Per Elofsson uskoisi huippuvuosiensa kunnossa pärjäävänsä ylämäissä, ei loppukirissä

Per Elofsson toimii nykyään myös Ruotsin television hiihdon asiantuntijakommentaattorina. Kuva: Heidi Lehikoinen

Per Elofsson toimii nykyään myös Ruotsin television hiihdon asiantuntijakommentaattorina. Kuva: Heidi Lehikoinen

Per Elofsson oli kymmenisen vuotta sitten maastohiihdon suurimpia tähtiä. Mykoplasma vei uran alamäkeen, eikä Elofsson tuntenut kroppaansa enää koskaan entisekseen. Hän yritti paluuta Torinon olympialaisiin, mutta yritykseksi se jäikin. Hevoskuuri tapasi Elofssonin Val di Fiemmen MM-hiihdoissa, jossa hän toimii Ruotsin television asiantuntijakommentaattorina. Elofsson kertoi muun muassa, miksi 5+2 –rytmitys oli hänelle paras vaihtoehto ja mitä Magnar Dalen hänelle merkitsi.

{akeebasubs *} Elofsson voitti urallaan kolme henkilökohtaista maailmanmestaruutta, joista kaksi Lahdessa 2001. Uransa viimeiseksi jääneen kultamitalin hän saavutti juuri Val di Fiemmessä. Niiden lisäksi hän poimii huippuhetkikseen ensimmäisen maailmancup-voittonsa Muoniossa marraskuussa 1998. Elofsson lopetti huippu-uransa 2003.

- Kauden 2002 kauden jälkeen sairastamani mykoplasman jälkeen elimistössäni tapahtui outoja asioita. En saanut kroppaani reagoimaan normaalisti. Yritin erilaisia ruokavalioita ja erilaista harjoittelua, mutta tulos ei ollut toivottu. Pystyin harjoittelemaan vähän, mutta kun treenasin kovempaa, tulin kipeäksi. Sain onneksi kuitenkin kultaa vielä Val di Fiemmessä, mutta se oli enemmän henkisen tahdon kuin hyvän fyysisen kunnon ansiota. Alamäkeni oli jyrkkä.

Lopettaminen ei ollut helppoa, koska hän oli vasta 26-vuotias ja ajatellut uraansa olevan vielä paljon jäljellä. Hän hyväksyi kroppansa rajoitukset, mutta yritti pari vuotta myöhemmin tosissaan paluuta tähdäten Torinon olympialaisiin.

- En ollut edes lähellä huippuvuosieni tuloksia testirinteissä ja muissa mittareissa, hän muistelee yhä turhautuneen oloisena.

Elofssonille siirtymä siviiliuralle kävi kivuttomasti. Nykyään hän on Swedbankin leivissä, mutta tekee myös hommia tv-kommentaattorina arvokisojen lisäksi muutamissa maailmancupeissa.

Tekisitkö nyt harjoituksellisesti jotain toisin urallasi?

- Silloin hiihto oli erilaista. Nyt yhteislähtöjä on enemmän kuin silloin, ja vaaditaan erityyppistä harjoittelua menestyäkseen. Nykyhiihto vaatii enemmän räjähtävyyttä ja sprinttiharjoitteita. Jos kilpailisin yhä, keskittyisin sellaisiin paljon enemmän.

Olisitko ollut hyvä hiihtäjä yhteislähdöissä?

- Minulla ei ollut vahvaa loppukiriä, kuten Colognalla ja Northugilla. Minulla ei olisi mahdollisuuksia heitä vastaan loppukirissä, mutta ehkäpä ylämäissä, Elofsson naurahtaa.

Viisi päivää harjoittelua ja kaksi lepoa

Elofsson havaitsi jo varhain, että hänelle harjoittelussa toimiva rytmitys oli viisi päivää harjoittelua ja kaksi päivää lepoa.

- Aloitin sen, kun menin hiihtolukioon. Harjoittelin siellä viitenä päivänä ja menin sitten kotiin viikonlopuksi. Sinä aikana se systeemi toimi hyvin ja aloin noudattaa sitä. Oli myös mukavaa levätä kaksi päivää peräkkäin. Se oli mukavaa myös henkisesti. Henkinen puoli on palautumisessa todella tärkeä. Sen jälkeen olet myös henkisesti vahva panostaaksesi harjoituksiin viikolla, Elofsson sanoi.
Mikä oli mieluisin harjoituksesi?

- Tein paljon sauvajuoksua suolla. Aloitin sen, koska en polvivaivaisena pystynyt juoksemaan kovalla alustalla. Se osoittautui hyväksi harjoitukseksi ja hyväksi keinoksi rakentaa kestävyyttäni. Juoksin suolla monta kertaa viikossa. Kovaa treeniä mutta myös mukavaa. Pidin myös vapaan rullahiihdosta.

Toisin kuin muutamat takavuosien hiihtotähdet, Elofsson on yhä sporttisen oloinen. Paljonko hiihdät nykyään?

- En paljon. Minulla on kaksi lasta ja töissäni paljon matkustelua. Minulla ei ole niin hirveästi aikaa. Yritän urheilla 2-3 kertaa viikossa. Kesällä ja syksyllä en tehnyt juurikaan mitään. Menin asiakkaideni kanssa Marcialongaan, jota ennen minulla oli viisi varsinaista harjoitusta. Se oli ensimmäinen Marcialongani, ja olin jossain 600. paikkeilla. Se oli aika hyvin. Tapahtuma oli todella mukava, Elofsson nauraa.

Kuinka paljon olet tekemisissä Ruotsin nykyhiihtäjien kanssa?

