Tavoiteen asettelu: Keskipitkäaikais- lyhytaikais- ja viikkosuunnitelma

Kuvituskuva: Kuva:Laiho/NordicFocus

Kuvituskuva: Kuva:Laiho/NordicFocus

Tavoitteenasettelua ja harjoittelun suunnittelua koskevan artikkelisarjan kolmas ja viimeinen osa. Jos et ole vielä lukenut, niin alle kannattaa tutustua osaan 1 ja osaan 2.

{akeebasubs *}Keskipitkäaikaissuunnitelma

 

Keskipitkäaikaissuunnitelman suunnittelu on mahdollista käytännössä vasta sen jälkeen kun pitkäaikaissuunnitelman kaikki palaset on saatu kohdalleen tai on ainakin tieto siitä, miten eri asioiden hoitaminen tulee jatkossa toteuttaa. Keskipitkäaikaissuunnitelma voidaan laatia 2-12 kuukauden ajalle riippuen urheilijan tasosta sekä lähtötilanteesta. Suunnitelman laadintaan vaikuttaa hyvin paljon laji, koska eri lajeissa kilpailukalenterit valmistuvat eri aikaan. Lisäksi osassa lajeissa kilpailukausi on hyvinkin eri mittainen. Siinä missä ammattipyöräilijöiden kausi alkaa tammi-helmikuussa ja jatkuu usein lokakuuhun, hiihtäjät kilpailevat marraskuusta maaliskuun loppuun. Suunnitelmaan pitää jo suhteellisen tarkasti pyrkiä tässä vaiheessa määrittämään leirit, kilpailuohjelma, ammattiurheilijoilla mahdolliset loma-ajat sekä se, mihin vaiheeseen pyritään löytämään mahdollinen huippukunto. Suunnitelma ei saa muodostua kuitenkaan pakkomielteiseksi, koska tilanteet ja olosuhteet saattavat muuttua. Usein todellisen huipun erottaa muista urheilijoista siitä, että huippu pystyy sopeutumaan mahdollisiin muutoksiin sekä toimimaan paineenalaisena tehokkaasti ja oikeita ratkaisuita tehden.

Keskipitkäaikaissuunnitelma tulee huomioida ainakin
• Kilpailut, leirit ja lepojaksot
• Riskikaudet sairastumiselle
- Mahdollinen koulun aloitus syksyllä
- Varusmiespalvelus
- Influenssakaudet
- Isot massatilaisuudet ja matkustaminen
• Reagointikyky muutoksille
• Sopeutumisajat mahdollisille harjoitustapojen muutoksille tai kun uuden kauden harjoittelu aloitetaan
• Testaus ja seuranta

Lyhytaikaissuunnitelma
Lyhytaikaissuunnitelma on muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen ajoittuva ajanjakso. Se voi käsittää vain pidemmän leirin suunnitelman tai tietyn jakson, jossa saattaa olla painotus jossakin fyysisen kunnon osa-alueessa. Lyhytaikaissuunnitelmassa ei välttämättä ole kuitenkaan päiväkohtaista ohjelmaa, varsinkaan, jos sen pituus on yli 2 viikkoa. Usein jopa 2 viikon leirin ohjelmointi joudutaan katsomaan päivittäin, koska monesti olosuhteet määräävät harjoittelun käytännön toteutusta. Olosuhteisiin huomioon kiinnittäminen korostuu kun harjoitellaan erikoisolosuhteissa kuten korkealla, jossa keliolosuhteet vaihtuvat hyvinkin nopeasti. Suunnitelmassa tulee mahdollisimman tarkasti tietää urheilijan muut elämänrytmiin vaikuttavat tekijät ja ne pitää olla urheilijalla kalenteroituna. Esimerkiksi pitkän opiskelunpäivän jälkeen on jatkuvasti turha yrittää tehdä pitkää tai kovaa harjoitusta, koska silloin riskit sairastumiseen sekä ylikuormitukseen motivoituneella ihmisellä kasvavat.

Lyhytaikaissuunnitelmassa tulee huomioida ainakin
• Leirien olosuhteet, mitä missäkin paikassa kannattaa tehdä?
• Urheilijan tulee kalenteroida tarkasti muutkin menonsa eikä pelkästään harjoitusohjelmaa
• Urheilijan tulee pitää perheensä / muiden ihmisten, joiden elämään he tavalla tai toisella vaikuttavat, viikoittainen kalenteripalaveri, jossa käydään tulevan viikon tai kahden kalenterimerkinnät läpi
• Rasitustilan ja suorituskyvyn seuranta

Viikkosuunnitelma
Viikkosuunnitelmassa mennään jo harjoitusten kohdalla yksityiskohtaiseen harjoitusten suunnitteluun. Yli viikon pituista tarkkaa harjoitussuunnitelmaa ei kannata tehdä, varsinkaan jos kyseessä on lähellä huippua tai huipulla oleva urheilija. Esimerkiksi leireillä jo olosuhteet, lajista riippuen, saattavat vaikeuttaa tehtyjä suunnitelmia. Hyvällä urheilijalla sekä valmentajalla on kyky reagoida nopeasti erilaisiin muutoksiin sekä tehdä paineenkin alla mahdollisimman oikeita ratkaisuita. Ammattiurheilijan pitää suunnitella muu elämä urheilun ehdoilla, mutta silloinkin suunnittelussa tulee huomioida mahdollinen yhteydenpito yhteistyökumppaneihin ja muihin sidosryhmiin, jotka ylipäätänsä mahdollistavat ammattiurheilun. Monesti työssä käyvät tai opiskelevat urheilijat kadehtivat ammattiurheilijoita, mutta rahan saamiseen liittyy aina tavalla tai toisella työn tekeminen sekä erilaiset velvoitteet.

Viikkosuunnitelmaa varten pitää huomioida
• Mahdollisen työn ja opiskelun viikolle tuoma rasittavuus
• Muut elämiseen liittyvät seikat, jotka voivat vaikuttaa harjoitusten toteuttamiseen ja palautumiseen
• Mitkä ovat viikon pääharjoitukset
• Harjoituksellinen tila
• Hieronnat ja muut mahdolliset passiiviset lihashuollot
• Mahdollinen matkustustarve harjoituspaikkoihin
• Olosuhteet ja harjoittelupaikkojen saavutettavuus

-Antti Hagqvist & Heikki Haapamäki
Artikkelin on tuottanut Kankaanpään opisto{/akeebasubs}

{akeebasubs !*}{/akeebasubs}

ulvang banneri