Maltti on valttia maastopyöräkauden avauksessa

Maastopyöräilyä voi harrastaa monella eri tapaa ja se sopii monentasoiselle harrastajalle. Kuva: Jesse Väänänen

Maastopyöräilyä voi harrastaa monella eri tapaa ja se sopii monentasoiselle harrastajalle. Kuva: Jesse Väänänen

Vaikka metsissä on vielä korkeat hanget ja talviset säät vielä jatkuvat, niin kyllä se kevät jossain vaiheessa ottaa niskalenkin ja samalla myös maastopyöräilykausi pääsee toden teolla käyntiin. Hevoskuuri kyseli Mikko Peltoselta vinkkejä harrastelijapyöräilijöille kauden aloittamiseen.

{akeebasubs *} Otetaanpa siis selvää siitä, miten uusi maastopyöräilykausi kannattaa aloittaa. Maastopyöräilyn lajipäällikkönä Suomessa toimiva Mikko Peltonen haluaa heti alkuun korostaa varustetarkastusta ja huoltoa, ennen kuin aloittaa toden teolla uuden pyöräilykauden.

– Lähtökohta on se, että ennen kuin lähdetään mihinkään ajamaan, niin käydään varusteet läpi ja tarkistetaan niiden tila. Onko pyörä kunnossa ja huollettu, ovatko ketjut ja renkaat sekä muut tekniset jutut kunnossa? Eli tehdään tietyt ennakkotoimet ja näin vältetään turhat riskit. Sitten katsotaan, että osaako itse tehdä tarvittavat huollot vai tarvitseeko apua, Mikko Peltonen korostaa varustehuollon merkitystä ensi toimenpiteenä.

– Ja pikkuisen pitää kyllä torua, jos pyörän huolto on jäänyt kevääseen ja kovimpaan sesonkiin pyöräliikkeissä. Pyörä tulisi huoltaa aina kauden lopussa talvea varten. Sitten kun varusteet ovat kunnossa, niin on hyvä virittäytyä kohti uutta pyöräilykautta, Peltonen jatkaa.

Malttia ja järjen käyttöä kauden avauksessa

Mikko Peltonen korostaa rauhallista kauden aloitusta, varsinkin jos ei ole pyöräillyt laisinkaan talven aikana.

– Heti alkuun ei pidä kuitenkaan liikaa höntyillä, vaan pientä järjen käyttöä täytyy olla tekemisessä mukana. Ja tiettyä malttia täytyy olla, muuten ei kauden aloitus välttämättä täytä kaikkia odotuksia, jos liikaa intoilee, eikä muista maltillista aloitusta.

– Polut ovat olleet talven hienossa kunnossa, mutta nyt ne ovat menossa kevään myötä huonompaan kuntoon ja tulevat varmasti olemaan todella märkiä talven jäljiltä. Jos siis metsään mieli haluaa, niin olisi tärkeää hakea tuntumaa ensin helpommilta reiteiltä. Alkuun olisi hyvä totuttaa taas kroppaa pyöräilyyn ja hakea pyöritystekniikkaa ja muita lajiteknisiä juttuja helpommilta reiteiltä. Tulisi siis yrittää malttaa ja pikku hiljaa totutella uuteen kauteen, varsinkin jos talvena ei ole tullut lainkaan pyöräiltyä, Peltonen opastaa harrastelijoita kauden aloitukseen.

Peltonen varotteleekin pyöräilijöitä siitä, ettei kevään innostus tulisi liian isona ryöppynä, joka sitten hiipuisi kesän myötä, eikä näin pidettäisi jatkuva kestoisesta harjoittelusta huolta.

– Vaikka kerran kun on pyöräilyn oppinut ja sen osaa sitten lopun elämänsä, niin kyllä se ajo on teknisesti aina ihan raakiletta pitkän talvitauon jäljiltä. Kyllä sitä ajotuntumaa pitää maltillisesti hakea alkuun ja kannattaa kuunnella itseään ja kehoaan ja löytää se itselle sopiva tyyli harrastaa lajia.

– Pahimmillaan se on sitä, että varusteet on riipin raapin ja hirveillä tehoilla vedetään hirveitä määriä ja into on piukalla, Peltonen varoittelee.

Mikä olisi sitten sopiva pyörälenkkien määrä viikossa harrastelijalle kauden alkuun?

– Perusharrastajalle, joka ajaa normaalisti kesäkaudella eniten ja silloin noin 3-5 kertaa viikossa, sopiva määrä lenkkejä nyt kauden alkuun olisi 2-3 kertaa viikossa ja siitä sitten porrastetusti nostaisi lenkkien määrää ja pituutta.

Mikko "Peltsi" Peltonen korostaa myös lihashuollon merkitystä pyöräilyn tukena.

– Lihashuolto on todella tärkeää ja myös lihaskunnon harjoittaminen on valitettavan vähän monella pyöräilijällä. Ja aina tulisi muistaa venytellä ajamisen lisäksi.

