Kuntotesteistä on hyötyä myös kuntoilijoille

Mattotestissä saa tarkimmat testitulokset. Kuva: Vuokatin urheiluopisto

Mattotestissä saa tarkimmat testitulokset. Kuva: Vuokatin urheiluopisto

[Aiemmin julkaistu 8.3.2013]Monet kuntoilijat arkailevat erilaisiin kuntotesteihin osallistumista ja niiden hyödyntämistä omassa harjoittelussa. Hiihtovalmentaja ja kuntotestaaja Mikko Virtasen mukaan kuntotesteistä on kuitenkin hyötyä myös kuntoilijoille. Mattotestin hyödyllisyys kasvaa sitä mukaa, mitä aktiivisemmasta liikkujasta on kyse.

{akeebasubs *} Vuokatin urheiluopistolla kuntotestaajana toimiva hiihtovalmentaja Mikko Virtanen suosittelee erilaisten kuntotestien hyödyntämistä myös kuntoilijoiden harjoittelussa ja valmentautumisessa, mutta oma aktiivisuus ja halu ratkaisevat tässäkin asiassa.

– Oman aktiivisuustason mukaan mennään tässäkin asiassa. Mikäli on aktiivikuntoilija ja haluaa saada mahdollisimman tarkat sykealueet, niin silloin suosittelen mattotestiä. Vasta-aloittelijalle riittävät taso- ja kuntopyörätestit alkuun, Mikko Virtanen kertoo.

– Mattotestistä saadaan enemmän informaatiota hyödynnettäväksi epäsuoriin testeihin verrattuna, jotka antavat arvioidut sykerajat. Tasotesti kenttätestinä on tällainen epäsuora testi, kuten esimerkiksi 6 x 1000 m tai 3 x 2000 metriä juosten. Mikäli haluaa tästä vielä tarkempia tietoja, niin silloin kannattaa mennä mattotestiin, se on kiistattomasti tarkin testausmuoto.

2-3 kertaa vuodessa – seuranta tärkeää

Virtasen mukaan on tärkeää, ettei kuntotestissä käynti jää kertakokeiluksi, vaan se kannattaa tehdä säännöllisin väliajoin muutaman kerran vuodessa. Näin myös harjoitusvaikutuksen seuranta on tehokkaampaa.

– Kaksi – kolme kertaa vuodessa on sopiva määrä kuntoilijalle, eli noin neljän - kuuden kuukauden välein. Yksi kerta vuodessa on liian harvoin. Kuntohiihtäjä voi käydä testissä esimerkiksi keväällä ja sitten yksi tai kaksi kertaa syksyllä.

Mattotestin yksi tärkeä informaatio on se tieto, missä kullakin kuntoilijalla tai urheilijalla on heikkouksia.

– Mattotesti kertoo sen, millä osa-alueella kullakin henkilöllä on heikkouksia. Testin jälkeen pystytään keskittymään juuri heikkouksien parantamiseen ja samalla kehittämään omaa suoritustasoaan. Mattotesti kertoo myös sen, että toimiiko esim. ala-alueet ja onko vaikka maksimialueella ongelmia.

Yhden vinkin Virtanen antaa kuntoilijoille.

– Monella on tapana mennä aina sama lenkki ja samalla vauhdilla. Nyt kun on sykealueet tiedossa, niin vaatisi pientä viitseliäisyyttä, että tulisi riittävästi vaihtelua vauhtien ja sykkeiden välillä lenkeillä. Se vaatii vähän oman ajankäytön suunnittelua. Samalla tulisi muistaa osata mennä pitkät lenkit riittävän hiljaa ja kovat lenkit tarpeeksi kovaa. Samat lähtökohdat ne on kuntoilijoilla kuin kilpaurheilijoillakin, Virtanen tähdentää.

Kuntotestit oman valmentautumisen tueksi

Mikko Virtanen korostaa kuntotestien merkitystä oman valmentautumisen ja harjoittelun apuvälineenä.

