Vaaliohjelmissa eroja suhtautumisessa liikuntaan

Hiihto kuuluu suomalaiseen perusliikuntaan. Kuva: Aapo Laiho/NordicFocus

Hiihto kuuluu suomalaiseen perusliikuntaan. Kuva: Aapo Laiho/NordicFocus

SLU:n selvityksen mukaan eduskuntapuolueiden kuntavaaliohjelmissa otetaan vaihtelevasti huomioon liikunta ja urheilu.

Useimmiten mainittuja asioita ovat lähiliikuntaolosuhteet, kävelyn ja pyöräilyn edellytykset sekä urheiluseurojen tukeminen.

– Urheiluseurojen ja liikunnan olosuhteiden merkitys on monien puolueiden ohjelmissa ilahduttavasti ymmärretty. Hieman yllättävää on, että koulupäivän liikunnallistamista koskevat tavoitteet näkyvät vain parin puolueen ohjelmassa, sanoo SLU:n kunta-asioista vastaava asiantuntija Karoliina Ketola.

Esimerkiksi terveyden edistämisen osalta ohjelmissa näkyy orastavaa ymmärrystä siinä, että liikunta oivalletaan eri hallinnonaloille hyödylliseksi toimintatavaksi.

– Parhaimmillaan liikunnallisen elämäntavan edistämiseen liittyvät toimet ovat osana kunnan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, yhdyskunta- ja liikennesuunnittelua sekä sivistys- ja kulttuuripalveluita, Karoliina Ketola sanoo.

Havaintoja vaaliohjelmista

Ohjelmat ovat pituudeltaan ja tyyliltään hyvin erilaisia. Ohjelmien perusteella on mahdotonta tehdä lopullisia päätelmiä siitä, miten puolueet suhtautuvat liikuntaan ja urheiluun, mutta selkeitä painotuseroja on löydettävissä.

Liikuntapaikat, kävelyn ja pyöräilyn edellytykset sekä liikuntaa edistävä kaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelu mainitaan keskustan, perussuomalaisten, sosialidemokraattien ja vihreiden ohjelmassa. Sisältöinä ovat esimerkiksi resurssien kohdentaminen liikuntapaikkojen rakentamiseen ja ylläpitämiseen (perussuomalaiset), seudullisen yhteistyön tekeminen liikuntahankkeissa (SDP), kävely- ja pyöräteiden riittävä kaavoittaminen (vihreät) ja liikuntavaikutusten arviointi hyvän kaavoituksen tunnusmerkkinä (keskusta).

Koulupäivän liikunnallisuuden lisääminen nousee teemana esiin keskustan ja sosialidemokraattien ohjelmissa, keinoina esimerkiksi koulujen pihojen kehittäminen lähiliikuntapaikoiksi, liikunnalliset aamu- ja iltapäiväkerhot sekä liikunnan sisällyttäminen muihin oppiaineisiin.

Keskustan, perussuomalaisten, sosialidemokraattien ja vihreiden ohjelmiin on kirjattu liikunnan merkitys terveyden edistäjänä ja syrjäytymisen ehkäisijänä. Keinoina mainitaan esimerkiksi vanhushuollon yksiköiden tukeminen liikunnan hyödyntämisessä (keskusta), terveydenhuollon toteuttama liikuntaneuvonta ja liikkumislähetteet (SDP) sekä ikääntyvän väestön ja erityisryhmien ohjatun liikunnan järjestäminen (perussuomalaiset).

Vihreiden ohjelmassa mainitaan järjestöjen tukeminen heidän pyrkimyksissään järjestää omannäköistään toimintaa. Seurojen tukeminen näkyy keskustan, perussuomalaisten, SDP:n ja vasemmistoliiton ohjelmissa. Keinoina ovat esimerkiksi tuen lisääminen seuroille (vasemmistoliitto), maksuttomat liikuntapaikat seuroissa liikkuville alle 18-vuotiaille (SDP) sekä kunnan ja urheiluseurojen yhteistyön lisääminen palvelujen tuottamisessa (keskusta).

Liikunnalla ja urheilulla on yhteinen kuntavaalikampanja "Liikkuvat äänet ratkaisevat". Liikuntajärjestöt ovat esittäneet keväällä puolueille viisi vaaliteemaa, joilla kuntaan saadaan lisää liikettä: 1) Lisää tunti liikettä koulupäivään, 2) Auta seuroja liikuttamaan, 3) Kaavoita lisää liikuntaa, 4) Lääkitse liikkeellä, 5) Tue urheilun osaamista ja tapahtumia.

Kolmella puolueella (Keskusta, Perussuomalaiset, SDP) on pitkät, yli 20-sivuiset kuntavaaliohjelmat, joissa liikunta mainitaan usein. Muiden viiden eduskuntapuolueen ohjelmat ovat parin liuskan pituisia. Vihreiden ohjelmassa sana "liikunta" mainitaan kolme kertaa, Vasemmistoliiton ohjelmassa kerran, mutta Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja RKP:n ohjelmissa ei kertaakaan.

>> Liikkuvat äänet ratkaisevat -kampanja ja taustatietoa liikunnasta:

- SLU