Monitoimimies Jukka Salo oppii auttaessaan urheilijoita

Hiihdon monitoimimies Jukka Salo toimii myös maajoukkueen suksitestaajana. Kuva: Heidi Lehikoinen

Hiihdon monitoimimies Jukka Salo toimii myös maajoukkueen suksitestaajana. Kuva: Heidi Lehikoinen

Jukka Salo kuuluu hiihtomaajoukkueen monitoimimiehiin, sillä hän toimii fysioterapeutin monipuolisen toimenkuvan lisäksi myös suksitestaajana. Hän myös tekee leirillä itse lähes täysin samat harjoitukset kuin huiputkin, kotona työlle vastapainoa antaa perhe. Rumba on melkoinen, mutta hiihtomies on unelmatyössään. Hevoskuuri tapasi Salon Val Senalesin leirillä.

{akeebasubs *}

– Kyllä yhdenlaisesta unelmatyöstä voi puhua. Plussat ovat voiton puolella, vaikka miinuspuolena on tietysti se, että matkustelua tulee paljon ja joutuu olemaan pitkiä jaksoja poissa kotoa. Hiihto on kuitenkin aina ollut minulle elämäntapa, Salo sanoo innostuneena.

Rovaniemellä asuvan Salon työparina maajoukkueen fysioterapeuttina toimii Jirka Ilomäki. Molemmilla on maajoukkueen parissa jo pitkä taival, Salollakin alkoi seitsemäs vuosi. Sinä aikana useiden urheilijoiden tilanteet ovat tulleet hyvinkin tutuiksi.

– Täällä (Val Senalesissa) meillä on pienempi porukka, joten normaalina leiripäivänä ehtii 4–5 hierontaa järkevästi tehdä. Pahimmillaan tai parhaimmillaan hierontoja on kymmenen. Nyt on ollut hyvä kausi, sillä hyvin vähän on ollut ongelmia. Vähällä olemme päässeet. Toki siihen on kiinnitetty erityishuomiota, myös Olympiakomitea on lisännyt fysioterapiaan panostusta.

Joillain leireillä Salo ja Ilomäki ovat vetäneet iltaisin vapaaehtoisen iltavenyttelyn, mutta pitkälti lihashuolto on urheilijoiden omalla vastuulla omatoimisesti hoidettavana. Voimaharjoitusten yhteydessä fysioterapeutit vetävät usein muun muassa liikkuvuusharjoitteita.

– Suunnittelemme voimaharjoitukset yhdessä valmentajien, Jussi Piiraisen ja Niclas Grönin, kanssa.
Salon ja Ilomäen työtaakkaa on tänä vuonna keventänyt leirillä mukana ollut KIHU:n fysiologi, joka on hoitanut muun muassa videokuvauksia, laktaattimittauksia ja mattotestejä. Salo on ehtinyt vetää itsekin leiriohjelman mukaisia harjoituksia, yhdellä rajoituksella:

– Testikisoja en ole tehnyt, muuten aika paljon samoja, hän sanoo hymyillen.

Kovasta kunnosta on paljon apua Salon työssä, jossa hän fysioterapeutin hommien lisäksi toimii maajoukkueessa hiihtävänä huoltomiehenä.

– Jaksan ja pystyn auttamaan urheilijoita suksitestauksessa leireillä ja kisoissa sekä huoltoryhmää voidetestauksessa kisoissa hiihtävän huoltomiehenä. Kun pystyn hiihtämään urheilijoiden mukana treeneissä, pystyn muun muassa kontrolloimaan tekniikkaa, Salo kertoo.

Jukka Salo on muutaman vuoden takainen SM-pronssimitalisti 50 kilometriltä, mutta ohjelman mukaan hän ei enää harjoittele. Hän ei tee vuosisuunnitelmia, vaan rytmin määrää työ. Vaikka hän harjoittelee työn ja perheen ehdoilla eikä hänellä ole sijoitustavoitteita, suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta kyllä löytyy.

– Mielessäni mietin, että harjoituksissa olisi joku järki. Lenkille kun lähden, minulla on joku päämäärä. Kilpailuvietti on jäänyt vähemmälle, mutta liikunta ja harjoittelun on elämäntapa. Hyvänolontunne onnistuneesta harjoituksesta potkii eteenpäin.

– Haluan myös oppia ja ymmärtää urheilijaa. Teen myös kovia harjoituksia, että pysyn kunnossa ja tällöin tunnen itse myös miltä harjoitus oikeasti tuntuu, miten kroppa reagoi ja mitä palautuminen kestää.
Juuri kunnossa pysyminen on Salolle motivaattori. Hänen tapauksessaan se tarkoittaa muutaman vuoden takaisen SM-mitalikunnon ylläpitoa.

– Ei kohdallani terveysliikunnasta voi puhua, kyllä tämä menee urheilun puolelle. Minun ei myöskään tarvitse olla niin varovainen, voin kokeilla monenlaisia harjoituksia. Ainoastaan kädet eivät saa olla niin puhki, ettei hieroa jaksaisi, Salo sanoo.

Hän käy nykyään kesäisin juoksukisoissa, mutta SM-viidellekympille Salo ei vielä lupaa osallistua.

– Akku on luultavasti taas aika tyhjä maaliskuussa. Silloin lähtee mieluummin perheen kanssa tunturiin.

"Unesta ja syömisestä on huolehdittava kuten urheilijoidenkin"

Eikä siinä vielä kaikki, sillä Salo myös valmentaa. Kelkkahiihtäjä Sini Pyyn lisäksi hänellä on kaksi nuorta valmennettavaa. Valmentajanakin hän oppii ja myös haluaa oppia koko ajan.

– Sinin valmennuksessa esimerkiksi on mielenkiintoista miettiä, mitä voi tehdä, kun yläkroppaa ei pysty mielettömästi kuormittamaan. Yläkropan osalta vaatimustaso on eri kuin vammattomilla pystyhiihtäjillä, Salo sanoo.

Tähän kun lisätään 160 reissupäivää vuodessa, on pakko kysyä, miten Salo huolehtii palautumisestaan ja jaksamisestaan?

– Unesta ja syömisestä on huolehdittava kuten urheilijoidenkin, paremmin siitä tuleekin täällä leireillä huolehdittua kuin kotioloissa, jossa tekemistä on muuten enemmän. Teen myös lihashuoltoa, ja kotipuolessa olen välillä käynyt hieronnassakin.

Salo tuntee työn- ja/tai opiskelun sekä ammattimaisen harjoittelun yhdistämisen haasteet, sillä hän yritti selviytyä siitä kunnialla jonkun aikaa.

– Treenit pystyin tekemään, mutta palautuminen ei ollut kunnollista. Jos työviikko on maanantaista perjantaihin, on järkevintä ajoittaa kovimmat harjoitukset viikonloppuun ja arkipäivisin työpäivän jälkeen tehdä vaan lyhyitä lenkkejä, Salo kannustaa työn- ja tavoitteellisen urheilun yhdistäjiä.

- Heidi Lehikoinen
{/akeebasubs}
{akeebasubs !*}{/akeebasubs}

 


Kuuntele uusin Latu Podcast

ulvang banneri