Skidor&pengar: Jotain opittavaa ruotsalaisilta?

Kuvituskuva.

Kuvituskuva.

Tukholmassa järjestettiin reilu viikko sitten Skidor&pengar konferenssi, jonne oli kokoontunut noin 80 Ruotsin hiihtobisneksen tärkeintä päättäjää. Myös Hevoskuuri.fi oli paikalla selvittämässä onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolen ja mitä opittavaa ruotsalaisilta voisi olla.

 {akeebasubs *}Vasaloppetin merkitys

Konferenssin yksi mielenkiintoisimmasta puhujista oli Vasaloppetin melko tuore toimitusjohtaja Anders Selling. Vasaloppetin talviviikko on rikkonut osanottoennätyksiä monta vuotta peräkkäin ja tapahtumien merkitys ruotsalaiselle hiihdolle on valtava.

Vasaloppet työllistää tällä hetkellä 30 päätoimista työntekijää ja viikon aikana tapahtumissa on mukana noin 3500 talkoolaista. Vasaloppetin liikevaihto on noin 100 miljoonaa kruunua ja yhteistyökumppaneita on yli 60. Edellinen toimitusjohtaja Jonas Bauer kertoi aiemmin Hevoskuurille, että yhteistyösopimuksien osuus liikevaihdosta on noin 20 prosenttia.

- Historian merkitys tapahtumille on tietenkin valtava. Tyhjästä on vaikea suurta tapahtumaa. Esimerkiksi slogan (I fäderns spår för framtids segrar) on säilynyt samana alusta alkaen. Pitää myös antaa tunnustusta alkuaikojen järjestäjille, sillä jo ensimmäinen Vasaloppet on hyvin dokumentoitu filmipätkiä myöten.

Selling ei mainitse Vasaloppetin huikean kasvun syiksi ammattimaista organisaatiota tai onnistunutta markkinointia vaan antaa kiitosta myös "ulkopuolisille" tekijöille.

- Viime vuosina on ollut poikkeuksellisen hyviä lumitalvia, kuntoilu ja terveysliikunta on kovassa huudossa Ruotsissa ja hiihto on trendikästä, sanoo Selling.

Toki Vasaloppet on omalta osaltaan ollut vaikuttamassa kyseisiin asioihin. Tapahtumien kuluttaja markkinoinnista Selling mainitsee, että tapahtumat ovat imisille tasosta riippuen tavoite, haaste tai elämys.

- Meille on tärkeää, että Vasaloppet on imhisten mielessä ympäri vuoden.

Vasaloppetin suurimmat tulevaisuudenhaasteet liittyvät Sellingin mukaan lumiolosuhteisiin, talkoolaisiin ja yhteistyökumppanuuksien hoitoon.

- Meillä on yli 60 yhteistyökumppania ja haasteena on pitää heistä hyvää huolta. Työntekijöistämme 10 keskittyy pääasiassa yhteistyökumppanuuksien hoitamiseen, sanoo Selling ja jatkaa:
- Toinen haastava asia on talkoolaisten hallinta ja johtaminen. Näin suuren määrän johtaminen ja organisointi on haastavaa ja toisaalta talkoolaisten löytämistä ja heidän jaksamistaan pitää pohtia koko ajan kun tapahtumat kasvavat, mutta täytyy sanoa, että heidän sitoutumisensa tapahtumiin on varmasti poikkeuksellista.

Ensi vuoden Vasaloppet myytiin loppuun 10 minuutissa ja 48 sekunnissa.

- Yhtiön takana on aatteellisia yhdistyksiä. Kysyntä mahdollistaisi huomattavasti suuremmat osanottomaksut, mutta kaikiien yhteinen näkemys on, että hinta ei saa nousta kynnyskysymykseksi kenenkään osallistumiselle, päättää Selling.

Onko Suomessa sponsorointipäälliköitä?

Konferenssissä äänessä olivat myös ruotsalaisen ruokakauppajätin sponsorointipäällikkö Sofia Olsson sekä energiayhtiö Vattenfallin sponsorointipäällikkö Annika Bränning. Sekä ICA että Vattenfall ovat ruotsalaisen hiihtourheilun merkittävämpiä tukijoita. Molemmat ovat sekä Ruotsin hiihtoliiton että Vasaloppetin yhteistyökumppaneita. Merkittävää yhteistyössä on se, että molemmat yritykset tuovat hiihtourheilua esiin markkinointiviestinnässään, asia jota Suomessa ei mitä ilmeisemmin ole osattu tai haluttu tehdä tai vaatia.

