Ryhmäharjoittelusta lisävaihde juoksuun

Niklas Sandellsin mukaan ryhmäharjoittelusta on hyötyä varsinkin kilpailuun valmistavalla kaudella. Kuva: Heidi Lehikoinen

Niklas Sandellsin mukaan ryhmäharjoittelusta on hyötyä varsinkin kilpailuun valmistavalla kaudella. Kuva: Heidi Lehikoinen

Kestävyysjuoksu on yksilölaji, jossa kehittymistä tukee kovien kilpailuiden lisäksi sopiva sparrausseura. Niclas Sandells, Oona Kettunen ja valmentaja Tommy Ekblom kertoivat Hevoskuurille omia ajatuksiaan maailmalla suositusta ryhmäharjoittelusta sekä harjoitusseuran merkityksestä.

 

{akeebasubs *}Niclas Sandellsista tuli suomalaisten kestävyysjuoksijamiesten selvä ykkösnimi, kun Jukka Keskisalo lopetti uransa viime kauteen. Hän on myös aktiivisesti hakenut harjoitusseuraa.

– Jukasta oli paljon hyötyä silloin kun olimme yhdessä samoilla leireillä. En tiedä, oliko helppo löytää uusia harjoituskavereita, mutta niitä on kuitenkin löytynyt. Ryhmäharjoittelusta on hyötyä varsinkin kilpailuun valmistavalla kaudella, Niclas Sandells sanoo.

niclas HLJukka ja Niklas. Kuva: Heidi Lehikoinen

Toissakauden ryhmästä lopettivat Keskisalon lisäksi muutkin, mutta Sandells löysi uuttaa harjoitusseuraa.

– Salosen Tuomo ja (kympin) EM-nelonen Bashir Abdi olivat siellä seurana, ja heidän kanssa tehtiin kaikki kovemmat treenit. Kun saa ja pitää vetää treenit vähän kuin kilpailuna, jolloin on kaikki pelissä, silloin siitä on hyötyä, että on kavereita sparrausseurana, Sandells kertoo.

Oona Kettunen on ikäluokassaan selvä ykkösnimi, jolle sopivaa harjoitusseuraa ovat aikuisjuoksijat.

– Voisi olla ihan kokeilemisen arvoista treenata kovassa porukassa. Varmasti siinä saisi enemmän kisatuntumaa kovissakin treeneissä ja enemmän irti tarvittaessa. Tietysti se motivoikin, jos on seuraa treeneissä, Kettunen miettii.

oona2 HLOona Kettunen näkee, että ryhmäharjoittelusta voisi olla hyötyä. Kuva: Heidi Lehikoinen

Kettusen kevättä sotkivat sairastelut huhtikuussa, jonka vuoksi hän on harjoittelussa kuukauden myöhässä. Käytännössä hän teki toukokuun niitä asioita, joita normaalisti olisi maalis-huhtikuun tehnyt.

– Eiköhän tästä vielä kerkeä. Tietysti sairastelu vei alaspäin kuntoa, mutta kovaa vauhtia kunto on nousemassa, eli ihan hyvältä siinä mielessä näyttää.

Ryhmäharjoitteluun kannustetaan, mutta yksilöllisiä ratkaisuja kunnioitetaan

Kestävyysjuoksun lajipäällikkö Tommy Ekblom sanoo, että Suomessa on vieläkin jonkun verran "yksinäisen miehen tekemisen" -kulttuuria. Leireillä ryhmässä harjoittelusta on tullut kuitenkin jo käytäntö.

– Maailmalla harjoittelu perustuu hyvin vahvasti ryhmäharjoitteluun. Suomessa tietysti kotona ollessa se vaatii urheilijoita vähän järjestelyjä. Niclas on ollut edelläkävijä tässä suomalaisittain. Sandra Eriksson on taas enemmän erakkoluonne, mutta ei sekään synti ole, Ekblom muistuttaa.

Ekblom muistuttaa, että Erikssonin lisäksi muun muassa Jarkko Järvenpää on kokenut itselleen toimivimmaksi yksin harjoittelun. Järvenpää vietti talvella 4–5 kuukautta yksinään Torreviejassa. Ekblom kehuu myös Oona Kettusta, joka on ollut aktiivinen harjoitusseuran etsimisessä.

– Maailmalla maanrajoilla ei ole väliä, kun yksin alueillaan olevat urheilijat sopivat leireistä ja menevät harjoittelemaan yhdessä. Ryhmäharjoitteluun vaaditaan, että kaikki ovat suurin piirtein samantasoisia. Jos selvästi muita huonompana menee sellaiseen mukaan, siinä juoksee jalat altaan, Ekblom muistuttaa.

-Heidi Lehikoinen{/akeebasubs}

{akeebasubs !*}{/akeebasubs}


Kuuntele uusin Latu Podcast

Kuuntele uusin Livigno2Levi Podcast

ulvang banneri