Sotkamon MM-sprintti on Tuomo Mäkelän mielessä

Tuomo Mäkelä runttasi sprinttisuunnistusmaailman kärkeen viime kaudella. Kuva: Hevoskuuri

Tuomo Mäkelä runttasi sprinttisuunnistusmaailman kärkeen viime kaudella. Kuva: Hevoskuuri

Angelniemen Ankkurin 32-vuotias Tuomo Mäkelä nousi monien ällistykseksi sprinttisuunnistuksessa maailman huipulle Sveitsin MM-kilpailuissa viime kesänä. Tänä vuonna hän tähtää samaan Sotkamon MM-sprintissä.

{akeebasubs *}Turussa asuva Mäkelä on juossut Suomen kansallisen kärjen tuntumassa jo monta vuotta. Lisäksi Mäkelän nimi on tullut tutuksi hyvistä kirjoituksista, jotka ovat nostattaneet keskustelua internetin suunnistuspiireissä jo ammoisista ajoista lähtien. Asioiden keskiössä on muiden muassa ollut suunnistajien harjoittelu, peesaaminen, ruotsalaisten kilpailujärjestäjien hajonnat, sekä viime aikoina enenevässä määrin myös sprinttisuunnistus.

Sprinttisuunnistus on noussut Mäkelän ykkösmatkaksi pari viime vuoden aikana. Vuonna 2011 menestys oli vielä piilossa, mutta viime vuonna palkintokaapin ovia ei kannattanut sulkea, sillä sinne tuli uutta tavaraa jatkuvasti. Kauden 2012 ensimmäinen kohokohta oli Turku-Sprintin ylivoimainen voitto, jonka jälkeen SM-sprintistä irtosi jaettu voitto Mårten Boströmin kanssa ja lopulta paikka MM-kilpailuihin.

Mäkelän mukaan syy viime vuoden menestykseen löytyi edellisvuoden hyväksi havaittujen asioiden toistamisesta. Samalla sprinttisuunnistustekniikka oli kehittynyt vuoden verran.

-Vuonna 2011 suunnistustekniikkani ei ollut vielä hioutunut riittävän hyväksi, jotta kilpailuissa olisin pystynyt tekemään erinomaisia suorituksia. Varmasti myös se, että sain tehtyä varsin ehjän talviharjoituskauden, auttoi viemään minua fyysisesti eteenpäin, Mäkelä kertoo.

Mäkelälle itselleen eteenpäin meno ei ollut yllätys, mutta hän myöntää, että kansanvälisellä tasolla tulokset olivat odotettua paremmat.

Paikallistuntemuksen merkitys sprintissä vähäinen

Tuomo Mäkelä on kirjoittanut sivuillaan myös sprinttisuunnistuksen ongelmakohdista, joista yksi on ikuisuuskysymykseksi jäänevä maastontuntemus. Kaupunkiympäristössä juostava sprintti kun on aina jonkun kotikentällä. Viime vuoden EM-katsastus käytiin Mäkelän kotikaupungissa Turussa. Sen merkitystä hän ei osaa arvioida.

-Olin liikkunut alueella ennen kilpailua kuitenkin suhteellisen vähän ja pääasiallinen valmistautuminen tehdään kuitenkin kirjoituspöydän ääressä.

Mäkelän mukaan suurin syy kilpailussa onnistumiseen oli sen tärkeys.

-Tiesin, että onnistuminen kilpailussa olisi koko kauden kannalta erittäin tärkeää ja siksi olin valmistautunut siihen erittäin huolellisesti. Lisäksi tuona päivänä fyysinen vire oli erittäin hyvä ja kaikki osui kohdilleen, hän kertaa.

Maastotuntemuksen osuus lienee ollut hyvin pieni osa menestystä Turussa, sillä kuukautta myöhemmin seuraava onnistuminen tuli Tampereen Hervannassa 150 kilometrin päässä kotoa. Suomenmestaruus alkoi varmistaa paikkaa Sveitsin MM-kilpailujen sprintissä.

