Ekblom luotsaa kestävyysjuoksujen lajiryhmää varmoin tutuin ottein

Kestävyysjuoksujen lajivalmentaja Tommy Ekblom. Kuva: Jarno Maimonen

Kestävyysjuoksujen lajivalmentaja Tommy Ekblom. Kuva: Jarno Maimonen

Useat kotimaiset yleisurheilijat suuntaavat talvikuukausiksi etelään harjoittelemaan. Pitävämpää alustaa jalkojen alle ja lämpimämpiä olosuhteita etelänmailta hakevat myös myös maamme kärkikestävyysjuoksijat, joista osa harjoittelee tällä hetkellä Portugalin Monte Gordossa kestävyysjuoksujen lajivalmentajan Tommy Ekblomin valvovan silmän alla. Hevoskuuri tavoitti Ekblomin Atlantin rannoilta kertomaan lajiryhmänsä kuulumisia ennen hallikauden alkua.

{akeebasubs *}Tervehdys Tommy! Kuinka urheilijoiden talvehtiminen on sujunut ja mikä on heidän terveystilanteensa?

- Suuri joukko on tammikuussa lähtenyt talvea pakoon Etelä-Eurooppaan. Guy Storbacka vei ryhmänsä Gran Canarian lämpöön ja kestävyysjuoksun pääleiri on menossa Portugalin Monte Gordossa. Leirin pituus vaihtelee kolmesta viikosta jopa pariin kuukauteen. Parhailla viikoilla oli paikalla yli 30 juoksijaa. Nyt on jo osa palannut takaisin Suomen talveen.

- Harjoitusmäärät ovat tällä hetkellä kohtalaisen korkealla, joten kolotuksiakin tietysti esiintyy. Kuitenkin lähes kaikki kärkijuoksijamme ovat tällä hetkellä hyvässä harjoituskunnossa.

Moni haluaisi tietää, mitä pitkällä leirillä esimerkiksi Portugalin Monte Gordossa oikein tehdään? Näin pitkälle oleskelulle muodostuu kaiketi tietty päivä- ja viikkorytmi, missä samat rutiinit toistuvat. Kertoisitko tyypillisestä leiriviikosta.

- Liiton leirille rakennetaan lajivalmentajien toimesta yhteinen runko-ohjelma, joka lähetetään ennen leiriä henkilökohtaisille valmentajille. He katsovat siitä sellaiset harjoitteet, jotka katsovat sopivan oman urheilijansa kokonaisohjelmaan. Näin saadaan aikaiseksi hyviä ryhmätreenejä, joissa juoksijat sparraavat toinen toisiaan. Tällä tavalla saadaan lisää laatua koviin harjoituksiin. Jukka Keskisalo ja Niclas Sandells ovat olleet meillä hyvinä esimerkkeinä ryhmäharjoittelun rakentamisesta ja osittain varmasti tästä syystä näyttää siltä, että urheilijat ovat enenevissä määrin löytämässä tämän työskentelytavan.

Tammikuun alkupuolen viikkorunko oli seuraavanlainen:
Maanantai: Aamulla yhteinen tukiharjoitus. Illalla kevyt lenkki.
Tiistai: Aamulla kevyt lenkki. Iltapäivällä VK-harjoitus Tv-kova lenkki
Keskiviikko: Aerobinen päivä kevyet lenkit
Torstaina: VK-reipas + lyhyet ylämäkivedot. Iltapäivällä huoltava lenkki tai aamulla kevyt lenkki ja iltapäivällä ratavedot 100 - 200 m matkoilla
Perjantai: Aamulla yhteinen liikkuvuus, lihaskunto ja kuntopiiriharjoitus. Iltapäivällä kevyt lenkki.
Lauantai: Aamulla kevyt lenkki ja iltapäivällä 6 - 8 x 1000 m
Sunnuntai: Kevyt pitkä lenkki

Mitä odotat tulevalta hallikaudelta? Onko lajiryhmällä tavoitteita esimerkiksi EM-hallien suhteen?

- Näen hallikauden eräänlaisena kontrollijaksona. Neljä kuukautta on siinä vaiheessa tehty työtä pääosin peruskunnon rakentamiseksi. Sen tähden etenkin 3000 m:n tulos kertoo paljon kestävyyskunnon tilasta. EM-halleissa saattaa näkyä pari kestävyysjuoksijaa Suomesta, mutta millään suurella panostuksella hallikauteen ei olla lähdössä.