– Mitä aktiivisemmasta liikkujasta on kyse, sitä perusteellisemmin tulisi myös omaan valmentautumiseen paneutua. Kuinka paljon kovia ja vauhdikkaita harjoituksia, miten rytmittää, milloin tekee pitkiä lenkkejä ja milloin kovia harjoituksia. Testeistä saadut tiedot kannattaa ottaa siis oman valmentautumisen tueksi.

– Voimaharjoittelusta löytyy yleisesti ottaen hyvin tietoa kuntosaleilta ja esim. fysioterapeuteilta, mutta kestävyysliikunnan tietotaidossa on enemmänkin puutteita. Mikäli harjoittelee esimerkiksi 8 tuntia viikossa, niin silloin jo kannattaa ottaa selvää valmennusasioista. Mitä valveutuneempi on, sen paremmin pystyy reagoimaan eri tilanteisiin. Oman kropan tarkkailu ja tunteminen ovat myös tärkeää, mikäli haluaa saada kehitystä aikaiseksi.

Ja kehitystä saa siis aikaiseksi, kun omat vahvuudet ja heikkoudet on kartoitettu.

– Testin jälkeen saa omat vahvuudet ja heikkoudet selville ja jotta kulkisi mahdollisimman hyvin, niin keskittyä heikkouksien parantamiseen.

Eikä testissä käyntiä pidä jättää yhteen kertaan, vaan säännöllisyys ja jatkuvuus on tässäkin tärkeää.

– Sitten kun käy toisen kerran testissä, niin se antaa vielä enemmän tietoa kuin ensimmäinen kerta. Ensimmäinen testi on ns. lähtötasotesti ja tämän jälkeen näkee kehityksen.

Esimerkiksi pitkän matkan hiihtäjille kuntotesti on hyvä oman kuntotason mittari, koska hiihdossa olosuhteet vaikuttavat juoksua enemmän suorituksiin.

– Hiihdossa mattotesti on hyvä mittari. Siinä näkee hyvin seuraavissa testeissä, mikä osa-alue on parantunut. Jos tekee juosten cooper-testin ja tulos paranee, niin sitä ei silti tiedä, että mikä osa-alue on parantunut ja parantuneen tuloksen taustalla.

– Seurannan avulla näkee muitakin muuttujia ja kehitystä muillakin mittareilla, Virtanen tähdentää.

Palautteet ja selkokieliset ohjeet – testiintulokynnystä alemmaksi

Monilla kuntoilijoilla kynnys mennä kuntotestiin on varsin korkea. Kuntotestaaja Mikko Virtanen haluaisi saada tuon kynnyksen mahdollisimman matalaksi.

– Yleisesti on monilla vallalla sellainen asenne, että "tuonne ei ainakaan kannata mennä. Ehkä osa pelkää myös tuota kuntotesti-sanaa. Ammattitestiasemilta löytyy kuitenkin varmasti jokaiselle sopiva testi ja itse ainakin toivon, että kynnys tulla testiin olisi mahdollisimman matala. Ja jos laittaa vaikka hiihtoharrastukseen isoja summia vuodessa rahaa, niin kuntotesteihin käytetyt muutama sata euroa voi antaa paljon parempia tuloksia, kuin että panostaa vain välineisiin, mutta ei omaan valmentautumiseen.

Mikko Virtanen pyrkii antamaan myös niin selkokieliset ohjeet testin jälkeen, että jokainen varmasti ymmärtää, mitä tulisi jatkossa kehittää ja kuinka harjoitella.

– Itse pyrin antamaan niin selkokieliset ohjeet kuin mahdollista. Samalla pyrin opastamaan mahdollisimman paljon harjoittelun suhteen. Pelkät luvut ja numerothan eivät kerro vielä mitään, eikä niitä moni ymmärrä. Ne pitää vielä kertoa selkokielellä kuntoilijalle.

Mikko Virtanen antaa vielä lopputerveiset kaikille kuntotestiin menoa miettiville kuntoilijoille.

– Eikä kuntotesteissä mitään tuomioita anneta, vaan pyritään antamaan ohjeet kunkin liikkujan omalle kehittymiselle, Virtanen vinkkaa loppuun.

- Tero Viljanen

{/akeebasubs}

{akeebasubs !*}{/akeebasubs}


Kuuntele uusin Latu Podcast

ulvang banneri