Hiihtosuunnistuksen valmennustoiminta uudistuu ja tehostuu

Hiihtosuunnistuksessa ollaan muokkaamassa lajin valmennusjärjestelmää uuteen uskoon tavoitteena tehostaa valmennustoimintaa koko valtakunnan alueella. Liittojohtoisessa ryhmävalmennuksessa ulospäin näkyvät muutokset eivät ole merkittäviä, mutta sen ohella käynnistetään uutena ns. haastajaryhmien valmennustoiminta.

Hiihtosuunnistuksessa ollaan muokkaamassa lajin valmennusjärjestelmää uuteen uskoon tavoitteena tehostaa valmennustoimintaa koko valtakunnan alueella. Liittojohtoisessa ryhmävalmennuksessa ulospäin näkyvät muutokset eivät ole merkittäviä, mutta sen ohella käynnistetään uutena ns. haastajaryhmien valmennustoiminta.

Uuden toimintamallin taustalla on lajin moninkertainen maailmanmestari Anssi Juutilainen. Hevoskuurin toimitus päätti ottaa selvää, mitä uutta tässä toimintamallissa on ja mistä tämä on saanut alkunsa.

– Meillä on Suomessa erittäin vahvat perinteet hiihtosuunnistuksessa ja laji on ollut kautta historiansa yksi kansainvälisesti menestyneimmistä talviurheilulajeista. Tänäkin vuonna maailman paras mieshiihtosuunnistaja on suomalainen, määrätietoisesti huipulle edennyt, keskimatkan maailmanmestaruuden voittanut IF Femmanin Staffan Tunis ja hänellä hyvänä adjutanttina sprintin maailman mestari Olli-Markus Taivainen. Kokonaisuutena tilanne ei kuitenkaan ole tulevaisuutta ajatellen niin hyvä. Naisissa ollaan selvässä taantumassa ja nuorissa, vaikka onkin tulossa lahjakkaita lupauksia, taso on varsin kapea. Menestys on enemmänkin yksittäisten urheilijoiden, heidän vanhempiensa ja/tai seurojen panostuksen tulosta, kertoo Anssi Juutilainen hiihtosuunnistuksen nykytilanteesta Suomessa.

– Me tarvitsemme menestyviä hiihtosuunnistajia edelleen esikuviksi ja innoittajiksi nuorille. Mutta me tarvitsemme myös selkeämmän järjestelmän, joka mahdollistaa nousujohteisen etenemisen ja kehittymisen hiihtosuunnistajan urapolulla. Hiihtosuunnistusvalmennus pitää saada osaksi suunnistusseurojen käytännön toimintaa. Tällä hetkellä monessa seurassa kesäkausi eletään kilpailukalenterin ehdoilla ja usein kilpaillen aivan liikaa. Hiihtosuunnistuksen peruskuntokauden monipuolinen harjoittelu jää tekemättä ja siihen herätään vasta myöhään syksyllä kilpailukauden loputtua. Esimerkiksi voimaominaisuudet kehittyvät lajin vaatimalle tasolle vasta usean hyvän harjoitteluvuoden tuloksena, Juutilainen jatkaa.

Nyt käynnistettävä haastajaryhmien toiminta on suunnattu 15–25-vuotiaille motivoituneille, kehityshaluisille nuorille hiihtosuunnistajille tai hiihtosuunnistajiksi haluaville. Aikaisempi urheilutausta voi siis olla suunnistuksesta, hiihtosuunnistuksesta, hiihdosta tai ampumahiihdosta. Tärkeintä hyvän ja monipuolisen, nuorena hankitun kestävyysurheiluperustan ohella on halu oppia ja kehittyä sekä innostunut asenne.

