Anni-Maija Fincke valmistautuu innolla Vuokattia kohti vastoinkäymisistään huolimatta

Anni-Maija Fincke tekee kaikkensa parhaan mahdollisen menestyksen eteen Vuokatin MM-kisoissa. Kuva: Hevoskuuri.fi

Anni-Maija Fincke tekee kaikkensa parhaan mahdollisen menestyksen eteen Vuokatin MM-kisoissa. Kuva: Hevoskuuri.fi

Tampereen Pyrinnön Anni-Maija Fincke on viime vuodet ollut maamme ehdotonta naissuunnistuksen kärkeä. Viimeiset pari vuotta vaivanneet akillesjännevaivat ovat kuitenkin haitanneet lopullisen läpimurron tekemistä maailman todelliseen kärkeen. Vaivoistaan huolimatta Fincke valmistautuu innolla ja huolella kohti Vuokatin MM-kotikisoja.

{akeebasubs *}
28-vuotias Anni-Maija Fincke on kaksinkertainen viestin maailmanmestari ja henkilökohtaisilla matkoilla hänen paras sijoituksensa on viides MM-kisadebyytissään Japanin MM-kisoista keskimatkalta vuodelta 2005. Lisäksi Fincke oli kuudes Ranskan MM-kisoissa sekä sprintissä että pitkällä matkalla. On siis selvää, että Fincke haluaisi saada sen ensimmäisen henkilökohtaisen MM-mitalinsa juuri Vuokatista. Mutta aivan ongelmitta ei Anni-Maijan valmistautuminen kohti Vuokattia ole sujunut.

Sitkeät akillesjännevaivat ovat haitanneet ja vaikeuttaneet harjoitteluasi viimeiset pari kautta. Mikä on tilanne tällä hetkellä, kun Vuokatin MM-kotikisat lähestyvät lujaa vauhtia? Kuinka paljon olet pystynyt juoksemaan talvella ja mikä on tilanne tällä hetkellä? Ainakin Espanjassa jouduit turvautumaan pitkälti korvaavaan harjoitteluun vai kuinka?

– Juuri nyt näyttää melko lupaavalta akilleksen suhteen. Paraneminen on kuitenkin jatkuvaa ylä- ja alamäkeä. Luulin jo viime syksynä, että ongelma on selätetty, mutta sitten kipeytyi takareisi ja heti perään uudestaan akillesjänne. Olin käytännössä juoksematta marraskuusta maaliskuun alkuun. Espanjan leirillä aloin kokeilla varovaisesti juoksuaskelia ja pikku hiljaa jalka on alkanut ottaa vastaan yhä enemmän juoksua. Korvaavan harjoittelun määrä on vähentynyt sadasta prosentista kahteenkymmeneen.

Voitko laittaa hieman esimerkkejä tuosta korvaavasta harjoittelustasi, miten harjoittelit, kun et päässyt juoksemaan kunnolla?

– Korvaava harjoitteluni on koostunut vesijuoksusta, hiihdosta, pyöräilystä ja erilaisista voimaharjoituksista. Kipu on sanellut sen, mitä olen pystynyt tekemään. Yleensä pyrin kuitenkin kahteen treeniin päivässä ja noin kolmeen tehotreeniin viikossa. Korvaava harjoitteluni ei ole mitään rakettitiedettä. Kehittävät treenit ovat olleet yleensä muutaman minuutin vesijuoksuvetoja tai eripituisia hiihtointervalleja vapaalla tyylillä. Haastavaa korvaavassa harjoittelussa on tietää, miten paljon voi harjoitella, jotta vamman paraneminen ei pitkittyisi. Pitäisi antaa keholle lepoa, mutta toisaalta pitää kuntoa yllä.

Olit hiljattain Norjassa Haldenissa leireilemässä, millaisia asioita sieltä haettiin ja miten suunnistus ja juoksu siellä sujui?

– Olin tosiaan vähän aikaa sitten Haldenissa leirillä. Siellä piti osallistua pariin suunnistuskisaan ja käydä Ruotsin puolella Silva Leaguessa, jossa maaston piti vastata tulevien MM-kisojen pitkän matkan maastoa. Tarkoitus oli saada suunnistusrutiinia lumettomissa maastoissa. Suunnitelma oli hyvä, mutta toteutus ontui. Suomessa alkanut kevätflunssa söi puolet leiristä ja kisat jäi juoksematta. Onneksi ehdin loppuleiristä nauttimaan edes joistakin suunnistusharjoituksista.

Vuokatin MM-kisat ovat varmasti sinullakin olleet pitkän tähtäimen tavoitteena? Miten koet tilanteen nyt, kun kisoihin on aikaa hieman yli kaksi kuukautta? Oletko harmissasi ja huolissasi, kun vaivat ovat haitanneet harjoitteluasi ja valmistautumistasi yhteen uran kohokohdista?

– Kyllä niitä kotikisoja on mitalinkiilto silmissä odoteltu. Talvi oli rankkaa aikaa ja toivo alkoi hetkittäin jo hiipua. Ihmismieli on kuitenkin aika jännä, koska vaikeudet unohtuvat melko nopeasti sen jälkeen, kun suunta on kääntynyt ylöspäin. Tiedän, että kunto voisi olla tällä hetkellä paljon parempi, jos olisin pystynyt harjoittelemaan suunnitelmien mukaan. En kuitenkaan ole enää harmissani enkä huolissani, vaan pikemminkin innoissani. Tiedän, että olen aiemminkin päässyt pitkän vammajakson jälkeen hyvään kuntoon kahdessa kuukaudessa. Ei tässä muu auta kuin tehdä parhaansa ja katsoa, riittääkö se kisalippuun.

