Jari Ikäheimonen Mårten Boströmin ja Edgars Bertuksin menestyksen taustalla

Jari Ikäheimonen (oik.) yhdessä muiden menestyneiden sprinttivalmentajien eli Harri Kosken ja Kalle Rantalan kanssa. Kuva: Hevoskuuri.fi

Jari Ikäheimonen (oik.) yhdessä muiden menestyneiden sprinttivalmentajien eli Harri Kosken ja Kalle Rantalan kanssa. Kuva: Hevoskuuri.fi

Vuokatin MM-suunnistukset muistetaan suomalaisittain ennen kaikkea Mårten Boströmin sprinttimaailmanmestaruudesta. Myös Latvian Edgars Bertuks jatkoi jälleen menestymistään MM-kisoissa nappaamalla pronssia pitkältä matkalta. Näiden kahden huippusuunnistajan taustalta löytyy yhteinen valmentaja, Jari Ikäheimonen, joka on jo vuosia tehnyt yhteistyötä Boströmin kanssa ja nyt viimeiset pari vuotta hän on valmentanut myös Bertuksia.

{akeebasubs *} Hevoskuuri soitteli Jari Ikäheimoselle ja kysyi, kuinka menestyssuunnistajia oikein tehdään. Ikäheimonen muistelee hänen ja Boströmin alkanutta valmennussuhdetta seuraavasti.

– Muistaakseni se oli syksyllä -98, kun Mårten alkoi valmistautumaan nuorten MM-suunnistuksia varten ja siihen asti hänen valmentajana toiminut isoveli Mikael kertoi, ettei hänellä olisi enempää annettavaa fyysisellä puolella ja Mårten kaipasi nimenomaan juoksupuolelle asiantuntija-apua. Siitä lähtien olen ollut ainakin jollain tapaa koko ajan taustalla mukana, itsekin aikanaan 3000 metrin esteet alle yhdeksän minuutin juossut Jari Ikäheimonen kertoo.

– Välillä oli vuosia, jolloin minä olin ulkomailla tai sitten Mårten oli ulkomailla (mm. opiskeli useamman vuoden USA:ssa) ja yhteydenpitomme oli vähäisempää. Viime ajat yhteistyö on ollut taas vilkasta ja täysillä tämän Vuokatin MM-projektin polkaisimme käyntiin viime syksyllä.

Projekti aloitettiin Boströmin akillesleikkauksella, jotta pöytä oli ikään kuin puhdas kunnon satsaukselle. Leikkaus onnistui huippukäsissä hyvin ja jalka hoidettiin kuntoon, ennen kuin varsinainen huippusatsaus voitiin käynnistää. Uuden-Seelannin maailmancupissa tammikuun alussa Boström oli vielä hieman keskenkuntoinen, mutta sen jälkeen koko kausi on ollut vakuuttava ja kaiken kruunasi Vuokatin maailmanmestaruus.

Lajianalyysi päivitettiin – keskimatkurin harjoittelua

Mårten Boströmin edellisessä sprinttisatsauskaudella hän juoksi sprintin MM-kisoissa vuosina 2004-2007 parhaimpana sijoituksenaan yhdeksäs sija 2007. EM-kisoista Boström saavutti pronssia vuonna 2004.

– Noina vuosina kerättiin kokemuksia, mutta muuta mitalia kuin tuo EM-pronssi, Mårten ei saavuttanut, sillä silloin suorituksenhallinta ei kestänyt vielä loppuun asti, Ikäheimonen summaa.

– Sprintin lajianalyysi on kaiken a ja o ja se päivitettiin tähän päivään, kun lähdimme viemään tätä Vuokatin projektia eteenpäin.

bostrom pallituuletusMårten Boström juhli villisti maailmanmestaruuttaan Sotkamossa. Kuva: Hevoskuuri.fiKolmen vuotta sitten perustetussa sprinttisuunnistusprojektissa itsekin valmentajana mukana toiminut Jari Ikäheimonen kehuu estoitta sprinttimaajoukkuetoiminnan hyödyistä myös Boströmin projektissa.

– Sprinttimaajoukkuetoiminnan merkitys on merkittävää myös Mårtenin menestyksessä. Sen kautta on tullut niin paljon etuja monella osa-alueella eikä omin voimin olisi pystynyt tekemään monia asioita. Mårtenin siirtyessä jälleen maratonharjoittelusta sprinttisuunnistuksen pariin hän on saanut paljon apua esimerkiksi tekniikka- ja taitopuolella sekä suorituksen analysoinnissa, Ikäheimonen kiittelee Suomen sprinttisatsauksen tuomaa menestystä.

