Huippu-urheiluillasta bongattua

A2 Huippu-urheiluilta. Kuva: Yle

A2 Huippu-urheiluilta. Kuva: Yle

Eilinen A2 huippu-urheiluilta kirvoitti somessa paljon keskustelua. Sponsorointi ja raha sivuutettiin itse keskustelussa kovin nopeasti.

Miksi Suomessa sponsoroidaan urheilua monin verroin vähemmän kuin vaikkapa muissa Pohjoismaissa?

Tähän kysymykseen vastasi vallitsevat realiteetit hyvin selvittäen Fonectan markkinointi- ja viestintäjohtaja Jukka-Pekka Vuori.

- Tämä on hyvä ja tärkeä kysymys. Jatkossa ollaan siinä tilanteessa että julkisen vallan rahoitus ei kerta kaikkiaan voi lisääntyä, veikkausvoittovarat ei lisäänny. On hyvä että tehdään rakenteellisia uudistuksia, että voidaan allokoida paremmin. Jos mennään yritysrahoituksiin, miksi sitten näin on.

- Ehkä muutama tekijä. Ensinnäkin urheilumarkkinoinnin kulttuuri ja osaaminen on Suomessa aika ohut. Meillä ei ole hyviä urheilun kaupallistajia riittävästi, eikä niitä sisällön ja tarinoiden tekijöitä riittävästi. Voi sanoa, että kahden käden sormilla ovat hyvät urheilun markkinoijat Suomessa. Siinä on ensimmäinen aihe.

- Toinen on sitten ostajapuolessa ei myöskään sitä osaamista ole riittävästi. Jos yrityksissä miettii, niin mietitään markkinoinnin ratkaisuja, niin isoin puheenaiheen nostaa sponsoroinnit tai liikelahjat. Tähän sponsorointiin liittyy tunneperäisyyttä ja mielikuvilla kikkailua.

- Kolmas on sitten markkinoijan kannalta, joka tekee päätöksiä. Meidän media- ja mainostoimistokenttä ei pidä sponsorointiratkaisuja siinä mixissä, jota ne tarjoavat asiakkailleen, eli sitä osaamista ei ole. Tosta se syntyy se karu fakta, että me ollaan kansainvälisesti todella paljon perässä Pohjoismaita, Saksaa, Jenkkejä ja Englantia. Me ollaan kehitysmaa tässä suhteessa.

Ulkomaankauppaministeri Stubb ehdotti taannoin, että yritykset ottaisivat kummiurheilijoita suoraan yritysten palkkalistoille. Vuori kommentoi Stubbin heittoa seuraavasti.

- Se oli mielenkiintoinen heitto. Mä en usko että Fonecta lähtisi mukaan ihan tollasella toteutuksella. Mä perustelen sitä sillä, että työelämä on aika kovaa tänä päivänä. On se sitten korporaatiossa tai missä muussa tahansa, että on aika vaikea lähteä sellaiseen sopimukseen, että joku olisi ikään kuin siellä palkkalistoilla eikä sitä naista tai miestä näkyisi ollenkaan kun samaan aikaan, lukekaa nyt uutisia mitä tässä työelämässä tapahtuu. Mä pidän sitä vähän vaikeasti toteutettavana. Löytyy varmasti muita keinoja.

Pituushypyn Suomen ennätysnainen Ringa Ropo peräänkuulutti yrityksille kykyä nähdä urheilija tulevaisuuden työntekijänä.

- Mä haluaisin heittää pikkuisen haasteen sinne yrityksille. Ne urheilijat, jotka tekee sen huippu-urheilu-uran. Ne on loistavia tyyppejä. Jos pystyis näkemään sen sillain ja pikkuisen hakemaan ehkä räätälöityjä mahdollisuuksia, että miten sitä aikaa milloin urheilija urheilee, millä lailla sitä pystyttäisiin hyödyntämään niin, että yritys ihan oikeasti siitä sais, ehkä mahdollisesti työjuttu, On ne niitä muutamia tunteja vaikka ylimenokaudella tai jotain muuta vastaavaa. Ja nähdä se niin kuin niin, että ehkä kolmen-viiden vuoden päästä, kun se urheilija lopettaa, niin sulla on mahtavilla tämmösillä ominaisuuksilla varustettu, niin kuin elämän pienoiskoossa, kun se on sen urheilun käynyt ylä- ja alamäkineen. Ei tarvi joka kerta käydä siellä hakemassa apuja muualta, kun hän on niin kuin valmistautunut sen urheilun myötä työelämään. Siis työelämähän on helppoa, kun on käynyt urheilun lävitte.

Suomen olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski komppasi Ropoa ja kertoi urheilijoiden olevan haluttuja työntekijöitä varsinaisen huippu-urheilu-uran jälkeen.

- Huippu-urheilussa voidaan tehdä monia asioita paremmin, me ei olla oikeastaan keskusteltu yhtään siitä mitä ollaan tekemässä, mitä halutaan tehdä paremmin. Ringa otti loistavan asian esille. Sen, mitä huippu-urheilu opettaa. Se on melkoinen yrityskoulu, kun pitää pyörittää varsinkin niissä yhtälöissä jossa sä teet oikeasti menestystä. Se on monien tekijöiden yhtälö joka sun pitää hallita. Sun pitää sitoutua määrätietoiseen, pitkäaikaiseen, tavoitteelliseen työhön. Nää on aikamoisia arvoja. Tästä ei tarvi kovin kauas mennä yhteiskuntana tuonne länteen päin kun nähdään että siellä urheilijat ovat todella kysyttyjä myöskin uran jälkeen. Pelkästään sillä, että sä olet ollut huippu-urheilu-uralla niitä viedään työelämään. Jopa valmentajia viedään sinne. Urheilun konteksti on niin arvokas ympärillä olevan yhteiskunnan näkökulmasta.

Manageri Harri Halme selvitti urheilijan tuotteistamista.

- Menestys on vaan yksi urheilijan tuotteistusmyynnin elementti tänä päivänä. Muita varsin vaikuttavia elementtejä on luojan kiitos tarina, persoona, laji. Menestys on vain yksi neljästä ja se on omalta osaltaan keventänyt sitä kummallista myyttiä sen ympäriltä että pitää pärjätä, pitää doupata jotta saa rahaa. Ne on kaikki sitä 70-, 80-luvun mönjää. Tänä päivänä jos sä olet sopivassa lajissa, sulla on hyvä tarina ja se sun yrittämises riittää sijalle kahdeksan maailmassa. Sä pystyt tuotteistamaan sen yhtä hyvin kuin voittamisen.

Sponsorituen hankkiminen on kotimaisille kestävyysurheilijoille muodostunut todella työlääksi viime aikoina, eikä vähiten median nuivan suhtautumisen vuoksi. Kerro mielipiteesi kuinka urheilijan ja yrityksen yhteistyötä voisi parantaa siten, että molemmat osapuolet kokevat yhteistyön arvokkaaksi ja hedelmälliseksi.

A2 huippu-urheiluilta on katsottavissa Yle Areenassa kuukauden päivät.

http://areena.yle.fi/tv/1656123
http://areena.yle.fi/tv/1656125