Kuinka olet ohjannut harjoitteluasi Vuokattia kohti, oletko ottanut jonkun tietyn matkan tavoitteeksesi ja painottanut harjoitteluasi sen mukaan? Entä onko akillesjännevaivoilla ollut kuinka paljon vaikutusta mahdollisiin matkavalintoihin ja harjoitteluun eri matkoja varten?

– Olen jo pitkään halunnut juosta Vuokatissa pitkän matkan ja siitä on muodostunut päätavoitteeni. Muutkin metsämatkat toki kiinnostavat ja rikkonaisen talven takia päämatkatavoite saattaa vielä muuttuakin. Viime syksynä suunnitelmissa oli tehdä enemmän kovia ja pitkiä suunnistus- ja juoksuharjoituksia kuin ennen. Tarkoitus oli totuttaa kroppa Tipasojan maaston vaatimuksiin. Vaivojen takia nuo harjoitukset jäivät kuitenkin tekemättä. Vieläkään en ole yhtään yli tunnin kovaa juoksuharjoitusta tehnyt, mutta enköhän jo kohta siihen kykene.

Siitä varmaan kuitenkin lähdetään, että Anni-Maija Fincke haluaa olla mukana Suomen joukkueessa Vuokatissa. Millaisin tavoittein olet kisoihin lähdössä? Entä miten sinä koet kotikenttäedun maastojen ja kannustuksen suhteen? Onko niistä sinulle hyötyä ja apua?

– Haluan olla kisoissa mukana ja tehdä siellä niin hyvät suoritukset, mitä kropasta siinä vaiheessa irtoaa. Se saattaa riittää voittoon tai kymmenenteen sijaan. Kotimaassa olisi hienoa onnistua ja kannustus tuo varmasti semmoista lämpöistä fiilistä. Ulkopuolelta tulevia mitalipaineita en kaipaa niskaani, mutta toisaalta jos ne pystyy selättämään ja suuntaamaan paineet oikeaan asiaan eli itse suoritukseen, tulos on varmaan hyvä.

Millaisiin asioihin sinä tulet vielä panostamaan harjoittelussa ja valmistautumisessasi ennen kisoja seuraavan kahden kuukauden aikana? Kuinka paljon tulet vielä leireilemään Vuokatin seudulla?

– Harjoituskausi on vielä pahasti kesken ja tulen panostamaan juoksukunnon ja suunnistusrutiinin kehittämiseen aina kisoihin saakka. MM-kisat ovat ainoa tavoitteeni ja tulen jättämään väliin SM-kisat sekä Nordic Orienteering Tourin. Leireilen Vuokatissa viikon verran keväällä ja luultavasti vielä lisää kesällä. Lisäksi lähden vajaaksi kolmeksi viikoksi Italiaan korkeanpaikan leirille.

Mitkä tekijät ratkaisevat mielestäsi menestymisen Vuokatissa?

– Menestyjillä on tarpeeksi kova juoksuvauhti, he pystyvät saamaan oikealla hetkellä kaikki resurssinsa käyttöön ja suunnistamaan sujuvasti ja lähes virheittä.

Mitkä ovat sinulle tärkeimmät kilpailut ennen Vuokattia, jossa haluat pärjätä, katsastukset varmaankin? Onko vielä muita kisoja?

– Ei ole paljon muita tärkeitä kisoja kuin loput Huippuliigan osakilpailut sekä katsastukset.

AnniMaijaFinckeII080513Anni-Maija Fincke on viime vuosina ollut yksi Tampereen Pyrinnön viestimenestyksen tukipilareista. Kuva: Hevoskuuri.fiEntä seuraviestit näin MM-kotikisavuotena? Kuinka paljon olet niihin halunnut panostaa tänä vuonna ja kuinka paljon menestys Tiomilassa ja Venlojen viestissä kiinnostaa ja kuinka paljon niihin tulet keskittymään?

– Seuraviestit kiinnostavat aina. Ne ovat hauskoja välipaloja kauden lomassa. Panostus ei välttämättä näy harjoittelussa. En esimerkiksi käy mallimaastoissa kovin montaa kertaa. Tärkeämpää onnistumisen kannalta on kuitenkin halu menestyä ja hyvä joukkuehenki.

Miten kommentoisit viime viikonloppuna juostua 10MILA-viestiä? Pyrintö oli jälleen paras suomalaisjoukkue.

– Sijoituimme 10MILAssa viidenneksi. Viesti lähti hyvin käyntiin ja kolmannen osuuden jälkeen olimme minuutin päässä keulasta kolmannella sijalla. Sen jälkeen tuli pieni notkahdus ja tipuimme lopussa muutaman sijan. Neljä viidestä tuli hymyssä suin maaliin, joten suoritus oli pääosin hyvä.

Kuinka paljon olet miettinyt uraasi Vuokatin kisojen jälkeen? Kuinka pitkään olet ajatellut jatkaa huipulla ja mitä haluat vielä suunnistajana saavuttaa?

– Voi kun tietäisin. Olen huono tekemään pitkän aikavälin suunnitelmia. Olen ajatellut suunnistaa niin kauan kuin se sopii elämäntilanteeseen. Haluaisin ainakin maailmanmestaruuden. No mitalikin kelpaisi.

Hevoskuuri toivoo, että Anni-Maijan akillesvaivat olisi vihdoinkin selätetty ja näin saataisiin yksi mitalitoivo lisää kotikisoihin.

- Tero Viljanen

{/akeebasubs}
{akeebasubs !*}{/akeebasubs}

Kuuntele uusin Latu Podcast

Kuuntele uusin Livigno2Levi Podcast

ulvang banneri