Jooga huoltaa urheilijan lihaksia ja mieltä

Eveliina Hanski räätälöi urheilijoiden joogaharjoitukset lajin mukaan. Kuva: Paul Mikkonen

Eveliina Hanski räätälöi urheilijoiden joogaharjoitukset lajin mukaan. Kuva: Paul Mikkonen

Joogasta tietämättömien mielikuvat lajista saattavat liittyä henkevään meditaatioon ja vaativiin asentoihin. Todellisuudessa jooga voi olla urheilijalle pehmeää lihashuoltoa ja rentoutumista.

Vaativammat joogalajit menevät lihaskuntoharjoittelun puolelle.

- Parhaimman kokonaisuuden saa, kun opettaja suunnittelee tunnin tietylle lajille sopivaksi. Tällöin harjoitus rakennetaan täysin lajin ympärille eikä siinä välttämättä pysytä yksittäisen joogalajin raamien sisällä, kertoo urheilijatuntien ohjaamisesta innostunut joogaopettaja Eveliina Hanski.

{akeebasubs *} Joogalajeja on siis erilaisia. Lihashuolloksi ja joogaan tutustumiseksi sopii hathajooga. Liikkeet ovat kevyitä ja alkeiden jälkeen dynaamisia. Lisäksi tehdään hengitys- ja meditaatioharjoituksia. Bikramjooga on hathajoogan muoto, jossa suoritetaan aina tietty liikesarja ja kaksi erilaista hengitysharjoitusta. Sitä kertovat käyttäneensä monet tennistähdet, mm. Andy Murray ja Serena Williams.

Vinyasa flow -joogassa harjoituksia tehdään liike- ja asentosarjoina. Siitä löytyy monipuolisesti sekä lihashuoltoon että voimaharjoitteluun sopivia elementtejä. Puhtaasti lihaskuntoharjoitteluun taas sopivat parhaiten voimajooga ja astangajooga.

Hanski kertoo käyttävänsä urheilijoille suunnatuissa huoltavissa joogaharjoituksissa juuri vinyasa flow joogasta vaikutteita saaneita harjoitteita. Liikevalikoiman voi räätälöidä opettajan avulla juuri omaan lajiin sopivaksi:

- Esimerkiksi uimareiden kohdalla yksi keskipiste on olkapäät, joten uimareiden joogatunneilla on hyvä huoltaa kunnolla olkapäitä, sanoo Hanski.

Joogaharjoittelu lisää kehon liikkuvuutta, elävyyttä ja notkeutta, parantaa ryhtiä ja kehonhallintaa sekä vähentää lihasjännityksiä ja kroonisia kipuja. Näiden kautta voidaan ehkäistä vammoja. Vammojen välttäminen tarkoittaa tavallisesti pidempää, terveempää ja menestyksekkäämpää urheilu-uraa.

- Joogaharjoitukseen sisältyy sekä aktiivista että passiivista venyttelyä, joiden yhdistelmä ennalta ehkäisee urheiluvammoilta. Urheilu voi johtaa kireisiin lihaksiin, jolloin liikkuvuus vähenee ja loukkaantumisen riski kasvaa. Aktiivisen ja passiivisen venyttelyn yhdistelmällä lihaskudoksesta saadaan elastisempaa ja kimmoisampaa, jolloin palautuminen on nopeampaa, Hanski selventää.

Hän itse innostui urheilijoille suunnatusta joogasta kärsittyään reisivammasta, johon jooga osoittautui toimivaksi kuntoutusavuksi. Nykyään hän ohjaa eri lajien urheilijoille suunnattuja yksityisiä ryhmätunteja. Urheilijoille suunnattua tuntia voi päästä kokeilemaan seuraavan kerran lokakuun 16. ja 17. päivä I love me -messuilla (Helsingin Messukeskus).

Perusteet joogakurssilta

Joogassa ei ole monien mielikuvien tapaan kyse vain monimutkaisista akrobaattisista asennoista, vaan alkuun pääsee hyvinkin yksinkertaisilla, helpoilla ja kevyillä liikkeillä ja hengitystekniikan perusteilla. Hanski kehottaa kuitenkin alkeiden oppimiseksi hakeutumaan joogakurssille.

- Ainakin aluksi suosittelen käymään joogatunneilla, mieluiten lajillesi suunnitetuilla joogatunneilla, jotta opit oikean tekniikan ja saat vaihtelua joogaharjoituksiin. Tunneilla käydessäsi opettaja voi tulla avustamaan sinua. Joogan voi aloittaa käymällä kerran viikossa tunnilla, ja sen jälkeen lisätä kertoja. Tärkeää on löytää oikea suhde oman lajin ja joogan välille, joten sopivaan joogamäärään vaikuttaa oman lajin treenaamismäärä, hän sanoo.

Hanski kertoo, että käytännössä kaikki tutut venytykset voivat olla osa joogaharjoitusta: ne vain tehdään hengityksen rytmin tukemana. Kuten kaikissa urheilijan harjoituksissa, joogankin kohdalla on pidettävä mielessä, mikä on joogaharjoituksen tavoite.

- Tärkeää on tiedostaa mitä itse kaipaa joogalta ja tarkkailla sitten joogaharjoituksen vaikutuksia omaan kehoon ja mieleen - toiset saavat joogasta enemmän hyötyä kuin toiset, Hanski sanoo.

Hengitys ja mieli

- Joogan hengitys- ja meditaatioharjoitukset voivat auttaa valmistautumaan urheilusuoritukseen psyykkisesti ja toisaalta myös fysiologisesti esimerkiksi alentamalla sykettä, vinkkaa Hanski.

Joogassa opeteltavasta hengitystekniikasta voi olla apua syvemmän ja paremman hengityksen omaksumisessa, mikä puolestaan auttaa saamaan käyttöön koko keuhkojen kapasiteetin kestävyyssuorituksessa. Parempi hengitystekniikka voi auttaa astmaatikkoja oireiden vähentämisessä. Kliinisissa tutkimuksissa ei ole todettu arvojen paranevan, mutta jotkut astmaatikot ovat pystyneet vähentämään lääkitystä parantuneen hengitystekniikan ansiosta. Mahdollisia hyötyjä on todettu myös selkävaivojen, masennuksen ja reuman oideiden hoidossa.

Iso-Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa yliopiston työntekijät osallistuivat kerran viikossa joogatunnille. Kurssi kohotti työntekijöiden mielialaa, paransi stressinsietokykyä ja keskittymistä. Näistä vaikutuksista voi olla suurta hyötyä myös urheilijalle.

- Etenkin kovista suorituspaineista kärsivät urheilijat voivat saada joogan hengitys- ja meditaatioharjoituksista paljonkin hyötyä, ja tämä on mielestäni erittäin mielenkiintoista, Hanski sanoo.

- Outi Hytönen


{/akeebasubs} {akeebasubs !*}{/akeebasubs}

Kuuntele uusin Latu Podcast

Kuuntele uusin Livigno2Levi Podcast

ulvang banneri