Lausannen MM-sprintistä tuloksena oli hieno kuudes sija. Sveitsiläiset puhdistivat pöydän ottamalla miehissä kolmoisvoiton ja naisissa Simone Niggli oli voittamaton. Mäkelä ei myöskään usko, että sveitsiläiset olisivat hyötyneet kotikisoistaan erityisesti. Sama koskee suomalaisia tulevan MM-sprintin osalta.

-Totta kai maajoukkueessa pyritään saamaan kotikilpailuista kotietua. Kaupunkisuunnittelun, kartoituksen ja ratasuunnittelun tyylin pitäisi olla suomalaisille tuttua ja vastaavantyylisistä kilpailuista pitäisi kaikilla olla kokemusta ennakkoon.

Mäkelä on vieraillut muinoin Sotkamossa ja niiden kokemusten perusteella hän ei usko, että MM-sprintistä suomalaisten olisi mahdollista saada minkäänlaista etulyöntiasemaa maastotuntemuksen takia.

BostromMakela smsprintti2012Tuomo Mäkelä (oik.) hymyili kilpaa Mårten Boströmin kanssa jaetun suomenmestaruuden jälkeen Tampereella. Kuva: Hevoskuuri

Sprintti keskiössä

Mäkelä uskoo, että Sotkamon MM-sprintissä ei nähdä mitään uusia mullistavia elementtejä, vaan menestyjät pärjäävät samoilla ominaisuuksilla kuin aikaisemmissakin kilpailuissa.

- Todennäköisesti kilpailuun on aidoilla rakennettu keinotekoisia esteitä, mutta en usko, että kilpailu muilta osin poikkeaa mitenkään tavallisesta, Mäkelä spekuloi.

Sprinttisuunnistus kiinnostaa Mäkelää MM-kisojen alla sen verran paljon, että aikaa muille matkoille ei riitä. Niinpä häntä ei tulla näkemään jokaisessa Varsinais-Suomen viikonloppukansallisessa lähtöviivalla matkasta riippumatta, vaan metsäkisoja Mäkelä käy sen verran, että tuntuma suurviestien osuuksien kunniakkaaseen hoitamiseen säilyy.

- Rikkonainen talvi pakottaa miettimään kevään harjoittelu- ja kilpailuohjelmaa varsin tarkasti, mitä kautta maastopuolen kilpailuja tulee juostua todennäköisesti hyvin vähän. Lähinnä tavoitteena on ylläpitää suunnistustuntumaa ajatellen kevään suurviestejä, jonne Angelniemen Ankkuri lähtee varsin iskukykyisellä joukkueella, hän kertoo.

Nyt jo taittumaan lähtenyt talvi on sujunut Mäkelällä paikoin alavireisesti. Sairaspäiviä on kasassa jo yli neljäkymmentä ja tämä on sotkenut harjoittelua.

- Olen selvästi huonommassa kunnossa kuin vuosi sitten. MM-sprinttiä ajatellen aikaa päästä huippukuntoon on riittävästi, mutta näyttöjä MM-valintoihin olisi annettava jo aiemmin.

Ensimmäiset viitteet kevään suorituskyvystä nähdään tulevana lauantaina Espoon huippuliigan avauksessa, joka on Mäkelän ainoa huippuliigan osakilpailu.

Intervalleja, mutta ei liian kovaa

Tuomo Mäkelä on viime vuosina harjoitellut ajallisesti huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin. Kaudella 2012 tunteja kertyi 420. Yksittäisten harjoitusten määrä on kuitenkin noussut eli mies harjoittelee useammin, mutta vähemmän. Pääharjoituksina toimivat kovat harjoitukset, jotka Mäkelä tekee pääosin intervalleina.

