Ylämäkeen!

Mäkiharjoittelu kannattaa. Kuva: Timo Narvinen

Mäkiharjoittelu kannattaa. Kuva: Timo Narvinen

Mäkijuoksu on jo vuosikymmenten ajan ollut osa kestävyysjuoksijoiden harjoittelua. Kevään mäkikaudella herätellään elimistöä pitkän talven jäljiltä kohti kesää ja kilpailukautta. Ylämäkeen juostavat vedot nostavat tehokkaasti maksimaalista hapenottokykyä ja ovat loistavaa lajinomaista voimaharjoittelua.

Mutta mitä ylämäkeen tehtävät kovatehoiset vedot oikeastaan saavat aikaan elimistössä ja onko mäkijuoksusta korvaamaan tasamaalla tehtäviä vetoja? Vaikka seuraavassa puhutaankin juoksusta, voi mäkiharjoittelua koskevaa tietoa soveltaa aivan hyvin myös pyöräilyyn ja hiihtoon.

Mäkijuoksua vai ratavetoja?

Kesäkuussa liikuntatieteelliseen tutkimukseen keskittyvä Journal of Strength and Conditioning Research julkaisi mielenkiintoisen artikkelin, jossa vertailtiin kovatehoisen ylämäkijuoksun ja kovatehoisen tasamaajuoksun aikaansaamia muutoksia muun muassa maksimaaliseen hapenottokykyyn, anaerobiseen kynnysvauhtiin ja maksimivauhtiin hyvätasoisilla kestävyysjuoksijoilla.

Kestavyysurheiluplus

Tämä artikkeli on vain tilaajille.

Tilaa Kestävyysurheilu+ ja kaikki sisällöt ovat käytössäsi!

Tilaa Kestävyysurheilu+

Jos olet jo tilaaja, kirjaudu alla.

Kirjaudu sisään lukeaksesi artikkelin.


Kuuntele uusin Latu Podcast

ulvang banneri