Vegard Ulvang luotti koviin harjoitusmääriin – ”Ehkä nopeutta olisi pitänyt harjoitella enemmän”

Vegard Ulvang. Kuva: Furtner/NordicFocus

Vegard Ulvang. Kuva: Furtner/NordicFocus

Nykyinen FIS:n maastohiihtokomitean puheenjohtaja Vegard Ulvang oli yksi 90-luvun hiihtotähtiä. Ulvang kertoi Hevoskuurin haastattelussa muun muassa menestyksensä taustoista, kenttätesteistään ja ajatuksistaan nykyhiihdosta. Lopuksi hän arvioi myös, kuka kolmikosta Ulvang, Björn Dählie ja Vladimir Smirnov voittaisi, jos he nyt hiihtäisivät kilpaa!

{akeebasubs *} Ulvangin menestyksekkään uran huippu osui vuoteen 1992, jolloin hän juhli Albertvillen olympialaisissa kolmea kultaa ja yhtä hopeaa. Maailmanmestaruutta hän ei voittanut kuin kahdesti viestissä, mutta henkilökohtaisissa kilpailuissa tuli MM-laduiltakin kaksi hopeaa ja kolme pronssia. Hän päätti kilpailu-uransa vuonna 1997.

– Menestykseeni on monia syitä, joista tietysti ensimmäisenä hyvät perintötekijät ja fysiologiset edut sitä kautta. Mutta sen lisäksi harjoittelin paljon, olin innokas urheilija ja nuorempana harrastin kaikkea mahdollista. Gunde Svanin eläköityminen 90-luvun alussa oli yksi tekijä, joka mahdollisti menestyksen. Olin osa menestyksekästä joukkuetta, jossa jokainen potki toisiaan kehittymään. Myös taloudellisesti asiat olivat siinä hyvin. Lisäksi meillä oli erinomainen huoltoryhmä. Vuosina 1990–93 olimme edelläkävijöitä kuvioinnissa, Ulvang muistelee.

Ulvang rakasti harjoittelua ja harjoitteli paljon. Hän pitää huippuhiihtäjälle avainasiana löytää kultainen keskitie rauhallisten lenkkien ja tehoharjoitusten välillä.

– Se ratkaisu on aina yksilöllinen. Määrällisesti harjoittelin enemmän kuin ikäiseni silloin. Tunteja laskin vuosittain 850–900, Ulvang sanoo.

Hän muistuttaa, että tuntimäärien laskentatavoissa on kuitenkin eroja. Tärkeää hänelle olivat omat kenttätestit, joita hän teki juosten 14-vuotiaasta lähtien.

– Minulla oli reittejä sekä Kirkkoniemellä kotipaikkakunnallani että myöhemmin Oslossa. Juoksin testilenkin kerran kuussa. Ne vaihtelivat 14–15 minuutista 35 minuuttiin.

"Ehkä nopeutta olisi pitänyt harjoitella enemmän"

Ulvanginkin harjoittelu oli 99 prosenttisesti kestävyysharjoittelua, sillä hiihdossa ei tuolloin ollut sprinttejä ja yhteislähtöjä.

– En tehnyt kovin paljoa voima- ja nopeusharjoittelua. Jos nyt ajattelen harjoitteluani, ehkä nopeutta olisi pitänyt harjoitella enemmän, Ulvang miettii.

Hän on vakuuttunut siitä, että vaikka nykyhiihtäjät ovat nopeampia, tärkein menestystekijä on kuitenkin kestävyys, sillä hiihto on yhä kestävyyslaji. Omalla urallaan Ulvang ei noudattanut esimerkiksi Per Elofssonin suosimaa 5+2-rytmitystä tai mitään muutakaan tiettyä systeemiä harjoittelunsa rytmityksessä.

– Olin melko joustava. Saatoin harjoitella kovaa 12 päivää, jonka jälkeen oli 3–4 kevyempää päivää. Koulussa ollessani koulujen vapaat ja loma-ajat harjoittelua oli enemmän, myöhemmin harjoitusleirit rytmittivät harjoittelua.

Vielä 80-luvulla oli yleistä, että kilpailukauden jälkeen meni pari, kolmekin kuukautta ennen uuden harjoituskauden aloittamista. Ulvang kuitenkin kannatti ympärivuotisempaa urheilua.

– Hiihdin viimeisen kisani usein huhtikuun lopussa ja aloitin yleisurhelukauden toukokuussa, Ulvang sanoo.

