Tavoitteenasettelu lähtee lähtötilanteen kartoituksesta

Tavoitteen asettelua edeltää lähtötilanteen kartoitus. Kuva: Laiho/NordicFocus

Tavoitteen asettelua edeltää lähtötilanteen kartoitus. Kuva: Laiho/NordicFocus

Urheilijan ja valmentajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on kauden jälkeen ja / tai valmennussuhteen alussa tehdä lähtötilanteen kartoitus. Harjoitusohjelmia on turha rakentaa, jos ei ole mitään käsitystä siitä, mitkä ovat henkilön taustat, olosuhteet, resurssit sekä motiivit. Tavoitteenasettelu tulee urheilussa yleensä ennen lähtötilanteen kartoitusta ja se on virhe. Jos ei ole selkeästi perillä nykytilasta, niin miten voidaan edes teoriassa suunnitella toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi? Urheilija on voinut edellisellä kaudella menestyä hyvinkin, mutta loppukaudella tullut pitkä sairastelu on vaikuttanut yleiseen kuntoon niin paljon, että kokonaisuutena lähtötilanne voi olla huonompi kuin edeltävänä vuotena.

 

{akeebasubs *}Taustat

Urheilijan taustat vaikuttavat hyvin paljon kestävyyslajeissa siihen, miten tehokasta sekä määrällisesti että tehollisesti harjoittelu voi olla. Yleensä puhutaan vain siitä, mitä on tehnyt lapsena sekä nuorena. Jokainen tietää, että mitä enemmän perusliikkumista urheilijalla on pohjilla sen paremmin elimistö on valmistautunut kovaan harjoitteluun. Monta kertaa kuitenkin unohtuu se tosiasia, että lyhyetkin tauot vaikuttavat paljon enemmän harjoitettavuuteen kuin mitä luullaan. Huippukuntoinen urheilija saa itsensä kuukauden sairastelukierteellä sellaiseen tilaan, että kun harjoitteluun palataan, niin on hyvin paljon mietittävä mitä elimistö kestää ja mitä ei. Moniin harjoituksellisiin asioihin päästään kiinni vasta vuosien päämäärätietoisen ja onnistuneen harjoittelun myötä. Muistaa pitää kuitenkin se että "pohjia" ei voida loputtomiin edes kestävyyslajeissa luoda, vaan tuloksia pitää uskaltaa hakea jo nuorella iällä, mikäli tavoitteena on kansainvälinen huippu.

Olosuhteet

Urheilijan kotiolosuhteet ja leiritysmahdollisuudet vaikuttavat oleellisesti harjoittelun suunnitteluun. Olosuhteiden optimaalisuuteen ei kannata liikaa pistää painoarvoa, vaan miettiä mieluimmin sitä, miten ne omat olosuhteet saadaan parhaalla mahdollisella tavalla hyödynnettyä. Kotiharjoittelu on kuitenkin ratkaisevin tekijä tulevalle huippu-urheilijalle eikä se, paljonko on pystynyt leireilemään lapsena ja nuorena. Huippu-urheilijoiden ja sinne pyrkivien pitää hakeutua tietoisesti leireillä sellaisiin olosuhteisiin, jotka mahdollistavat huipulle vaadittavan harjoittelun, mutta mitään "standardia" siihen ei missään lajissa ole. Leiriolosuhteissa monet kaipaavat vaihtelua. Se onkin järkevää, koska vaikka kestävyysurheilu perustuu raakaan työntekoon, niin nautinto urheilemiseen pitää säilyä. Leiripaikat pitää kuitenkin valita niin, että ne palvelevat tarkoitustaan ja ovat hinta – laatusuhteeltaan järkeviä. Moni urheilija kuitenkin haluaa käyttää leiritykseensä samoja paikkoja, koska silloin epävarmuustekijöiden määrä on helpompi minimoida ja lisäksi omat kontrollit on hyvä toteuttaa tutuilla paikoilla.

Motiivit

Urheilijan sekä myös valmentajan motiivin lähtökohta on varmasti monella "rakkaudesta urheiluun". Jos näin ei ole, niin usein huippu jää saavuttamatta. Huippu-urheilija ei koskaan ole fanaattinen, vaan suhtautuminen urheiluun on innostunut ja usein ammattimainen. Jos ammattimaisuus tulee liian määrääväksi tekijäksi liian aikaisin, on riskinä se ettei todellista huippua koskaan saavuteta. Pitää muistaa kuitenkin se tosiasia, että vaikka raha ei urheilussa ratkaise, niin talousasiat on hoidettava. Kaikki yksiölajissa terävimmälle huipulle päässeet ovat osanneet ratkaista myös talouspuolen haasteet tavalla tai toisella siten, että resurssit ovat riittävät. Valtaosalla urheilijoista on myös narsistisia piirteitä, mikä on jopa edellytys sille, että pystyy menestymään. Urheilijan pitää kuitenkin huipulle pyrkiessään ajatella itseään, mutta se ei tarkoita suinkaan sitä, että hyvät käytöstavat unohdetaan. Liika narsistisuus kääntyy usein tavalla tai toisella urheilijaa (ja valmentajaa) vastaan.

