden toimintaa on tutkittu tarkkaan ja yritetty ottaa mallia ja poimia ne parhaat puolet naapurimaiden systeemeistä, Korjus sanoo ja jatkaa.

– Mitä tämä tarkoittaa, olla Pohjolan paras? Mitkä ovat ne mittarit, miten menestystä ja tasoa mitataan? Mitalien lisäksi tähän kuuluu myös esimerkiksi osaaminen, päätoimisuus, resurssit yms.

Entä mitä lajeja kuuluu suomalaisen huippusatsauksen piiriin? Haetaanko menestystä vain tietyissä lajeissa, vai laajalla rintamalla ja kenelle tukea tullaan antamaan?

– Kyllä tulosmittari on keskeinen niin, että parhaille urheilijoille annetaan paras mahdollinen tuki. Ajatuksena on, että riittävän hyvät urheilijat saavat tukea lajista riippumatta. Muina kriteereinä ovat lajin kansansuosio eli perinteiset suomalaiset lajit, joissa Suomen kansa haluaa menestystä, Korjus sanoo ja lupaa urheilijoille turvallisen ympäristön ja olosuhteet toimia sekä riittävän tuen "systeemiltä". Urheilijan tulee kokea pitkäjänteinen satsaus mielekkääksi myös olosuhteiden ja resurssien puitteissa.

Hevoskuuria liipaten, millainen on mielestäsi Suomen kestävyysurheilun tila tällä hetkellä ja millaisen viestin annat suomalaisille kestävyysurheilijoille?

– Kestävyysurheilu on aina ollut tärkeässä roolissa Suomessa. Suomalaisessa kestävyysurheilussa on paljon hyviä urheilijoita tällä hetkellä, kuten esimerkiksi Kaisa Mäkäräinen, Matti Heikkinen ja Minna Kauppi. Kestävyyslajeissa on mielestäni tarve johdetulle lajien väliselle yhteistyölle. Kyllä meidän on luvattava myös kaikille kestävyysurheilun huippu-urheilijoille riittävästi tukea. Kestävyysurheilijan urheilijan polkuhan on selvästi pidempi kuin monessa muussa lajissa ja tukea ja resursseja on pystyttävä tarjoamaan niin, että huippu-urheiluun satsaaminen nähdään mielekkäänä vaativissa kestävyyslajeissa, painottaa Tapio Korjus kestävyysurheilun tärkeää roolia Suomessa.

Loppuun Tapio Korjus heittää myös palloa ja vastuuta myös urheilijoiden suuntaan. Myös urheilijoiden on osallistuttava suomalaiseen huippu-urheilun kehittämistyöhön.

– Ainahan myös urheilijan tekemisessä löytyy parantamisen varaa ja kehitettävää, sanoo Korjus loppuun diplomaattisesti ja antaa vastuuta myös urheilijoille.

>> Huippu-urheilun muutos

Hevoskuuri toivoo kommentteja ja keskustelua asian tiimoilta. Uskotko todelliseen muutokseen? Onko keskus- ja akatemiavetoinen toiminta parasta yksilöurheilijalle? Huomioidaanko esimerkiksi kestävyysurheilijan tarpeet harjoituspaikkojen ja leirityksen osalta?

-Tero Viljanen


Kuuntele uusin Latu Podcast

ulvang banneri