- Jonkun verran. Siellä on yhä urheilijoita, joiden kanssa olen ollut yhtä aikaa maajoukkueessa, kuten Johan Olsson. Keskustelemme ajoittain. Täällä MM-kisoissa he ovat niin keskittyneitä, että on parempi antaa heidän olla rauhassa.

Poikkeuksellinen lähestymistapa asioihin

Vuosina 1998–2002 Ruotsin hiihtomaajoukkueen päävalmentajana toiminut Magnar Dalen puhuu Per Elofssonista innostuneesti. Dalen sanoi Hevoskuurille, että Elofssonin vahvuus urheilijana oli hänen tinkimätön asenteensa. Hän ajatteli asioita paljon, teki päätöksiä ja seurasi niitä tinkimättömästi kompromisseja tekemättä. Hän eli huippu-urheilulle ja urheilun ulkopuolinen elämä kuten kavereiden tapaaminen, kulki sen ehdoilla.

- Hän oli todella terävä ajatuksiltaan. Hänen prioriteettilistansa on selkeä. Hän ei yrittänyt keskittyä kaikkiin asioihin kerralla, vaan priorisoi yhden asian kerrallaan. Välillä se saattoi olla ravinto, toisinaan taas korkean paikan harjoittelu tai sukset.

Dalen kertoo myös, että Elofsson ei halunnut elimistöönsä mitään keinotekoisia aineita. Siksi hän ei juuri käyttänyt harjoittelussa urheilujuomiakaan tai muita vastaavia tuotteita.

- Hän myös söi kunnon ruokaa koko ajan. Kun hän teki vaikka voileipiä, niissä oli kunnon voita, ei kevyttuotteita. Rasvaista juustoa ja kinkkua. Hänellä oli kaikki hallinnassa, Dalen kertoo.

Hänellä on myös lisää yksityiskohtia kerrottavanaan.

- Hierontaa Elofsson ei käyttänyt. Hänelle fysioterapeutin käyttö oli jotain todella erityistä. Hänellä oli teoria, jonka mukaan elimistö korjaa itse itsensä, mutta jos sille antaa apua, se tottuu siihen eikä toimi normaalisti. Hänen lähestymisensä oli toisenlainen.

Ei suomalaisille tyypillistä epäuskoa

Dalen keskusteli Elofssonin kanssa harjoittelusta paljonkin. Dalenin ajattelussa kaikki lähtee tavoitteenasettelusta. Jos tavoite on olla maailman paras, pitää ensin tietää, mitä tämän hetken parhaat tekevät tällä hetkellä. Se tieto Dalenilla Ruotsiin mennessään oli, koska hän oli seurannut läheltä Björn Dählien, Thomas Alsgaardin ja Vegard Ulvangin tekemisiä.

- Tiesin täsmälleen, mitä he tekivät. Siitä informaatiosta Per alkoi miettiä, missä hän voisi nuo voittaa. Esimerkiksi vapaalla hän koki pystyvänsä kehittymään osa-alueella, jota muut eivät hallinneet. Vapaan tekniikoista hän pohti wassbergia esimerkiksi niin, että opettaisi rullahiihtäen kroppansa käyttämään sitä myös jyrkissä ylämäissä eikä vaan tasaisella. Hän ajatteli, että sillä tavoin hän pystyisi olemaan nopeampi. Sanoin, että se on hyvin mielenkiintoista. Aloitimme tämän työstämisen toukokuun alussa ja kuukausien työn jälkeen Muoniossa maailmancupissa Elofsson murskasi Dählien, Dalen kertaa.

Dalenille se oli tunnepitoista aikaa. Hän ihastelee yhä, kuinka Elofsson halusi tietää faktat tilanteesta, jonka jälkeen alkoi keskustelu asioiden tekemisestä paremmin.

- Suomessa käy usein niin, että kun alkaa kertoa faktoja, reaktio on: ei voi olla mahdollista, ei voi olla totta tai eivät he voi treenata noin kovaa tai paljon. On haastavaa saada urheilijoita ottamaan askel eteenpäin.

Dalenille Elofsson on yhtä suuri urheilija kuin Dählie, vaikka norjalaisella on mitaleja paljon enemmän. Häntä miellytti myös Elofssonin 5+2-harjoittelusysteemi.

- Sitä monien pitäisi harkita. Monet harjoittelevat joka päivä, mutta palautuminen on henkisesti ja fyysisesti tärkeää. Viiden päivän aikana kahtena päivänä Elofsson harjoitteli kolmesti päivässä. Silloin hän sulki puhelimenkin täysin keskittyäkseen harjoitteluun. Hän oli todella erityistapaus siinä, ettei käyttänyt energiaa mihinkään muuhun kuin ollakseen maailman paras, Dalen sanoi.

Elofsson: Dalenin merkitys iso

Elofsson sanoo Dalenin olleen "iso osa" hänen menestystään.

- Arvostan häntä todella paljon. Hän oli erittäin hyvä suksien kanssa, siitä oli minulle usein selkeää etua.

Mikä oli Dalenin panos harjoitteluusi?

- Ei kovin iso. Minä seurasin omaa systeemiäni. Minulla oli ajatus harjoittelustani siitä lähtien, kun sitä 16-17-vuotiaana tosissani aloin tehdä, ja joka vuosi rakensin sille pohjalle. Tiesin vahvuuteni ja heikkouteni. Tottakai keskustelimme harjoittelusta, mutta minä itse päätin, mitä teen, Elofsson muotoilee hymyillen.

- Heidi Lehikoinen

{/akeebasubs}

{akeebasubs !*}{/akeebasubs}

Kuuntele uusin Latu Podcast

ulvang banneri