Heikki Siivarin pyörä kulkee mukavasti ja retki etenee

HeikkiSiivari260511Viime viikolla uutisoimme Heikki Siivarin pitkästä 10 000 kilometrin pyöräretkestä. Eilen Hevoskuuri sai jälleen yhteyttä Heikkiin, mies oli ehtinyt Puolaan saakka ja siirtyy tänään Slovakian puolelle.

HeikkiSiivari260511Heikki Siivari viime vuoden VasaStafettenissa. Kuva: Topi AnjalaViime viikolla uutisoimme Heikki Siivarin pitkästä 10 000 kilometrin pyöräretkestä. Eilen Hevoskuuri sai jälleen yhteyttä Heikkiin, mies oli ehtinyt Puolaan saakka ja siirtyy tänään Slovakian puolelle. Seuraavassa Heikin matkakertomus ensimmäisen yhdeksän päivän ajalta. Puolalainen tietotekniikka ei mahdollistanut vielä tässä vaiheessa matkakuvien lähettämistä. Pyrimme niitäkin saamaan retken edetessä teidän nähtäville. Mutta annetaan siis Heikin kertoa retkensä alkutaipaleesta.

"Tallinnasta lähdin tiistaiaamuna (17.5.) polkemaan Via Baltican sivua kohti Pärnua. Via Baltica oli hyvä ajaa, parempi kuin esim. kolmostien laitaa. Jatkoin samana päivänä Latvian rajan lähelle yöksi. Rajaa ennen kulkee pienempi tie lähellä merta, joka muutamissa kohdissa tulee tien viereen.

Keskiviikkona lähdin aamusta polkemaan vastatuulen kohti Latvian pääkaupunkia Riikaa. Tein pienen turistikierroksen vanhassa kaupungissa, josta jatkoin edelleen Via Balticaa Bauskasiin. Jäin kuitenkin yöksi ennen Bauskasia, sopivaan metsikköön pellon reunassa. Riikan keskustassa oli hyvä pyöräillä, kun vain löysin kaupungin pyöräilyreitit. Pyöräkaistat ovat punaisen väristä kiveä ja ne kulkevat erillään jalankulkijoista. Pyöriä varten oli omat valot, samoin kuin on kävelijöille ja autoille. Kilometrejä kertyi hieman yli 200.

Torstaina poljin Liettuaan Panevezysin kautta Kaunasin lähelle. Penevezysin jälkeen ajoin pienempiä teitä, joissa rekkoja ei tule jatkuvalla syötöllä. Matkaa tuli hieman yli 190 kilometriä. Iltapäivästä alkoi helle, joten juomaa rupesi kulumaan. Ennen yöpaikkaa tuuli tyyntyi ja polkeminen lähti sujumaan yli 30 km/h , mikä pyörävaelluksella on mukavaa vauhtia, jolla maisema vaihtuu vauhdilla. Yöllä alkoi satamaan ja ukkostamaan.

Perjantaina jatkoin aamusta Kaunasiin, jossa tuli hieman pyörittyä oikeaa reittiä hakiessa. Kaupunkeihin yleensä pääsee helposti sisälle, mutta tällä kertaa ongelmia tuli jo oikean reitin löytämisessä kaupunkiin. Poistumiset ovat yleensä vaikeampia, jos yrittää seurata paikallisia pyöräteitä, jotka risteilevät tien puolelta toiselle sekä loppuvat välillä kokonaan. Pahimmat ongelmat pyöräteissä ovat kaiken maailman katukiveykset, jotka paukuttavat pyörään jatkuvalla ryöpytyksellä. Joten olen kokenut helpommaksi ajaa autojen seassa tai tien laitaa. Jatkoin Kaunasista, ilmeisesti moottoritien laitaa, Marijampoleen. Ison tien laidassa oli mukava ajaa sileällä asfaltilla sivumyötäiseen tuuleen ja ruhtinaallisella 2 metrin pientareella. Jatkoin polkemista sateisessa säässä Puolan puolelle. Matkaa päivälle tuli hieman alle 200 kilometriä.

