Matias Strandvallin kanssa lenkillä

Matias Strandvall nostaa peukut pystyyn tulevien Sotshin olympialaisten menestyksen suhteen. Kuva: Hevoskuuri.fi

Matias Strandvall nostaa peukut pystyyn tulevien Sotshin olympialaisten menestyksen suhteen. Kuva: Hevoskuuri.fi

Matias Strandvallilla oli ohjelmassa kevyt tunnin juoksulenkki ennen Italian korkeanpaikanleirille lähtöä. Hevoskuurin toimittaja päätti tarttua haasteeseen ja lähteä sprinttihiihtäjän kanssa lenkille, siinä kun tulisi iskettyä kaksi kärpästä samalla iskulla. Toimittajankin olisi lähdettävä lenkille ja samalla onnistuisi kätevästi IF Minkenin hiihtäjän haastattelu. Ei siis muuta kuin juoksutreffejä sopimaan Kaupin Urheilupuistoon Tampereelle.

{akeebasubs *} Sovitulla paikalla uudella huoltorakennuksella odottaa kovakuntoisen näköinen hiihtäjä, mutta onneksi luvassa piti olla rauhallinen lenkki ja kestoltaan vain tunnin mittainen, ehkä siitä selvittäisiin.

Moi Matias! Olet asunut viimeiset kuusi vuotta Tampereella, kuinka vaasalainen päätyi aikoinaan Tampereelle, aloititko kenties opiskelut täällä?

– Vaimon opintojen takia tänne muutimme, itse en ole tehnyt Tampereella muuta kuin hiihtänyt, Strandvall kertoo, kun samalla lähdemme rauhallisesti kapuamaan Vesitornin suuntaan.

Missä päin te täällä Tampereella asustelette? Kauhean usein sinua ei ole täällä Kaupin suunnalla lenkillä näkynyt, tosin ei näy toimittajaakaan kyllä joka päivä.

– Asumme Kaukajärvellä ja aika paljon siellä päin harjoittelemme, juoksulenkkejä teen usein Suolijärven-Lukonmäen maastossa ja rullilla hiihtelen yleensä Lempäälän suuntaan. Silloin tällöin käyn täällä Kaupissa juoksemassa ja aika ajoin teen kotoa käsin pitkän lenkin tänne Kauppiin tasaista hiihtopohjaa pitkin, heitän pari kierrosta täällä ja sitten juoksen taas kotiin Kaukajärvelle. Se on oikein mukava treeni, Tampereelle hyvin kotiutunut Strandvall kertoo Vinttikoiraradan kohdalla.

Miten sinun harjoittelusi on sujunut tänä kesänä, toimittaja kysyy jo hieman puuskuttaen Vesitornin nousun jyrkimmässä kohdassa.

– Tänä kesänä en ole ollut kipeä juuri lainkaan. Olin ainoastaan vatsataudissa kolme päivää heinäkuun alussa. Sveitsin Pontresinan leiriltä elokuussa jouduin tosin tulemaan viisi päivää aiemmin pois kun muut, kun törmäsin hetkellisesti kuntoni osalta seinään. Minulla oli vain intoa liikaa ja kroppa väsyi, eikä palautunut enää. Silloin oli parempi lähteä leiriltä pois, mutta tilanne helpottui onneksi kotona heti, kun pidin vähän huilia, Roland Willförin valmennuksessa harjoitteleva Strandvall kertoo kesän sujumisestaan.

Tämän juoksulenkin jälkeen Matias Strandvall on jo ehtinyt A-maajoukkueen korkeanpaikan leirille Italiaan, jossa leireillään ensin Livignossa ja sen jälkeen Val Senalesissa. Strandvall tietää kuinka suhtautua tähän monelle hiihtäjälle niin haasteelliseen leiriin oikealla tavalla.