-Suosikkiharjoitukseni on 3*10*30"/30", jossa kroppa saa sprinttisuunnistuksessa tarvittavia teräviä lähtöjä ja nopeaa juoksua rasittuneena. Vältän tekemästä kovia harjoituksia liian kovina eli harjoituksissa olisi lähes aina varaa juosta vetoja enemmän ja kovemmilla vauhdeilla, Mäkelä paljastaa.

Hänen mielestään liian kovat harjoitukset pidentävät enemmän palautumisaikaa eivätkä lisää enää harjoittelun kehittävyyttä. Samalla Mäkelä korostaa myös juoksutekniikan harjoittelun merkitystä sekä loikkia, jotka antavat hänelle voimaa juoksuun.

Mäkelän esimerkkiviikko harjoitustalvelta on viikko 5 tammi-helmikuun taitteesta.

ma ip: kuntopiiri 33 min + pyöräily 15 min + juoksu 12 min

ti    a: 3*10*170m/85m + verryttely 30 min
     ip: juoksutekniikka + loikat 28 min + verryttely 30 min

ke a: 4*1800m/2min + verryttely 30min
    ip: juoksu 42 min

to ip: vesijuoksu 34 min

pe a: voima 12min + ver 32min
    ip: juoksu 43min

la ap: juoksu 85min
    ip: KP 35min

su ap: 6*30sek + suunnistus 3,1km/16min + ver 42' "Turku Sprint Cup."
      ip: juoksu 55min

Mäkelän mukaan on tärkeää siirtää harjoitteita myöhemmäksi, mikäli keho ja olosuhteet niin vaativat. Esimerkkiviikossa tiistai-illan loikka- ja juoksutekniikkaharjoitus siirtyi maanantailta Mäkelän tunnettua jalkansa väsyneeksi. Viikon kolmas kova oli tarkoitus tehdä lauantaina, mutta kilpailunomainen Turku Sprint Cup oli oivallinen paikka tehdä kova treeni, joten se siirtyi vuorokaudella. Viikon toinen kova harjoitus oli keskiviikon harjoitus, jossa haettiin helppoa kovaa juoksua vauhtikestävyysalueella. Perjantain voimaharjoitus oli talven ensimmäinen hermottava harjoitus, joka tehtiin maltillisilla määrillä sarjojen jäädessä pieniksi.

Koodausta ja harjoittelua

Yllä mainittuun harjoitusviikkoon mahtuu myös arkisin tavallinen työpäivä. Tuomo Mäkelä on töissä Lyyti Oy:ssä, jossa hän koodaa tapahtumanhallintaohjelmistoa. Työllisen urheilijan arki ei ole samanlaista kuin ammattilaisen. Ammattilaisurheilijana avainharjoitukset olisivat luultavasti samat kuin nyt, mutta taustapuitteet muuttuisivat paremmiksi.

- Täysammattilaisuuden tärkeimmät hyödyt olisivat mahdollisuus levätä enemmän ja hakeutua parempiin harjoitusolosuhteisiin. Näiden asioiden kautta olisi mahdollista lähteä tutkimaan, minkä verran enemmän kroppa kestäisi harjoittelua.

Samalla Mäkelän haluaa kuitenkin muistuttaa, että hänen päänsä ei välttämättä kestäisi elämää, jossa ei olisi urheilulle vastapainoa työn tai opiskelun kautta.

- Erityisesti vastoinkäymisten hetkellä on hyvä, että löytyy muita asioita, joihin voi ajatuksia kohdistaa, hän sanoo.

Uransa jatkosta Mäkelä ei osaa sanoa mitään. Angelniemen Ankkurin kasvatti etenee kausi kerrallaan, ja nyt mielessä ovat kevään kilpailut sekä huippusuunnistajalle harvinaista herkkua olevat MM-kotikisat.

Tuomo Mäkelän sivut

-Juho-Veikko Hytönen

{/akeebasubs} {akeebasubs !*}{/akeebasubs}

ulvang banneri