Mäkäräisen mitalijahti alkaa sprintissä

Kaisa Mäkäräinen tavoittelee MM-mitaleita lauantain pikakilpailussa. Kuva: Manzoni/NordicFocus

Kaisa Mäkäräinen tavoittelee MM-mitaleita lauantain pikakilpailussa. Kuva: Manzoni/NordicFocus

Panokset kovenevat MM-ampumahiihdossa.

Ampumahiihtojoukkueen johto seurasi perjantaina luottavaisin mielin Suomen joukkueen valmistautumista Nove Meston MM-kisojen sprinttikilpailuihin. Sekaviesti ei suomalaisilta sujunut torstaina, mutta toiveet ja tavoitteet olivat lauantain lähdöissä.

Joukkueen tähtiurheilija Kaisa Mäkäräinen moitiskeli sekaviestin jälkeen latupohjia, mutta iloitsi jo ennakkoon sprintin vaativammasta radasta.

– Sprinttirataan tulee isot nousut. Se on hyvä rata, Mäkäräinen myhäili.

Päävalmentaja Jari Karinkanta ei pelkää, että pinnalta pehmenevä tykkilumi estäisi Mäkäräisen menestyksen.

– Tasainen ja vahva hiihtoalusta on Kaisan mieleen, mutta kyse on lähinnä siitä, että hän tykkää hiihtää sellaisella radalla, Karinkanta arvioi latupohjan vaikutusta Mäkäräisen mahdollisuuksiin.

Valmennusjohdon mielestä 7,5 kilometrin sprintin rankemmalla reitillä on suurempi merkitys. Sprinttirata on 1,5 kilometriä pidempi kuin sekaviestiosuus, ja lisä on nousua.

– Rataan tulee 1,2 kilometriä yhtämittaista nousua. Se suosii paremmin Kaisaa, Karinkanta uskoo.

Rohkeus on menestyksen edellytys

Karinkanta uskoo, että viestin kokemukset auttavat suomalaisia jäljellä olevissa kilpailuissa – 19. sijasta ja pettymyksistä huolimatta.

– Se vei varmasti kisajännitystä pois, ja urheilijat ovat nyt valmiimpia, kun alla oli kahden viikon kisatauko.

Eikä Karinkanta syytellyt urheilijoita riskeistä, joista esimerkiksi Mäkäräinen moitiskeli itseään.

– Kaisalla oli eilen nälkää paljon ja hän tuli reippaasti ampumapaikalle. Mutta huippu-urheilussa pitää olla rohkeutta. Passailemalla ei kukaan voita, Karinkanta hyväksyi Mäkäräisen ratkaisut.

Naisten sprinttiin osallistuvat viestijoukkueen jäsenet Mäkäräinen ja Mari Laukkanen sekä Sanna Markkanen ja Annukka Siltakorpi. Mäkäräisen mitalijahti jatkuu sunnuntaina 10 kilometrin takaa-ajossa, jonka starttipaikat ratkeavat sprintissä.

Miesten sprintissä Suomea edustavat Jarkko Kauppinen, Antti Toivanen, Ville Simola ja Mika Kaljunen.

Hirvi seuraa ampumahiihtoa silmä kovana

Suomalaisten ampumahiihtäjien apuna ovat entisen huippuampujan Juha Hirven kokemukset ja neuvot. Kilpailun aikana hän seuraa lajin huippujen ja suomalaisten ampumasuorituksia sekä tuulioloja, ja antaa radiopuhelimen kautta tiedot ladun varteen, päävalmentajan kautta urheilijoille.

– Ennen kilpailua annan kohdistuksesta jokaiselle henkilökohtaisen palautteen, ja pohdimme yhdessä, paljonko tuulen suunnan muutokset vaikuttavat, Hirvi kertaa kilpailupäivän ohjelmaa.

Kattavimman palautteen Hirvi antaa kilpailuissa, joissa ammutaan kahdesti makuulta ja kahdesti pystystä. Myös lajin parhaiden ampujien suorituksista voi päätellä ohjeet tähtäinten kääntämisestä.

Hirvi korostaa, että urheilijat tekevät viime kädessä päätöksen tähtäinten korjaamisesta. Hienovaraisissa tilanteissa hänen ohjeensa ovatkin lähinnä vinkkejä.

– Saatan neuvoa vain olemaan erityisen tarkkana viirien kanssa.

Tehtävän mielenkiintoa ja haastavuutta lisää se, että kukin urheilija haluaa erilaisen palautteen.

– Joku haluaa selkeät ohjeet, toinen tahtoo keskustella asioista.

Yhteistyö edellyttää myös yhteistä kieltä.

– Täytyy löytää yhteiset kielikuvat, eli yritän yhdessä urheilijan kanssa soveltaa kokemuksiani urheilijan hyväsi. En tullut ampumahiihtoon miksikään suurvisiiriksi, Hirvi naurahtaa.

Hirvi: Paineen alla osaa ampua 100 000 laukauksen jälkeen

Ampumahiihto oli pienoiskiväärin olympiamitalisti Juha Hirvelle outo haaste, kun hän ryhtyi maajoukkuevalmennukseen.

– Piti ensin vähän miettiä.

Nyt Hirvi jo vähän julistaa:

– Ampumahiihdossa molempia lajeja pitää harjoitella paljon, ammuntaa noin 20 000 laukausta vuodessa.

– Ampumaan oppii 10 000 laukauksen harjoituksella, mutta ampuminen alkaa sujua paineen alla vasta 100 000 laukauksen jälkeen.

– Urheilijan on hyväksyttävä, ettei aina voi onnistua. Kuten normaalissakin elämässä, joskus mikään ei suju. Joskus siihen löytyy syy, muttei aina. Sekin on hyväksyttävä.

– Minua ei urheilijana harmittanut huono lopputulos, vain huonot ratkaisut.

- STT–PASI REIN

Kuuntele uusin Latu Podcast

ulvang banneri