Triathlonisti Darby Thomas etsii rajojaan

Darby Thomas voitti Finntriathlonin viime kesänä. Kuva: Hevoskuuri.fi

Darby Thomas voitti Finntriathlonin viime kesänä. Kuva: Hevoskuuri.fi

Turun Urheiluliittoa edustava triathlonisti Darby Thomas on viime vuosien aikana kivunnut lajissaan Suomen kärkeen. Thomas voitti viime vuonna suomenmestaruudet triathlonissa lyhyellä ja puolimatkalla sekä duathlonissa. Kansainvälisesti kovin noteeraus syntyi Belgian Antwerpenissä, missä hän sijoittui puolimatkan kilpailussa neljänneksi. Viime vuonna täysin ammattimaiseksi triathlonistiksi ryhtynyt Thomas havittelee alkavalla kilpailukaudella kärkisijoituksia kansainvälisissä puolimatkan kilpailuissa. Pidemmän aikavälin tavoitteena hänellä siintää Havaijin Ironman 2014. Hevoskuuri tavoitti pitkältä ja vaativalta Floridan harjoitusleiriltä kotiutuneen Thomasin haastateltavaksi.

{akeebasubs *}Kertoisitko hieman taustastasi?

- Olen kotoisin Vermontista Yhdysvalloista, mutta olen pitänyt Suomea kotimaana viimeiset kuusi vuotta. Nuorempana harrastin useita eri urheilulajeja, kuten jääkiekkoa, eurooppalaista jalkapalloa sekä juoksua. Varsinaisen urheilun aloitin 14-vuotiaana, kun löysin lajikseni maastopyöräilyn. Menestyin siinä heti kohtalaisesti, mutta en suinkaan ollut mikään tähti. Tiesin kuitenkin kestävyyslajien olevan se omin juttuni.

Kun olin kehittynyt maastopyöräilyssä tarpeeksi aloitin sen rinnalla maantiepyöräilyn, koska katsoin sen hyödyttävän myös maastopyöräilyä. Kävi kuitenkin niin, että aloin menestymään maantiellä paremmin kuin maastossa, joten päätin jatkossa keskittyä maantiepyöräilyyn. Voitettuani maantiellä Yhdysvaltain mestaruuden pääsin maajoukkueeseen. Tiimimme toimi Belgiasta käsin lähellä maailman parhaita pyöräilykilpailuja. Alle 23-vuotiaana asuin ja kilpailin alemman tason ammattilaiskilpailuissa Belgiassa lähes neljä vuotta. Vuosien mittaan aloin kuitenkin olla aika loppuunpalanut koko touhuun ja päätin 22-vuotiaana lopettaa kilpailemisen. Tämä tapahtui samoihin aikoihin, kun tapasin vaimoni. ”Normaali elämä” tuntui houkuttelevalta, joten ripustin renkaat seinälle, palasin koulunpenkille ja muutin Suomeen.

Kuinka päädyit triathlonin pariin?

- Olen aina pitänyt urheilusta ja harjoittelusta. Urheilun palo ei siis sammunut pyöräilyn lopettamiseen. Triathlon vaikutti sangen hauskalta lajilta, varsinkin kun olen aina pitänyt juoksusta. Aloitin harrastuksen vuoksi käymään pienissä triathlon-kilpailuissa. Uinti oli triathlonin lajeista vierain, ja se on vieläkin minulle vaativin.

Onko sinulla valmentajaa?

- Valmentajani on QT2 Systemsin Jesse Kropelnicki. Yhteistyömme alkoi viime vuonna ja kehityksessäni tapahtui heti suurta edistymistä. Hän asuu Yhdysvalloissa, joten pääasiassa kommikointi tapahtuu sähköpostitse. Olen kokenut hänen valmennuslinjansa sopivan minulle täydellisesti. Jesse on QT2 Systemsin perustaja ja päävalmentaja. QT2 Systems on ammattimainen valmennusryhmä Yhdysvalloissa johon kuuluu satoja triathlonisteja ja juoksijoita.

Palasit juuri pitkältä harjoitusleiriltä Floridasta. Miksi Florida ja kuinka leiri sujui?

- Florida valikoitui leiripaikaksi sen vuoksi, että valmentajani Jesse Kropelnicki järjesti siellä harjoitusleirin kaikille valmennettavilleen. Floridassa on hyvä harjoitella tähän aikaan vuodesta, kun siellä on suurimman osan aikaa varsin kesäiset olosuhteet. Leiri meni kohdallani oikein hyvin. Tämä oli ensimmäinen kerta triathlonurallani, kun pääsin leireilemään suuren urheilijaryhmän mukana. Jesse laittoi meidät todella tiukoille, mutta kolme erinomaisesti suunniteltua 35-tunnin harjoitusviikkoa sujuivat mahtavasti, eikä kukaan meistä mennyt harjoituksellisesti yli tai vammautunut. Varsinkin lepoon ja ravitsemukseen kiinnitettiin erityistä huomiota, jotta harjoituksista palautuminen mahdollistaisi leirin loppuunviemisen terveenä ja fyysisesti voimakkaana.

