Korjus: riittävä ja monipuolinen liikunta lapsuudessa ja nuoruudessa on edellytys huipulle nousemiseen

Huippu-urheilun muutostyöryhmän työtä on käsitelty Hevoskuurissakin. Tapio Korjus halusi kertoa Hevoskuurille tilannepäivitystä muutostyöryhmän tekemään työhön.

Huippu-urheilun muutostyöryhmän työtä on käsitelty Hevoskuurissakin muun muassa Juha Väätäisen haastattelussa sekä Hannu Varkoin blogi-jutuissa. Muutostyöryhmä on saanut laajasti näkyvyyttä ja tavoitteita on käsitelty useassa mediassa. Tapio Korjus halusi kertoa myös Hevoskuurille tilannepäivitystä muutostyöryhmän tekemään työhön.

Mikä tulee olemaan muutostyöryhmän ehdotuksen keskeinen sisältö?

Suomalainen huippu-urheilu tarvitsee itsenäisen, riippumattoman ja tulosjohdetun yksikön, jonka parhaat asiantuntijat ovat jatkuvasti lajiliittojen käytettävissä. Huippu-urheilun muutosryhmän näkemyksen mukaan muutostyötä johtaa uudistunut Olympiakomitea/Paralympiakomitea, joka jakaantuu Suomen Urheiluakatemiaan ja Huippu-urheiluyksikköön.

Käytämme urheilijan urasta termiä urheilijan polku. Se alkaa alakouluiästä ja päättyy kansainväliselle tasolle. Näkemyksemme on, että urheilijaa on pystyttävä tukemaan uran jokaisessa vaiheessa. Kaikki lähtee siitä, että alakoulussa urheilukipinän saaneet lapset saavat riittävästi liikuntaa. Koulunkäynnin eri vaiheissa urheilua tukevat liikuntaluokat, urheilulukiot ja urheiluakatemiat.

Maahan on saatavamyös 20-30 eri alojen huippuasiantuntijoista koostuva ryhmä, joka on huippu-urheilijoidemme tukena. Näiden asiantuntijoiden tuki olisi joissain määrin käytettävissä myös urheilijanpolun varhaisemmissa vaiheissa.

Jokaisessa kasvukeskuksessa on oltava tuki huipulle tähtääville ja yritämme urheilijoita ohjata esimerkiksi opintojen suhteen näihin kasvukeskuksiin.

rakenneluonnos_110622050758Muutostyöryhmän visioita havainnollistava kuva.

Norjan Olympiatoppen on keskeisessä asemassa Norjan huippu-urheilussa ja tuloksia on tullut. Onko Suomeen kehitteillä jotain vastaavaa?

Tuo esittämäni 20-30 asiantuntijan ryhmä on vastaus tähän kysymykseen. Kannattaa huomioda, että norjassa Olympiatoppen on vain huippujen käytettävissä, mutta meillä näitä asiantuntijoita voisi konsultoida jo varhaisemmassa vaiheessa.

Joiltakin tahoilta on esitetty kritiikkiä, että tuki olisi suunnattava ennen kaikkea ruohonjuuritasolle urheilija-valmentajapareille. Miten tuleva järjestelmä vastaa esimerkiksi Kainuun korvessa asuvan lahjakkaan urheilijan tarpeisiin?

Täytyy muistaa, että Kainuun korvesta ei ole pitkä matka tänne Vuokattiin. Tarkoituksena on, että urheilija on keskiössä ja meidän on pyrittävä siihen, että kunkin urheilijan tarpeet huomioidaan hänen omista lähtökohdistaan. Siihen ei voida kuitenkaan mennä, että jokaiselle urheilijalle räätälöidään ikioma tukiverkosto.

Entä lasten ja nuorten liikunta? On esimerkiksi esitetty kritiikkiä, että useamman lajin harrastaminen on tehty vaikeaksi esimerkiksi jokaisen lajin oman lisenssijärjestelmän myötä.

Monipuolinen ja määrällisesti riittävä (20h/vko) liikunta lapsena on ehdoton edellytys huipulle nousemiseen. Olemme haastatelleet noin 80 menestyvää urheilijaa ja lähes kaikkia yhdistää monipuolinen liikunnan harrastaminen lapsena. Viime totesin asian tänään keskustellessani kolme tuntia Matti Heikkisen kanssa. Kaikki lähtee kodista, koulusta ja urheiluseuroista. Meidän on myös helpotettava useamman lajin harrastamista lapsuus- ja nuoruusvaiheessa.

Miten otetaan huomioon paljon puhuttu yhteistyö lajien kesken?

Tämä on yksi keskeinen asia muutostyöryhmän työssä. Asiantuntijat ovat kaikkien lajien käytettävissä. Toisaalta taas voidaan eri paikkakunnilla hakea yhteisiä mentoreita sellaisille lajeille joilla on paljon yhteistä. Esimerkiksi kestävyysurheilulajeille omansa ja kamppailu-urheilulajeille omansa.

Millä aikataululla muutostyöryhmän työ on valmistumassa ja milloin tulokset näkyvät esimerkiksi olympiamitalien määrässä?

Muutostyöryhmä tulee jättämään Olympiakomitealle yksityiskohtaisen ehdotuksen loppusyksystä loka-marraskuun aikana. Tavoitteena on pitkän aikavälin muutos. Lontoon menestyksestä on vastuussa vielä nykyorganisaatiota, mutta pikkuhiljaa tämän jälkeen meidänkin työn tulokset alkavat toivottavasti näkyä.

Mikä on näkemyksesi huippu-urheilun tämän hetkiseen rahoitukseen ja paljonko rahaa tarvitaan jatkossa lisää?

Tarvitsemme 20-30 miljoonaa euroa lisää rahaa. Osa on otettavissa nykyisen järjestelmän sisältä ja osa tehostamisen kautta, mutta kyllä valtiolta ja yritysmaailmasta on saatava lisärahoitusta.

Edellinen hallitus nosti urheilun ja liikunnan rahoitusta 40 miljoonalla eurolla, mutta odotettavissa lienee nyt lievää laskua, joten tilanne on haastava.

Millä tavoin tulevilla uudistuksilla saavutetaan kilpailuetua muihin maihin nähden?

Olemme tutustuneet usean menestyvän maan järjestelmiin. Keskeinen yhdistävä tekijä näissä maissa on voimakas tuki huipulle jo nousseille urheilijoille. Myös me pyrimme tähän, mutta pyrimme ratkaisemaan myös sen haasteen mitä mikään muu maa ei ole onnistunut tai edes pyrkinyt ratkaisemaan ja se on lasten ja nuorten liikkumattomuus. Me pyrimme tukemaan ja innostamaan urheilijaa varhaisesta vaiheesta alkaen ja jos tässä onnistumme, niin olemme muita edellä sillä ilman riittävä ja monipuolinen liikunta lapsuudessa ja nuoruudessa on edellytys huipulle nousemiseen aikuisiässä.

Hevoskuuri kiitää Tapio Korjusta haastattelusta. Jäämme odottamaan muutostyöryhmän työn tuloksia ja Porilaisten Marssia.

Asiaan voi perehtyä lisää:
>>http://www.huippu-urheilunmuutos.fi

Kuuntele uusin Latu Podcast

Premiumsport.fi

ulvang banneri