– Kun menee noin pitkäksi aikaa (kolme viikkoa), niin ei pidä ajatella enää menevänsä leirille ja mättää harjoituksia kovalla tahdilla. Sen sijaan pitää harjoitella maltilla ja pitää mielessä, että korkealla palautuu hitaammin.

Strandvall ei halua kuitenkaan jättää Italian korkeanpaikan leiriä väliin.

– Sotsin olympialaisissa hiihdetään korkealla ja on hyvä totuttaa kroppaa korkeuteen. Näin saa hyvin tarvittavia vuorokausia korkealla. Kausi pukkaa kuitenkin heti päälle, joten virheitä ei Italiassa saa tehdä, 28-vuotias IF Minkenin hiihtäjä sanoo.

Kesäharjoittelua määrällisesti vähemmän

Olemme päässeet alas rantaan ja Kuntokolmosella pääsemme hetkeksi nauttimaan Näsijärven upeista maisemista. Matias Strandvall on tehnyt pitkään valmennusyhteistyötä Roland Willförin kanssa. Viime vuosina myös maajoukkueen ruotsalainen sprinttivalmentaja Niclas Grön on neuvonut Strandvallia harjoittelussa. Muutosta olympiavuoden harjoittelussa on harjoitusmäärien pienentäminen varsinkin kesän harjoituskaudella.

Mikä tässä harjoitusmäärien pienentämisessä on taustalla?

– Harjoittelua tulee tänä vuonna vähemmän kuin viimeiseen viiteen vuoteen. Viime vuosina harjoitustunteja on tullut n. 750 tuntia vuodessa ja varsinkin kesällä olen harjoitellut paljon. Nyt olen harjoitellut kesällä määrällisesti vähemmän, jotta jaksaisin vielä syksylläkin ja olisin kunnossa kauden alusta lähtien, Strandvall perustelee harjoitusmäärien pienentämistä Näsijärven rantakallioilla.

– Joulukuut ovat minulla olleet ongelmallisia viime kausina. Nyt ei ole varaa palautella joulukuussa, vaan on oltava hyvässä kunnossa ja annettava näyttöjä Sotshia varten, Strandvall jatkaa ohittaessamme samalla rantareitillä Kaupinojan kuuluisan avantosaunan.

stranvallmatias 2013cSotshin olympialaisten vapaan sprintti on Matias Strandvallin kauden pääkilpailu. Siihen hän on valmistautunut myös juoksemalla esimerkiksi määräintervalleja. Kuva: Hevoskuuri.fiSprintti muuttunut lajina – nousumetrejä kerätty Sotshia varten

Strandvallin mukaan sprinttihiihto on lajina muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana ja siitä kun hän alkoi kiertää maajoukkuehiihtäjänä kisoja maailmalla.

– Viisi vuotta sitten radat olivat kestoltaan kaksi minuuttisia. Nyt radat ovat pidempiä ja rankempia. Tosin FIS tekee siinä virheen viemällä maailmancupsprinttejä helppoihin kaupunkisprintteihin ja sitten arvokisoissa hiihdetään aina kovalla radalla. Sotshin rata on varmaankin kovin sprinttirata ikinä. Eli jos haluaa menestyä arvokisoissa, niin on harjoiteltava aika pitkälle samalla lailla kuin normaalimatkoille ja hapenoton on oltava kunnossa, Strandvall vinkkaa, kun lähdemme kipuamaan tiukkaa kilpavitosen nousua ylös rannasta.

– Silloin kun itse tulin sprinttiin mukaan vuonna 2007 niin laji oli kovin erilainen. Toki se edelleen vaatii nopeutta ja loppukiriä, mutta kolmannessa ja neljännessä startissa kestävyysominaisuudet ovat jo ratkaisevassa roolissa. Naisillahan käytännössä samat hiihtäjät hallitsevat niin sprintissä kuin normaalimatkoilla, miehissä sentään löytyy sprintin erikoismiehiä.