Jessen tapani oli, ettei hän kertonut päivän harjoituksesta yksityiskohtaisemmin mitään ennen kuin olimme jo aloittaneet harjoituksen. Esimerkiksi kokoonnuimme joka aamu uintiharjoitukseen ja teimme jonkinlaisen lämmittelyn ennen kuin saimme varsinaiset ohjeet alkavasta harjoituksesta. Ideana oli pakottaa meidät keskittymään jokaiseen harjoitukseen ilman, että etukäteen turhaan miettisimme sitä mitä olisi tulossa. Tällä tavoin Jesse pystyi myös lennosta säätämään harjoituksen vaativuutta ja kestoa nähtyään urheilijoiden senhetkinen henkinen ja fyysinen vireystila. Näin jotkut harjoistuspäivät olivat suoraan sanottuna naurettavan kovia ja jotkut puolestaan hyvinkin kevyitä, mutta yhtä kaikki leirin harjoitusohjelma oli suunniteltu hyvin pitämään meidät terveinä ja harjoitusta vastaanottavina. Leirin ainoa huono puoli oli sieltä Suomen talveen palaaminen tietäen, että pitäisi pystyä ylläpitämään kunto samalla korkealla tasolla minne se leirillä kehittyi.

Mikä on päämatkasi?

- Olen kilpaillut vasta triathlonin puolimatkan kilpailuissa, koska en ole vielä ollut fyysisesti täysin valmis paahtamaan täydellä kaasulla koko Ironmania läpi. Nautin myös täysin siemauksin puolimatkan temmosta, missä voit todellakin mennä lähellä täyttä vauhtiasi koko matkan, eikä vauhdinjakoa tarvitse niin tarkkaan huomioida kuin täydelle matkalle lähdettäessä. Ironman on toki seuraava askeleeni triathlonurallani. Testaan kuntoni tällä matkalla Ironman Wisconsinissa syyskuussa. Jos se menee hyvin, niin yritän seuraavana vuonna päästä Havaijin Ironmaniin.

Milloin avaat kilpailukautesi?

- 70.3 Texas on kauden ensimmäinen kilpailuni, joten siihen minulla ei ole sen suurempia tavoitteita. Toivon rauhallista kilpailupäivää ilman ongelmia ja että pystyn antamaan 100 prosenttia itsestäni testatakseni talven harjoitteluni onnistumista. Texasin kilpailun jälkeen ohjelmassa on EM-kilpailut Espanjassa toukokuussa. Siltä kisalta odotan enemmän ja siitä tulee hyvä kilpailu! Kesäkuussa suuntaan takaisin Yhdysvaltoihin, missä kilpailen kaksi puolimatkan kilpailua: Rev3 Quassy ja Rev3 Williamsburg. Molemmat kilpailut ovat listallani korkealla, joten odotan näistä paljon. Toivottavasti kuntoni on silloin hyvä. Näiden kilpailujen jälkeen palaan Suomeen ja puolimatkan SM-kilpailuihin. Ennen syyskuista Wisconsinin Ironmania ehdin vielä tehdä hyvän harjoitusjakson.

Mitkä ovat vahvuutesi ja heikkoutesi triathlonissa?

- Uinti on ehdottamasti heikkouteni. Ilman aiempaa uintitaustaa minun on pitänyt tehdä paljon töitä pysyäkseni kilpailuissa tarpeeksi lähellä huippuja. Pyöräilyssä olen vahva, mutta en ole mikään supertykki. Näen vahvuudekseni pyöräilyn ja juoksun yhdistelmän.

Millainen on tyypillinen harjoitusviikkosi?

- Harjoittelen yleensä noin 25 tuntia viikossa. Kovimmillaan jopa 35 tuntia viikossa. Uin 6-7 kertaa viikossa yhteismäärän ollessa noin 25 kilometriä. Pyörällä viihdyn harjoittelujaksosta riippuen useita satoja kilometrejä viikossa. Juoksua harjoitusviikkoon kertyy yleensä 100 kilometriä. Urheilun ja arjen kokonaisrasituksen tasapaino on erityisen tärkeää, silloin kun tavoitteena on kehittyä hyvin jokaisessa kolmessa lajissa sekä välttää elimistöä menemästä jumiin.

Millaisena näet urheilukulttuurien erot Yhdysvaltain ja Suomen välillä?

- Urheilu jakaantuu Yhdysvalloissa kahteen kategoriaan: perinteisiin yhdysvaltalaisiin menestyslajeihin kuten koripallo, amerikkalainen jalkapallo sekä jääkiekko, ja muihin lajeihin joihin kestävyyslajit lukeutuvat. Yhdysvalloissa keskivertokansalainen ei tiedä kestävyyslajeista juuri muuta kuin otsikoissa olleen pyöräilijä Lance Armstrongin. Huomion herättäminen Yhdysvalloissa on siis varsin haasteellista. Ei silti, Suomessa on samat vaikeudet, mutta ihmiset tuntevat ylipäätään enemmän ja laajemmin kestävyyslajeja hiihdon ja yleisurheilun suomalaismenestysten myötä.

Kiitoksia haastattelusta ja lykkyä pyttyyn kauden kisoihin!

>>Darby Thomasin blogi

-Jarno Maimonen{/akeebasubs}
{akeebasubs !*}{/akeebasubs}


ulvang banneri