Menestynyt maajoukkue oli Ulvangille tärkeä, vaikka hiihto olikin tuolloin nykyistä enemmän yksityisurheilua.

– Minullakin oli oma ohjelmani ja oma systeemini, jota noudatin. Silti tiimi oli totta kai tärkeä, Ulvang sanoi.

"FIS ei suinkaan ole Vegard Ulvang ja Jürg Capol"

Maastohiihdossa Ulvang on yhä näkyvässä roolissa, sillä hän toimii FIS:n maastohiihtokomitean puheenjohtajana. Oman uransa jälkeen Ulvangille on kertynyt kokemusta myös kisajärjestäjien ja yhteistyökumppaneiden kanssa toimimisesta.

Ulvang Capol210313 hemmersbachVegard Ulvangin (vas.) mukaan hän ja Jürg Capol eivät suinkaan päätä kaikesta FIS:ssä. Kuva: Hemmersbach/NordicFocus– Sydämeni on maastohiihdossa. Urheilu on antanut minulle kaiken ja nyt haluan antaa sille jotain takaisin. On kuitenkin hyvä muistaa, että puheenjohtajuus on vapaaehtoistyötä. Johdan komiteaa kahdessa kokouksessa, keväällä ja syksyllä. Päätämme kalentereista ja säännöistä. Välillä roolini on mennyt mediassa yli, FIS ei suinkaan ole Vegard Ulvang ja Jürg Capol (entinen maastohiihtojohtaja), vaan päätökset tekee komitea, jossa kyse on demokratiasta, Ulvang korostaa ja lisää rakastavansa tehtäväänsä.

Väliaikalähdöt eivät ole vähenemässä maailmancupissa

Norjalainen hiihti aikana, jolloin väliaikalähdöistä luopuminen ei olisi tullut kuuloonkaan. Nyt yhteislähdöt ovat nousseet monenkin mielestä turhankin hallitsevaan asemaan erityisesti arvokisoissa. Mitä Ulvang sanoisi lisää väliaikalähtöjä haikaileville suomalaisille, ruotsalaisille ja norjalaisille?

– Maailmancupissahan väliaikalähtöjä on yhä puolet. Ei myöskään ole uhkaa, että ne olisivat vähenemässä. Arvokisaohjelma on määrätty. Yleisesti yhteislähdöt ovat televisioinnille helpompia tuottaa ja ymmärtää. Lajina me tarvitsemme televisiointia, Ulvang muistuttaa.

Yhteislähtöjen ei miesten puolellakaan tarvitse olla tylsiä. Johan Olssonin huikea soolohiihto MM-kisojen viidelläkympillä toi kultaa ja saattoi samalla muuttaa yhteislähtöjen luonnetta pysyvästi. Ulvang toivoo samaa.

– Nyt jo Holmenkollenilla nähtiin vauhdikkaampi viisikymppinen. Nyt monet ovat nähneet, että tuollainen on mahdollista. Myös televisioinnille on parempi, jos kilpailu ei ole ennalta-arvattava, Ulvang sanoo.

Ulvang on tyytyväinen siihen, miten maastohiihto on vuosikymmenen aikana kehittynyt. Hän pitää maailmancupin kilpailutarjontaa mielenkiintoisena, mutta monia kehitettäviä asioita riittää koko ajan.

– Nyt työskentelemme esimerkiksi sellaisen asian kanssa, että väliaikalähdöissä hiihdettäisiin vain kaksi kierrosta, hän kertoo.

FIS:n maastohiihtokomitean puheenjohtajuus on talkootyötä. Työkseen Ulvang on aktiivisesti mukana urheilu- ja kiinteistönvälitysbisneksessä. Ulvang, 49, on edelleen hyvässä kunnossa. Syksyllä 2011 hän hiihti norjalaisen retkikunnan mukana etelänavalle. Nykyään hän kertoo hiihtävänsä lähes joka päivä, kuitenkin vähintään viidesti viikossa. Hän myös liikkuu ympäri vuoden viidesti viikossa.

– Hiihdän sekä perinteistä että vapaata, mutta en enää kilpaa, Ulvang sanoo.

Mutta jos hiihtäisit kilpaa nyt Björn Dählien ja Vladimir Smirnovin kanssa, kuka voittaisi?

– Luulen, että voittaisin. Tosin Smirnovia en ole vähään aikaan nähnyt, joten ehkä hän on treenannut, mutta kyllä luulisin, että minä voittaisin, Ulvang nauraa.

- Heidi Lehikoinen

{/akeebasubs}

{akeebasubs !*}{/akeebasubs}

ulvang banneri