Hevoskuuri kirjoitti pienen alustuksen pääkirjoituksessaan eri kestävyysurheilulajien välisen yhteistyön tärkeydestä ja merkityksestä. Anssi Juutilainen on Hevoskuurin kanssa samoilla linjoilla ja kehottaa eri hiihtolajien seuroja parempaan yhteistyöhön keskenään korostaen, että tämä koituisi kaikkien lajien parhaaksi.

– Olen pitkään pohtinut, miten kestävyysurheilun suksilajit; hiihto, ampumahiihto, hiihtosuunnistus ja yhdistetty voisivat paremmin olla auttamassa urheilijoita omilla urheilijan poluillaan. Otan esimerkin: 10 vuotta hiihtoseuran ohjatussa toiminnassa mukana ollut 16–18-vuotias juniorihiihtäjä ajattelee, että matka Suomen tai maailman huipulle maastohiihdossa on mission impossible. Mutta jos rinnalla olisi jo taustaa ja kokemusta ampumahiihdosta tai hiihtosuunnistuksesta ja paikkakunnalla olisi myös niissä laadukasta ja innostavaa valmennusta saatavilla, saattaisi nuori innostua jatkamaan nousujohteista harjoittelua ja löytää "oman" lajinsa. Tai jopa kehittyä niin, että myös edellinen laji alkaa sujua paremmin. Jos asiaa ajatellaan urheilijan näkökulmasta, niin kyllä meidän taustahenkilöiden pitää luoda urheilijoillemme mahdollisuuksia kokea ainutlaatuisia onnistumisia, ottaa Anssi Juutilainen esimerkkejä yhteistyön hyödyistä eri lajeille.

Haastajaryhmien toiminnan tarkoituksena on samalla laajentaa lajiin panostavien nuorten harrastuspohjaa nykyisestä ja turvata jatkossakin suomalaisten menestyminen kansainvälisissä arvokilpailuissa. Leiritys antaa hyvä pohja hiihtosuunnistuksen alueellisen tai seuravalmennuksen organisoimiseksi tai sen täydentäjäksi. Muun muassa Kaakon alueen hiihtosuunnistuksen aluevalmennus sekä viime vuosien menestyneimmän hiihtosuunnistusseuran, SK Vuoksen hiihtosuunnistuksen valmennustoiminta pohjautuu tähän toimintamalliin.

Miten haastajaryhmiin pääsee ja mitä on tarjolla?

– Tähän toimintaan pääsee mukaan ilmoittautumalla testileirille, joka pidetään 6.-8.6. Vuokatissa. Ensimmäisen leirin tarkoitus on saada selkeä kuva, millä tasolla kukin urheilija on fyysisiltä ominaisuuksiltaan. Ohjelmassa on mm. rullahiihto tasatyönnöin ja luistellen Vuokatin vaaralle, juoksutesti vaativassa maastossa ja voima- ja lihaskuntotestit. Toinen pääteema on antaa urheilijoille käytännön eväitä peruskuntokauden harjoitteluun.

Elokuussa pidetään vastaavanlainen testileiri, jossa jo nähdään miten kesän harjoittelu on vaikuttanut ja toisaalta "mattimyöhäiset" voivat vielä tulla mukaan tässä vaiheessa. Lokakuussa syysloman aikaan panostetaan sitten hiihdon tekniikkapuoleen. Nämä kolme ensimmäistä peruskuntokauden leiriä pidetään Vuokatissa. Joulukuussa on vielä viikon mittainen, hyväksi todettu taitoleiri Lapissa Ensi-Lumen Rastien yhteydessä, kertoo Juutilainen uuden haastajaryhmän tämän vuoden ohjelmasta.

Lisätietoja asiasta ja ilmoittautumiset ensimmäiselle testileirille 15.5. mennessä osoitteella Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. tai p. 0400-489596.

Lisätietoa toiminnasta myös Suomen Suunnistusliiton sivuilta: http://www.ssl.fi/SSL/sslwww.nsf/sp?open&cid=Huippu&screen=newsscreen&newsid=content39C704


Premiumsport.fi

ulvang banneri