Holmén: ”Olen vasta 36-vuotias, joten periaatteessa paluu huipulle on mahdollista”

Janne Holmén kevään Tukholman maratonilla. Kuva: Terhi Halonen

Janne Holmén kevään Tukholman maratonilla. Kuva: Terhi Halonen

Maratonin Euroopan mestari vuosimallia 2002 Janne Holmén on varsinaisen aktiiviuransa lopetettuaan edelleen erittäin hyvässä juoksukunnossa. Noin joka toinen päivä lenkillä käyvä Holmén sijoittui kevään Tukholman maratonilla hienosti sijalle 13. Tukholman maratonin yhteydessä juostiin myös Ruotsin mestaruusmaraton, millä Holmén sijoittui kuudenneksi.

{akeebasubs *}Sijoituit Tukholman maratonilla 13. ajalla 2.26.40. Kuinka kilpailu sujui kohdaltasi?

- Tukholmassa juoksin tasaisesti ja varovaisesti koko matkan. Olen tulokseeni tyytyväinen ottaen huomioon sen, että aloitin pitkät ja laadukkaat harjoitukset ulkona varsin myöhään pitkälle venyneen talven vuoksi. Talvi oli varsin jäinen täällä Uppsalassa, kertoo Holmén.

Mikä on seuraava kilpailusi?

- Itse asiassa kilpailin jo täällä Uppsalassa maratonin jälkeisenä torstaina. Voitin 10.2 kilometrin mittaisen Ekebyloppetin noin 35 ja puolen minuutin ajalla. Suurimmaksi osaksi kilpailen vain lähiseutujen juoksukilpailuissa, mutta jos saan mielenkiintoisia tarjouksia, voin ajatella juoksevani kauempanakin. Vuosina 2010 ja 2011 juoksin Riian maratonin ja viime vuonna kilpailin myös Halmstadin puolimaratonilla, minne aion mennä tänäkin vuonna. 

Kerrot harjoittelevasi nykyään lähinnä kuntoilumielessä. Millaista harjoittelusi käytännössä on?

- Ennen Tukholmaa minulla oli varsin vähän aikaa harjoitella, joten keskityin vain tärkeimpiin harjoituksiin, pitkiin lenkkeihin ja maratonvauhtiseen harjoitteluun, kuten esimerkiksi 5x4.5km. Jos minulla olisi ollut enemmän aikaa harjoitella, olisin pitänyt harjoitusjakson, missä olisin juossut nopeampia intervalleja, kuten 10x1000 sekä mäkijuoksua. Tavallisesti juoksen joka toinen päivä. Maratonille harjoitellessa määrä on nykyään enimmillään 70 kilometriä viikossa, mutta useimmiten vähemmän.

Olet laatinut eritasoisille kuntojuoksijoille harjoitteluohjelmia maratonille. Oletko saanut kuntojuoksijoilta palautetta laatimistasi ohjelmista?

- Olen. Monet ovat tyytyväisiä siihen, että ohjelman mukaan ei tarvitse harjoitella niin montaa kertaa viikossa, mutta sen sijaan saa juosta hieman kovempaa.

Onko sinulla erityisiä tulos- tai kilpailutavoitteita?

- Ei.

Kiinnostaako sinua valmentaminen?

- Valmensin Mårten Boströmiä vuoden 2011 syksystä vuoden 2012 kevääseen, kun hän panosti maratonille. Valmennuksen teki haasteelliseksi se, että hän asui ja työskenteli tuolloin kuumassa Zanzibarissa, missä lämpötila vaihteli 30-40 asteessa.  

Entä onko tullut paljon valmennuspyyntöjä?

- Mårten on ollut ainoa, joka on suoraan kysynyt valmentaksi. Olen myös antanut neuvoja monelle juoksijalle, kuten brittimaratoonari Lee Merrienille (2.13.41), joka on juossut hyvin muun muassa EM-kisoissa 2010 (8.) MM-kisoissa 2011 (22.) ja olympialaisissa 2012 (30.). Olen periaatteessa kiinnostunut valmentamisesta, mutta tiedän sen vaativan paljon työtä ja suuren vastuun.

Jos sinulla olisi taloudellisesti mahdollista harjoitella jälleen huipputasolla, niin mille tasolla arvelisit vielä yltäväsi maratonilla?

- Periaatteessa samaan kuin aiemmin. Olen vasta 36-vuotias, joten periaatteessa paluu huipulle on mahdollista.

Onko paluu tavoitteelliseen harjoitteluun käynyt mielessä?

- Minulla on nytkin vaikeuksia löytää aikaa harjoitella kolme kertaa viikossa.

Asut ja työskentelet Upsalassa. Mitä muuta arkeesi kuuluu?

- Vietän paljon aikaa lasteni kanssa. Meillä on kolme poikaa. 10-, 7- ja 2-vuotta.

Oletko tutustunut Mika Kojonkosken vetämän huippu-urheilun muutosryhmän (HuMu) toimintaan?  Mitä ajatuksia HuMun raportti ja toimintamalli sinussa herättää?

- En ole aiemmin lukenut raporttia, mutta vilkaisin sitä nyt tätä kysymystä varten. On hyvä, että urheilija on keskiössä ja haluan korostaa laajempaa pohjoismaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Lajissa, kuten kestävyysjuoksu, ei voi säilyttää riittävää suorituskykyä maassa, missä on liian vähän lajin huippuja ja sinne pyrkiviä. Sen vuoksi laajempi yhteistyö on välttämätöntä! Mitä tulee raportin hyödyntämiseen, riippuu luonnollisesti siitä, millaisia resursseja saadaan kokoon muutosten toteuttamiseen.

Olitko mukana HuMun urheilijahaastatteluissa?

- En.

Mikä olisi sinusta paras tapa tukea urheilijaa matkalla huipulle ja sitten huipulla?

- Tärkeintä on, että heille annetaan mahdollisuus harjoitella huippu-urheilijoiden kanssa, jotta he voivat oppia heiltä.

-Jarno Maimonen{/akeebasubs} {akeebasubs !*}{/akeebasubs}


Kuuntele uusin Latu Podcast

Kuuntele uusin Livigno2Levi Podcast

ulvang banneri