– Myös tiettyyn kilpailuun valmistautuminen on Mårtenilla ollut suuressa roolissa. Hän on koko kauden panostanut pelkästään Vuokatin MM-sprinttiä varten ja valmistautunut siihen niin hyvin kuin mahdollista. Niin kuntoa kuin suunnistustekniikkaakin hiottiin nimenomaan tätä Sotkamon kisaa varten ja muut kilpailut vain palvelivat tätä päämäärää, Ikäheimonen kertoo siitä, kuinka huolellisesti Boström oli Sotkamon voittoisaan kisaan valmistautunut.

Myös vahvan oman juoksutaustan (este-ennätys 8.59) ja juoksuvalmennustaustan omaava Ikäheimonen on soveltanut juoksijan harjoittelua myös Boströmin fyysiseen harjoitteluun.

– Mårtenin harjoittelu on pitkälle keskimatkojen ja mailerin juoksuharjoittelua. Lisäksi olemme tiedostaneet sprintin fyysisen luonteen, niin mukana harjoittelussa on paljon kiihdytyksiä, jarrutuksia ja suunnanmuutoksia. Tunteja tulee vuodessa noin 600 tunteja, mutta harjoituksen laatu on tärkeämpää kuin määrä, Ikäheimonen sanoo.

Myös voimaharjoittelu on Boströmillä ollut keskeisessä roolissa.

– Olemme tehneet yhteistyötä erittäin hyvän voimavalmentaja Asser Pettisen kanssa ja häneltä olemme saaneet paljon hyviä neuvoja voimaharjoitteluun. Ohjelmassa on ollut kolme kertaa viikossa maksimivoimaharjoittelua ja lisäksi on tehty mm. vastusvetoja, Ikäheimonen kertoo voimaharjoittelun tärkeästä roolista Boströmin harjoittelussa.

Sekä Ikäheimosella että Boströmillä löytyy siis myös estejuoksutaustaa ja estejuoksu on Ikäheimosen mukaan lähinnä sprinttisuunnistusta tehoalueiltaan ja juoksunopeuksiltaan ja on ollut hyvänä pohjana Boströmin sprinttisatsaukselle. Vielä Ikäheimosen ennätys on Boströmin (9.05) ennätystä parempi, mutta valmentaja uskoo, että halutessaan valmennettava voisi valmentajan ennätyksen lyödä.

– Eiköhän Mårella olisi mahdollisuudet minun ennätys lyödä, mutta noin kuukauden erikoisharjoittelun se ainakin vaatisi, Jari "Ikis" Ikäheimonen tuumii ja kertoo hyödyntävänsä Movescount-palvelua Boströmin harjoittelua seuratessaan.

– Mårten laittaa kaikki harjoittelunsa Movescountiin ja sieltä pystyn kätevästi seuraamaan hänen harjoitteluaan etänäkin.

Jalosti Bertuksin mestariksi

Jari Ikäheimonen on toiminut syksystä 2011 lähtien myös Latvian ykkössuunnistajan Edgars Bertuksin valmentajana ja jälki on ollut vakuuttavaa. Neljästä henkilökohtaisesta MM-startista kolmesta on Bertuksin kaulaan ripustettu kisan jälkeen mitali. Viime vuonna Sveitsissä Bertuks voitti keskimatkan ja nappasi pitkältä matkalta pronssia. Vuokatissa Bertuks nappasi jälleen pitkältä matkalta pronssia. Keskimatkalla hän sijoittui kahdeksanneksi pienen loukkaantumisen lopussa pudottaessa muutaman sijan.

– Edgarsin kanssa valmennus on pääasiassa etävalmennusta, mutta viimeisen vuoden aikana olen itse asiassa nähnyt enemmän Edgarsia kuin Mårea. Hän on minun seurakaveri Turun Metsänkävijöissä ja hän asuu usein meidän kotona Suomessa ollessaan, joten olen päässyt läheltä seuraamaan hänen harjoitteluaan.

EdgarsBertuks020813Vuokatissa Edgars Bertuksin saaliina oli pitkän matkan pronssimitali. Kuva: Hevoskuuri.fiBertuksin keskittyessä enemmän pidemmille matkoille eli keskimatkalle ja pitkälle matkalle, eroaa hänen harjoittelunsa myös Boströmin harjoittelusta.