Tiukan nousun jälkeen toimittajan puuskutus on sen verran tasaantunut, että hän pystyy jälleen esittämään lisää kysymyksiä.

stranvallmatias 2013dJuoksulenkit Kaupissa kuuluvat harjoituskaudella aika ajoin Matias Strandvallin ohjelmaan. Kuva: Hevoskuuri.fiSotshissa on siis luvassa äärimmäisen kova reitti, kuinka se näkyy sinun harjoittelussasi?

– Nousumetrejä on tullut kerättyä ja kuokkaa olen harjoitellut jyrkässä mäessä. Ja jos olen ollut Suomessa ja on ollut lyhyempi mäki, niin sitten on vaan noustu useamman kerran. Lisäksi olen käynyt Jyväskylässä Kihun erinomaisella matolla hiihtämässä rullilla. Siinä pystyy muuttamaan profiilia mieleisekseen ja sillä on tosi hyvä tehdä harjoituksia, Strandvall kehuu muutenkin Kihun lisääntynyttä tukea ja apua hiihtäjille.

– Kihun apu on ollut tosi hyvä lisä tämän vuoden valmistautumiseen. He ovat tuottaneet mm. tosi paljon kuvamateriaalia, jota valmentajat pääsevät netissä heti tarkastelemaan, Strandvall sanoo samalla kun pääsemme Helppokolmosen tasaisemmalle pätkälle.

Hiukan Stranvallia on harmittanut se, että A-maajoukkueeseen ei hänen ja Anssi Pentsisen lisäksi kuulu muita sprinttereitä. Toki on lisäksi nimetty haastajaryhmä, mutta he joutuvat omakustanteisesti osallistumaan leireille ja kaikilla leireillä he eivät olekaan olleet mukana.

– Livignoon haastajaryhmä on tulossa ja on hyvä kun pääsemme porukalla tekemään kovempivauhtisia lyhyitä harjoituksia. Se on hyvä kun ottaa impulsseja ja ruskoja, niin saa sparrausta. Peruslenkeillähän me sitten yritämme pysyä Anssin kanssa normaalimatkanhiihtäjien mukana niin pitkään kuin voimme. Anssihan on pysynytkin helposti, mutta itse olen vielä joutunut antamaan periksi, mutta toivottavasti en enää talvella.

– Kansallisella tasolla minun olisi tarkoitus hiihtää myös normaalimatkan kisoja, koska ne ovat tosi hyviä treenejä. Sprinttikisat syövät kuntoa, sillä niissä kroppa menee anaerobiseen tilaan ja tosi hapoille.

Entä oletko miettinyt Sotshin parisprinttiä?

– Itse olen keskittynyt vapaan henkilökohtaiseen sprinttiin ja jos Magnarin tunnen niin Sami (Jauhojärvi) ja Ville (Nousiainen) ovat tosi vahvoilla joukkuetta nimettäessä. Kyllä meidän muiden on oltava tosi kovassa kunnossa ja annettava kovat näytöt, mikäli mielimme joukkueeseen, Strandvall tuumii Pirunvuoren lähestyessä pikku hiljaa.

Mitkä ne sprinttereiden näyttökisat ovat Sotshia ajatellen?

– Rovaniemen Suomen Cupista marraskuussa valitaan Davosiin maailmancupiin joulukuun puoliväliin ja siellä on ohjelmassa vapaan sprintti, joka on varmasti yksi tärkeimmistä näyttökisoista. En tiedä onko sen jälkeen enää näyttökisoja, SM-kisat tulevat ainakin liian myöhään. Sen takia on tärkeää olla joulukuussa kunnossa ja siksi olenkin sitä harjoittelua vähentänyt.

Tiivis alkukausi

Toimittajan pyynnöstä katselemme hetken maisemia Pirunvuoren päällä ja samalla Strandvall kertoo alkukauden suunnitelmistaan ja kisaohjelmastaan.