Lauantaina 21.5 ajelin Bilystokiin, josta jatkoin Bilowitzaan ,jossa sijaitsee Unesco-kohteeksi luokiteltu kansallispuisto. Visenttejä eli euroopanbiisoneja ei tullut nähtyä , vaikka kovasti niillä puistoja mainostetaan. Muuten puisto oli upeaa vanhaa metsää. Puolassa pyöräily on sujunut paremmin, kuin aluksi ajattelin. Rekoista suurin osa kiertää riittävän etäältä. Paikon Via Balticaa ajaessa piennar häviää melkein kokonaan ja muutoin tien reuna on montuilla, urilla, halkeillut sekä irtokivellä kuorrutettu. Vielä edellisten päälle yhdistetään vesisadetta, jolloin kaikki esteet ovat sopivasti piilossa. Niin ja vielä sokerina pohjalla ovat yli viiden rekan letkat, jotka koittavat puskea ohi, jos vastaan ei tule rekkoja. Onneksi suurin osa ajetusta oli parempaa, muuten ei yhden päivän lepo riita henkiseen palautumiseen. Kilometrejä kertyi 193.

Sunnuntaina 22.5 Poljin melko suoraan Lubliniin, pitäen vain lyhyitä taukoja, lukuun ottamatta tunnin lounasta. Sää oli jälleen helteinen ja vettä kului sen mukaan. Lublinissa majoitun keskustassa olevaan retkeilymajaan. Törmäsin paikalliiseen Sylvesteriin, joka puhui hyvää suomea ja ruotsia sekä ainakin kuutta muuta kieltä. Pääsin tutustumaan Puolalaiseen ruokakulttuuriin, mikä on oikein ravitsevaa ja maukasta. Sylvesterin mukaan halvin tapa saada vatsansa täyteen on syödä keittoja. Puolassa on hyvä valikoima keittoja.

23.7 maanantai. Olen tällä hetkellä Puolan Lublinissa pitämässä yhdistettyä huolto- että vapaapäivää. Jaloissa polkeminen painaa, kilometrejä kertyi kuudessa päivässä 1185km. En ehtinyt tekemään keväällä yhtään pidempää pyörälenkkiä. Lenkkejä ei tainnut tulla, kuin pari ennen reissua, joten harjoitusta tässä jo tarvittiinkin. Yhden päivän leppoisa kävely kaupungilla palauttaa jalkoja mukavasti ja saa nukuttua retkeilymajan sisätiloissa pahimmat univelat pois. Metsikköyöpymisissä ovat kiusanneet hyttyset ja vesisateet.

24.5 ti 8. päivä.

Lublinista jatkoin polkemista pienempää tietä numero 835:ttä pitkin kohti Rzeszowia. Viimeiset 30 kilometriä ajoin isontien laitaa, jossa olematon piennar ja reippaasti liikennettä. Kyllä isontien laitaa pystyy ajamaan, muttei se mitään herkkua ole. Lepopäivä oli palauttanut mukavasti ja helteestä huolimatta ajo sujui mukavasti. Tänään alkoivat tulla ensimmäiset mäet, jotka olivat mukavan loivia kumpuja ja ensimmäisen kerran huippunopeus lähenteli 50km/h. Helteeseen alkaa tottua, eikä yli +25 asteen lämpö tunnu enää pahalta. Ilmeisesti ajoviima viilentää, koska illalla kävellessä tuntui ilma paljon kuumemmalta. Aurinkorasvasta huolimatta käsivarret ja etureidet ovat saaneet hieman liikaa aurinkoa. Kilometrejä kertyi 192 ja ajoaikaa kului hieman yli 8 tuntia.

25.5 ke 9. päivä

Lähdin Rzeszowista viileässä aamussa ajamaan kohti Duklaa, joka on Etelä-Puolassa noin 30 kilometriä Slovakiasta. Aamu tuntui lähes jäätävän kylmältä, kun lähdin t-paidassa ja shortseissa polkemaan. Lämpömittari näytti +14 astetta sekä kylmä tuuli tekivät säästä viileän tuntuisen. Keho oli siirtynyt jo kesäasetuksille helteiden jälkeen. Maisema oli kaunista maalaismaisemaa, jota täydensivät kauniisti kumpuilevat rinteet. Näin myös ensimmäiset hevoskärryt pienen kaupungin kaduilla, eikä kyseessä ollut mikään turistien kuljettamiseen tarkoitettu kyyti. Ensimmäiset lyhyet serpentiininousut ja laskut tuli testattua ennen oikeita nousuja. Vielä mäet vaikuttivat mukavilta, kun olivat sopivan matalia. Duklassa näyttää jo olevan mukavasti mäkiä, joissa on monen moista vaellus- ja pyöräilypolkua. Saatan käydä vielä illalla lyhyellä hölkkälenkillä metsäpoluilla, jos jaksan lähteä. Tänään hieman lyhyempi päivä noin 120 km. Huomenna tarkoitus jatkaa rajan yli Slovakian puolelle."

- Heikki


Kuuntele uusin Latu Podcast

Premiumsport.fi

ulvang banneri