- Meille on tärkeää saada kasvua aikaan niin kuntoilijoiden määrissä kuin huippuhiihtoa seuraavien määrässä. Nämä ruokkivat toinen toisiaan. SVT:n (Ruotsin yleisradionyhtiö) Vinterstudion merkitys hiihtoinnostuksen kasvuun on valtava, sanoo Bränning ja kertoo uskovansa, että terveysliikunna merkitys yhteiskunnassa korostuu entisestään tulevina vuosina.

ICA:n Sofia Olsson puolestaan kertoi esimerkkejä siitä miten ICA tuo hiihto esiin.

- Talven aikana panostimme siihen, että sivuiltamme löytyy hiihto- ja harjoitteluvinkkejä tavallisille kuntoilijoille.

Lisäksi toimme hiihtoa esiin valtakunnallisissa kampanjoissa niin liikkeissä, kuin TV-kampanjoissakin. Mainostimme esimerkiksi Vasaloppet-viikolla terveellisiä ja kuntohiihtäjille sopivia aamupalatuotteita, kertoo Olsson.

ICA panosti aiemmin näkyvyyteen jalkapallossa, mutta 90-luvulla suuntaa muutettiin hiihdosta tuli ICAn ykköslaji.

- Tämä on ollut selvästi oikea ratkaisu, sanoo Olsson.

Jotain urheilijoille?

Maastohiihtäjiä seminaarissa ei ollut paikalla. Sen sijaan alppi/vapaalaskija Jon Olssonin manageri Håkan Hansson ja pujottelija Andre Myhrer ja hänen managerinsa Keith Olsson olivat kertomassa, miten urheilijan näkyvyyttä on mahdollista parantaa ja muuttaa näkyvyys rahaksi.

Jon Olsson on maailman seuratuimpia vapaalaskijoita ja Jon Olsson Invitional on noussut erittäin arvostetuksi tapahtumaksi lajipiireissä. Olsson tulee taloudellisesti erittäin hyvin toimeen ja häntä tukevat useat luksusmerkit.

- Ilmiöstä nimeltä Jon Olssonista on kiittäminen häntä itseään. Hän on ulospäin suuntautunut ja käyttää hyväksi taitavasti sosiaalista mediaa. Alusta alkaen hänen mukanaan kulki kuvaaja ja laskuvideot ovat saaneet huikeita katsojamääriä. Hän on kerännyt ympärilleen ammattimaisen tukiverkoston. Useimmat ideat tulevat häneltä ja hän on itse hyvin aktiivinen, kertoo Hansson.

Myös Myhrerin manageri Olsson painottaa urheilijan omaa työtä yhteistyökumppanuuksien suhteen.

- Tukiverkoston merkitys on tärkeä, mutta urheilijan on myös itse pyrittävä laajentamaan kontaktiverkostoaan koko ajan. Tällä on merkitystä myös uran jälkeiseen aikaan. mielestäni urheilijalla pitää olla käyntikortti, kuten Andrella, näkee Olsson.

Olsson painottaa, että jos haluaa urheilla ammattimaisesti, pitää myös urheilun ulkopuoliset asiat ammattimaisesti. Urheilijan on otettava vastuuta myös yhteistyökumppanuuksista.

Vetoyhteen

Vaikka konferenssin aikana tuli esiin puheenvuoroja, joissa pohdittiin onko maastohiihto pysynyt mukana muiden lajien mukana esimerkiksi sosiaalisen median hyödyntämisen ja yhteistyökumppanuuksien suhteen, voi todeta, että ruotsalaiset ovat jättiaskeleen suomalaisia edellä ammattimaisuudessa. Hiihdossa liikkuu isommat rahat, taustatyötä tehdään ammattimaisemmin ja kuntohiihdon merkitys myös huippuhiihdolle on ymmärretty.

Mitä Hiihtoliitto tai Maastohiihto ry on tehnyt viime vuosina ihmisten hiihtoinnostuksen kohottamiseksi? Miten yhteistyökumppanit tuovat hiihtoa esiin ja aktivoivat ihmisiä hiihdon pariin? Välinevalmistajien intresseissä luulisi myös olevan ihmisten aktivointi, mutta mitään ei tunnu tapahtuvan. On myös turha ihmetellä, jos Suomesta ei löydy enää suuria massahiihtotapahtumia jos myynti, markkinointi ja asiakaspalvelu on nykyisellä tasolla.

Suomessakin on aika kääriä hihat ja päivittää tekeminen astetta ammatimaisempaan ja nykyaikaisempaan suuntaan.

-Petri Ikävalko

{/akeebasubs}

{akeebasubs !*}{/akeebasubs}


Kuuntele uusin Latu Podcast

ulvang banneri