– Se on hyvin samanlainen kuin muillakin eli kilpailukausi avataan Vuokatissa Suomen Cupilla, sen jälkeen tulee Oloksen Ensilumen kisat ja Rovaniemen Suomen Cup. Oloksella hiihdän ainakin sprintin ja jonkun toisen kisan. Toivottavasti pääsisin myös Rukalle maailmancupin avaukseen, sillä se on tärkeä kilpailu suomalaisille.

Kerroit vähentäneesi kesäharjoittelua, onko se näkynyt mitenkään kunnossasi ja olossasi?

– Olo on ollut paljon tuoreempi ja freesimpi. Kaksi edellistä vuotta olen ollut tähän aikaan kipeänä, mutta nyt olen saanut olla terveenä.

– Italian leirin jälkeen ehdin olla kotona viisi päivää ja ottaa ihan rennosti, ennen kuin pakkaan auton ja lähden Lappiin, Strandvall sanoo, samalla kun päätämme tehdä vielä lyhyen lisälenkin Niihaman suuntaan.

Teillä hiihtäjillä on aika rankkaa leirielämää ja koko ajan olette jonnekin menossa. Miten sinä olet siihen sopeutunut?

– Aika hyvin olen sopeutunut. Sitä koittaa vain tehdä asiat itselle mukavaksi. Parisuhteessa elävillä sillä kotiin jäävällä on paljon vaikeampaa tähän tottua.

Millaisia jatkosuunnitelmia olet sitten ajatellut urasi suhteen? Joko sinulla Lahden 2017 MM-kisat siintävät mielessä?

– En ole miettinyt vielä niin pitkälle, että Lahti olisi kovasti mielessä. Toivottavasti silloin tulisi joku nuori ja tiputtaisi pois joukkueesta. Mutta niin kauan on tarkoitus jatkaa kun on hauskaa ja kehittyy ja ainakin seuraavat kaksi vuotta vielä. Enhän minä ole edes vielä kolmekymppinenkään, joten minulla on vielä paljon annettavaa, Strandvall naurahtaa samalla kun toimittajan helpotukseksi pääsemme tasaiselle Kauppi-Niihama reitille ja lenkin loppu alkaa häämöttää.

– Sen olen myös päättänyt, että Vasaloppetin hiihdän ainakin kerran ennen kuin lopetan.

Kisat talven suosikkiharjoituksia

Kellossa on 59 minuuttia mittarissa ja Kaupin kentät häämöttävät. Ja lenkille osallistujat ovat varmaankin kahta mieltä lenkin keveydestä. Toimittaja päättää loppuun kysellä vielä Matias Strandvallin suosikkiharjoituksia.

– Nyt tänä vuonna niitä ovat olleet siellä Kihun matolla tehdyt rullaharjoitukset. Sitä laittaa vaan maton pyörimään tiettyä vauhtia ja siinä on sitten pysyttävä. Se on hauskaa ja kehittävä, toki happoja siinä kertyy myös. Mutta onnistuneet kovat treenit ovat aina hauskoja. Sitä tuntee mielihyvää onnistumisen jälkeen ja samoin aistii jännityksen ennen harjoitusta.

Entä suosikkiharjoituksesi talvella?

– Kisat ovat talvella suosikkiharjoituksiani. Varsinaisista harjoituksista määräintervallit, kuten 3 x 5 x 30 sekuntia helpossa maastossa ovat nautinnollisia. Se on vähän kuin mailerin harjoittelua ja niillä olen usein saanut hyvän kulun ja olen tehnytkin niitä usein juuri kisaviikolla.

Saavumme lähtöpisteeseemme huoltorakennukselle ja on aika kiittää Matiasta lenkkiseurasta sekä toivottaa hänelle onnea Italian leirille sekä olympiatalveen. Toimittaja itse taitaa hiukan palautella ja pitää muutaman hieman kevyemmän päivän.

- Tero Viljanen

{/akeebasubs}
{akeebasubs !*}{/akeebasubs}

Kuuntele uusin Latu Podcast

ulvang banneri