Löydä se oma pyöräilyjuttusi

Mikko Peltosen mukaan pyöräilyn harrastamiseen vaikuttaa lopulta kaikkein eniten se, mitä itse haluaa omasta ajamisestaan ja millainen motivaatio on.

– Käytkö vain ajamassa vai onko se oikeaa harjoittelua. Meitä on niin moneen junaan ja lopulta se merkitsee eniten, että mikä on oma motivaatio ja mikä on se oma juttu maastopyöräilyn suhteen. Kunkin tulisi löytää se oma juttu, josta pyöräilyssä nauttii ja mikä motivoi. Pyöräilyhän on tosi hyvä laji ja sopii niin monelle ihmiselle, Peltonen kehuu.

Myös erilaiset maastopyöräilyn massatapahtumat toimivat hyvänä motivaattorina monelle harrastajalle.

Jami84-60 jesseVJämi 84 käy hyvänä esimerkkinä hyvin järjestetystä massatapahtumasta. Kuva: Jesse Väänänen– Joillakin se toimii, että asettaa jonkun massatapahtuman tavoitteeksi. Se on hyvä mittari kunnon ja taitojen suhteen ja sieltä löytyy samanhenkisiä lajin harrastajia ja on hienompaa ajaa isossa ryhmässä. Yhdessä ajaminen on yksinkertaisesti upeeta.

– Ei yksin ajamisessakaan mitään vikaa ole ja hienoa sekin on, mutta olisi hienoa, jos ihmiset löytäisivät itselleen sopivan ajoryhmän. Myös kaikki erilaiset tekniset sovellukset ovat tosi hyviä. Siitä näkee mitä on tehnyt ja missä. Samoin näitä tietoja voi jakaa muille harrastajille. Ihmiset ovat kuitenkin niin kilpailuhenkisiä, että monelle tämä on hyvä kannustin omalle ajamiselle.

Hyvä kunto ja tekniikka tuovat ajonautintoa

Mikko Peltosen mukaan maastossa on sitä hienompaa ajaa mitä paremman kunnon ja tekniikan omaa.

– On vain yksinkertaisesti helpompi ajaa ja näin pääsee myös nauttimaan enemmän. Mutta hyvän kunnon ja tekniikan hankkiminen vaatii kovaa työtä, ei se tule yhdellä tai kahdella lenkillä, Peltsi sanoo.

Myös pyöräilyharrastuksen kestolla ja sillä kuinka pitkään on lajia harrastanut, on vaikutusta siihen millaisissa olosuhteissa ja millaisilla reiteillä on valmis lajia harrastaa.

– Mutta ei pidä heti luovuttaa, vaikkei ajo heti alkaisi sujumaan. Toinen asia, joka on myös hyvä pitää mielessä on se, ettei ole huonoja ajokelejä, vaan on joko huonot varusteet tai väärä asenne, Peltonen jatkaa.

Peltonen tuo esille myös yhden seikan, joka helposti voi unohtua maastopyöräilijöiltä.

– Nyt on kostea kevät tulossa ja poluista tulee varmasti mutaiset. Silloin myös maastopyöräilijöillä on vastuu missä ajaa ja kuinka paljon maastoa kuluttaa. Ympäristöä ja luontoa on mietittävä myös suojelun kannalta ja joka paikassa ei vain ole soveliasta kaikkina vuodenaikoina ajaa. Maastopyöräilyhän on myös paljon muutakin kuin pienillä poluilla ajoa ja silloin voi etsiä vaihtoehtoisia reittejä, Peltonen sanoo maastopyöräilijän vastuusta luontoa kohtaan.

Vaihtelua ja variointia ajamiseen

Yhtenä maastopyöräilyn etuna Peltonen nostaa esille lajin monipuolisuuden.

– Maastopyöräilyä voi tehdä niin monella eri tavalla ja eri sykkeillä ja on niin paljon eri variaatioita, että se ehkäisee ajamisen puulta maistumisen.

– Kannattaa varioida eri harjoitusten välillä, eikä tee koko ajan junnaavia harjoituksia, vaan vaihtelee sykealueita ja etsii uusia reittejä. Suomessa ei vielä toistaiseksi löydy hirveästi merkattuja reittejä, mutta kattavaa polkuverkostoa löytyy joka puolelta ja jokamiehenoikeus mahdollistaa ajamisen.

Peltosen oma sydän sykkii todella vahvasti maastopyöräilylle ja sitä sanomaa hän haluaa myös muille jakaa.

– Kannattaa vain rohkeasti tulla kokeilemaan ja nauttimaan lajista. Se on vain niin upeata ja toivoisin, että yhä useampi löytäisi tämän hienon lajin, Peltonen päättää.

- Tero Viljanen

{/akeebasubs}
{akeebasubs !*}{/akeebasubs}

ulvang banneri