– Jos Mårtenin harjoittelu vastaa keskimatkurin harjoittelua, niin Bertuksin harjoittelu on lähinnä puolimaratoonarin harjoittelua eli tähtää noin tunnin suoritukseen. Lisäksi Edgars tekee pitkää matkaa ajatellen muutaman erikoisharjoituksen vuodessa, viime vuonna niitä oli kolme ja tänä vuonna neljä. Tällainen harjoitus voi olla esim. tunti suunnistusta, jonka päälle juostaan vielä 30 minuuttia VK-alueella maantiellä. Verryttelyineen tämä harjoitus kestää sen parisen tuntia, Ikis sanoo Bertuksin harjoittelusta.

– Edgarsin harjoittelu eroaa Måren harjoittelusta myös siinä, että hän ei tee mitään klassista voimaharjoittelua, vaan lähinnä palauttavaa harjoittelua ja keskivartalon ja lantionseudun voimaa. Edgars käy myös leireillä paljon, joten hänen kohdallaan harjoittelussa on paljon jaksotusta, Ikäheimonen jatkaa.

Mahdollisuus ammattimaiseen harjoitteluun

Ikäheimonen nostaa esille seuraavia asioita, joihin hän harjoittelussa ja valmennuksessa uskoo.

– Ensinnäkin toistot ja toistojen määrä, tässä näkyy Timo Vuorimaan vaikutus. Mitä useammin harjoittelee sen parempi, mieluummin useampi lyhyempi harjoitus kuin muutama pitkä. Esimerkiksi Måre harjoittelee päivässä 3-4 kertaa ja Edgarskin kolme kertaa. Lisäksi tarvitaan riittävästi monipuolisuutta ja pitkäjänteisyyttä harjoittelussa. Ja on tärkeää, että uskoo omaan juttuunsa ja tekemiseensä. Lisäksi on osattava erottaa, mikä harjoittelussa on olennaista ja millä ei ole niin suurta merkitystä, Ikäheimonen luettelee oikeanlaisen harjoittelun kulmakiviä.

Yhden asian Ikäheimonen tuo myös esille, mikä on nostanut Boströmin ja Bertuksin maailman huipulle ja maailmanmestariksi.

– Molempien kanssa on käyty tämä sama keskustelu, jossa painotin sitä asiaa, että elämä pitää järjestää sellaiseen tilanteeseen, että ammattimainen harjoittelu on mahdollista. Edgarsin kohdalla tämä oli suurempi haaste ja keväällä 2012 Edgars pystyi järjestämään asiansa niin, että hän lopetti täysipäiväisen työn ja alkoi keskittyä ammattimaisesti harjoitteluun. Tulokset ovat sitten nähtävissä, MM-mitalien merkitys. Tämä on aivan olennainen asia. Mikäli on töissä klo 8-16 välillä, niin ammattimainen harjoittelu ei ole mahdollista, Ikäheimonen painottaa oikeiden puitteiden luomisen merkitystä.

– Tämä oli niitä ensimmäisiä asioita, joita kerroin Edgarsille valmennussuhdetta aloitettaessa. Mikäli hän olisi jatkanut edelleen täysipäiväistä työntekoa, niin ammattimainen harjoittelu ei olisi ollut mahdollista. Onneksi hän, kuten Måre myös, ovat saaneet tilanteensa siihen kuntoon, että he pystyvät täysillä panostamaan harjoitteluun. Mutta rahoituksen saaminenhan on tässä aina se oma haasteensa, joka täytyy aina jollain tapaa ratkaista, jotta harjoittelu ja eläminen ovat mahdollista.

Jari Ikäheimonen ei halua kuitenkaan ottaa kaikkea kunniaa Boströmin ja Bertuksin menestyksestä itselleen, vaan nimeää loppuun muutamia nimiä, jotka löytyvät tärkeinä henkilöinä taustalta.

– Mårtenilla on Asser Pettinen voimaharjoittelussa ja Rantalan Kalle sprinttisuunnistuksen taitoharjoittelussa ja Peltolan Juha metsäsuunnistuksessa olleet tärkeitä tukihenkilöitä. Ja Edgarsilla Mikko Knuuti on vastannut hänen taitoharjoittelustaan ja lisäksi hän on saanut apua Latvian olympiavalmennuksesta apua mm. fysioterapian puolella, Ikäheimonen haluaa nostaa myös muita tukihenkilöitä esille.

Seuraavan kerran näemme Italian MM-kisoissa ensi vuonna, kuinka Jari Ikäheimosen menestyksekäs valmennus tuo tulosta niissä kisoissa.

- Tero Viljanen

{/akeebasubs}
{akeebasubs !*}{/akeebasubs}


Kuuntele uusin Latu Podcast

ulvang banneri