Shokkisyksyn jälkeen suunta kohti Rioa 2016

werunporvoo2012Suomalainen pystyy menestymään siinä missä muutkin. Tarvitaan vain hirveä hinku ja järkevää tekemistä, kertoo Tommy Ekblom, jonka kotiseudulta Porvoosta löytyy molempia. Esimerkillisen aktiivinen seuratyö on tuottanut kiitettävästi tulosta. Kuva: Jarno MaimonenSuomalaisen yleisurheilun järjestökenttä on kokenut viimeisen vuoden aikana melkoisen myllerryksen. Suomen Liikunta ja Urheilu, Nuori Suomi, Kuntoliikuntaliitto ja Olympiakomitea perustivat valtakunnallisen liikunnan ja urheilun kattojärjestön Valon. Jarmo Mäkelä siirtyi Suomen Urheiluliitossa huippu-urheilujohtajan paikalta SUL:n toimitusjohtajaksi. Mäkelän seuraajaksi SUL:n valmennusjohtajaksi nimitettiin Jorma Kemppainen. Huippu-urheilun muutosryhmä vetelee suuntaviivoja urheilijan polulle. Kaikki edellä mainittu sekä SUL:n virtaviivaistettu uusi strategia ohjaavat SUL:n ja näin myös kestävyysjuoksujen lajiryhmän toimintaa alkaneella olympiadilla.

SUL:n uusi strategia poisti yleisurheilun lajiryhmiltä lajipäällikkötason. Toimit tällä hetkellä kestävyysjuoksujen lajivalmentajana. Kuinka muutos on näkynyt tehtävissäsi verrattuna aiempaan vai onko?

- Kun lajipäällikkötaso lopetettiin, liiton ajatuksena oli, että suunnataan työpanosta enemmän suoraan kentälle. Koska oma työkuvani lajipäällikkönä sisälsi jo valmiiksi kohtalaisen paljon kenttätyötä, ei nykyinen työtehtäväni juurikaan poikkea aikaisemmasta. Hieman olen lisännyt aikaani päivittäisvalmennuksessa lähinnä Helsingin alueella.

Kestävyysjuoksujen lajiryhmälle viime syksy oli aikamoinen shokki, kun niin moni kärkiurheilijoistamme lopetti. Kerroit Pajulahden kestävyysseminaarissa, että nyt olisi monella urheilijalla tuhannen taalan paikka näyttää kyntensä. Onko talven harjoittelun ja testien perusteella näköpiirissä lopettaneiden urheilijoiden saappaiden täyttäjiä? Keneltä odotat selkeää tasonnostoa jopa kansainväliselle tasolle?

- Aikuisten kv-tasolle ei hetkessä nousta, mutta täällä Portugalissa treenejä seuratessa mieliala on ihan hyvä. Tekemisen taso on sellaista, että tästä porukasta lyövät jotkut itsensä varmasti läpi parin kolmen seuraavan vuoden aikana. Nimillä en kuitenkaan lähde pelaamaan.

SUL:n taloudellisen tilan vuoksi kaikkien lajiryhmien resurssit ovat varsin rajalliset. Valmennusryhmiin (EM ja Team Finland) valittiin lukumääräisesti varsin niukasti kestävyysjuoksijoita. Pajulahdessa oli puhetta, että lajiryhmä mahdollisesti saisi jaettavakseen könttäsumman tukea. Onko vielä päätetty missä muodossa ja kenelle se tuki mahdollisesti kohdennettaisiin?

- Team Finland- ja EM-ryhmiin saimme todella vähän kestävyysjuoksun edustajia (Niclas Sandells, Johanna Lehtinen, Oona Kettunen, Sandra Eriksson sekä Janne Ukonmaanaho, jonka kohdalla on vielä varaus), mutta lajirahan turvin voimme olla tukemassa kakkosketjun juoksijakaartia. Emme tarjoa heille suoraa rahallista valmennustukea, vaan tuki tulee leirityspakettien muodossa. Sen lisäksi osallistumme myös urheilijan lihashuoltokustannuksiin. Tähän tukirinkiin kuuluu kaikkiaan yhdeksän aikuisurheilijaa.

Tommylle kiitos pikahaastattelusta!

-Jarno Maimonen{/akeebasubs} {akeebasubs !*}{/akeebasubs}


Kuuntele uusin Latu Podcast

ulvang banneri