Resurssit

Pelkät resurssit eivät tee kenestäkään urheilijasta huippu-urheilijaa. Riittämättömien resurssien murehtimiseen käytetään kestävyysurheilussa liian paljon energia. Samalla energiamäärällä saataisiin varmasti lisättyä resursseja 100%, jos vaan halua ja kykyä olisi. Toki kaikilla ei lähtökohtaisesti ole samoja mahdollisuuksia uran alkuvaiheessa panostaa urheiluun mutta harvan yksilön kohdalla voidaan sen todeta olleen suurin syy sille, miksi hänestä ei tullut huippu-urheilijaa. Nykypäivän urheiluun ja varsinkin huippu-urheiluun kuuluu se, että resurssit saadaan sille tasolle, että se mahdollistaa kehittymisen. Jos yksilön resurssit ovat pelkästään lajiliittojen sekä yhteiskunnan tukien varassa, niin toiminta on kokonaisuudessaan aika ohkaisella pohjalla. Koska harvalla huippu-urheilijalla tai sinne pyrkivällä resurssit ovat sitä mitä niiden ehkä pitäisi olla, pitää esimerkiksi leiritystoimintaa suunnitella siten, että tehdään valintoja sen suhteen mikä on tärkeää ja mikä ei. Niin isoa rahasummaa ei käytännössä ole, jota ei saisi "tärkeiden asioiden" hoitamiseen urheilussa tuhlattua. Valmentajan eikä toisaalta urheilijankaan ei pidä itkeä olemattomien resurssien perään vaan tehdä työtä olemassa olevilla resursseilla sekä pyrkiä löytämään ratkaisut ongelmien ratkaisemiseksi.

Testaus ja kontrollit

Ennen kuin voidaan suuremmin tavoitteen asettelua miettiä, niin pitää selvittää testien tai muiden kontrollien avulla rehellisesti mikä on nykyinen tila. Testien ja kontrollien avulla pitää saada selkeä kuva suoraan missä mikäkin ominaisuus nykyhetkellä on. Testaukseen ei tarvita mittavia laitteistoita, mutta testit ja kontrollit pitää olla helposti toistettavissa ilman, että siitä aiheutuu kohtuutonta matkustamista ja hyvien harjoituspäivien menetystä. Testata ei pidä vain testauksen ilosta ja tulosten pitää vaikuttaa siihen millaisia toimenpiteitä valmennuksellisesti pitää jatkossa tehdä.

Huomioita lähtötilanteen kartoitukseen liittyen

• Urheilijan taustaan ei voida enää vaikuttaa, mutta tulevaisuuteen voidaan
• Taustat on kuitenkin hyvä olla tiedossa, koska sillä voi olla ratkaiseva merkitys siihen, kuinka paljon urheilija esimerkiksi kestää harjoituskuormitusta
• Huipulle ei ole yhtä ja ainutta tietä, monella ominaisuudella voi nousta huipulle
• Kotiharjoittelun olosuhteet tai niiden hyödyntäminen on leirejä keskeisempää huipulle pyrittäessä
• Huippu-urheilussa pyritään löytämään kokonaisvaltaisesti ja taloudellisesti järkevimmät ratkaisut niin koti- kuin leiriharjoitteluun
• Leirityksessä vuorokaudet ei välttämättä ole ratkaisevia vaan kokonaisuus ratkaisee
• Vaikka leiripaikkoja vaihdeltaisiinkin, niin pitää olla etukäteen hyvin tietoinen mitä mahdollisuuksia paikka tarjoaa ja harjoittelu suunnitellaan (ja toteutetaan) sen mukaan
• Ole innostunut, älä fanaattinen
• Ammattimaisuus on tärkeää, mutta se ei tarkoita että tarvitsee jäykistellä
• Ole itsellesi rehellinen omista motiiveistasi, hanki taskupeili
• Käytä energiasi mieluimmin resurssien etsimiseen ja hoitoon kuin niiden puutteesta murehtimiseen
• Testauksessa ja kontrolleissa pitää uskaltaa katsoa totuutta silmiin
• Huippu-urheilussa pitää pyrkiä saavuttamaan tuloksia nopealla aikataululla, eikä vaan olla vuodesta toiseen "opintomatkalla"

-Antti Hagqvist & Heikki Haapamäki
Artikkelin on tuottanut Kankaanpään opisto{/akeebasubs}

{akeebasubs !*}{/akeebasubs}

ulvang banneri