Pauli Kiurun vinkkejä triathlonistin avovesiuintiharjoitteluun

Avovesiuintia ja myös massalähtöjä kannattaa harjoitella. Kuva: Terhi Sillanpää-Reitti

Avovesiuintia ja myös massalähtöjä kannattaa harjoitella. Kuva: Terhi Sillanpää-Reitti

Suomessa on menossa parhaillaan triathlonbuumi ja yhä useampi uusi lajin harrastaja löytää itsensä triathlonin parista. Heti ensimmäinen laji, eli uinti avovedessä voi olla haastavaa monelle aloittelevalle harrastajatriathlonistille. Kelien lämmettyä vihdoin Suomessa, myös järvivedet ovat lämmenneet sen verran, että juuri nyt on kaikkein paras aika harjoitella avovesiuintia. Seuraavassa Suomen kaikkien aikojen menestyneimmän triathlonistin Pauli Kiurun neuvoja avovesiuintiin.

{akeebasubs *} Vaikka nyt on siis erinomaiset olosuhteet avovesiuintiin Suomessa, Pauli Kiuru muistuttaa kuitenkin heti alkuun, ettei kokonaan unohdettaisi myöskään uimahallissa tehtyä uintiharjoittelua.

– Näin kesälläkään ei kannatta lähteä uimahallista kokonaan pois, sillä siellä pystyy kuitenkin tekemään parhaiten kontrolloituja tehoharjoituksia vakio-olosuhteissa, Pauli Kiuru sanoo.

Mutta juuri nyt on kuitenkin se hetki, jolloin myös avovesiuintia kannattaa Suomen järvissä harrastaa. Ensimmäiseksi huomioon otettavaksi asiaksi aikoinaan parhaimmillaan toiseksi Havaijin Ironman-kilpailussa sijoittunut Pauli Kiuru nostaa turvallisuuden.

– Avovesiuinnissa ykkösprioriteetti on turvallisuus ja se, että tulee myös avovesiuinnin jälkeen hengissä takaisin. Eli on tärkeää, että kertoo mielellään etukäteen, että minne järvelle ja milloin on menossa uimaan, jottei kävisi niin, ettei kukaan tiedä, että on lähtenyt pitkälle uimalenkille. Ja lisäksi olisi hyvä, ettei olisi yksin uimassa, vaan olisi joku veneessä seuraamassa harjoitusta tai sitten uitaisiin porukalla muiden triathlonistien tai uimareiden kanssa.

Turvallisintahan olisi uida rannan suuntaisesti ja lähellä rantaa, mutta Kiuru kehottaa kuitenkin ihmisiä totuttelemaan myös syvävesiuintiin hieman kauempanakin rannasta.

– Joillakin uimareilla voi olla syvänveden ja avoveden pelkoa, mutta siihenkin kannattaa yrittää totuttautua ja lähteä uimaan myös avoimillekin vesille kauempana rannasta. Mutta silloin on hyvä olla vaikka se vene tai muutama kaveri turvana, Pauli Kiuru kehottaa totuttelemaan myös syvemmissä vesissä uimista.

Vähintään kerran viikkoon ja riittävästi myös tehoja

Se kuinka monta uintiharjoitusta tekee viikossa ja kuinka monta niistä avovedessä, riippuu Kiurun mukaan ihan siitä, että mille tasolle kukin triathlonisti haluaa päästä.

– Itsellä se minimiuintiharjoitusten määrä oli vähintään kolme kertaa viikossa. Kyllä harrastelijankin tulisi vähintään kerran viikossa uida, jos ei uintiharjoituksia tule yhtään viikossa, niin sitten on kyllä vikaa jossain. 1-2 uintiharjoitusta viikossa voisi olla ihan sopiva minimimäärä harrastelijalle, Kiuru sanoo.

– Ja harjoittelun määrä luonnollisesti vähenee, mitä lähemmäksi kilpailua ja sitä kauden päätapahtumaa tullaan eli viimeisten 2-3 viikon aikana harjoitusmääriä tulisi pudottaa selvästi.

Kiuru kehottaa myös kuntoilijoita ja harrastelijatriathlonisteja tekemään myös kovempia harjoituksia välillä.

– Mitä olen itse kuntoilijoita katsonut, niin vaikuttaa siltä että he tekevät aivan liian vähän varsinaista tehoharjoittelua. Myös kuntoilijan on hyvä päästä sieltä mukavuusalueelta pois ja tehdä esimerkiksi uinnissa 200 tai 1000 metrin vetoja, niin että tekee kipeää.

– Tämä voi olla yksin järvivedessä vaikeaa, mutta silloin voi vetoja tehdä vaikka porukalla, niin saa itsestään paremmin irti. Toinen hyvä vaihtoehto on osallistua avovesiuintitapahtumiin, joita Suomessakin ainakin muutamilla paikkakunnilla järjestetään. Ne ovat oikein hyviä harjoituksia triathlonisteille. Siellä saa hyvä kovavauhtista uintia ja pystyy samalla totuttelemaan uintivarusteisiin sekä ryhmässä uimiseen, Pauli Kiuru suosittelee avovesiuintitapahtumia triathlonisteille.

Uintireittiin kannattaa tutustua etukäteen

Kun on valinnut jonkun triathlontapahtuman, johon aikoo osallistua, niin myös sen uintireittiin on syytä tutustua etukäteen.

– Kannattaa katsoa vähintään kartasta, että millainen uintiosuus on luvassa. Ja jos reitti on esimerkiksi kolmio, niin kannattaa selvittää, kuinka pitkä matka on ensimmäiselle poijulle ja missä kulmassa sieltä lähdetään seuraavalle poijulle, Kiuru kehottaa tutustumaan reittiin etukäteen, sillä vedessä navigointi voi aika ajoin olla haastavaa.

– Vedessä on vaikeampaa navigoida ja sitä voi helpolla harhautua reitiltä sivuun, jos ei ole yhtään tutustunut uintireittiin, eikä tiedä mitä on luvassa. Avovedessä uitaessa helposti kiertää joko vasemmalle tai oikealle ja sitä voi järvessä uidessa testata kuinka sen kanssa on itsellä.

Koska järvessä navigointi on hankalaa, niin kiintopisteitä kannattaa hakea kuivalta maalta.

– Rannalta on hyvä etsiä selviä kiintopisteitä, joiden mukaan navigoida, Kiuru neuvoo.

Varusteisiin totuttautumien ennen tapahtumaa

Kysymykseen kannattaako avovesiuintiharjoitukset tehdä märkäpuvun kanssa vai ilman Pauli Kiuru vastaa seuraavasti.

– Ainakin kovat kilpailuomaiset harjoitukset kannattaa tehdä märkäpuvun kanssa eli sillä asulla, jolla aikoo myös tulevan triathlonkilpailun uida. Näin asu tulee testattua etukäteen ,eikä enää kilpailupäivän aamuna tarvitse ruveta tekemään mitään viritelmiä ja vehkeet ovat tuttuja ennen kilpailua.

– Itse hain märkäpuvultani maksimikelluttavuutta, kuitenkin niin ettei liikkuvuus kärsinyt, aikoinaan triathlonin täysmatkan komeaan 8:04:54 (1991) aikaan päässyt Pauli Kiuru sanoo.

Mutta ilman märkäpukuakin avovedessä kannattaa uida, varsinkin nyt kun Suomen järvivedet ovat lämmenneet jo mukavan lämpöisiksi.

– Märkäpuvullahan ei saa edes uida, jos veden lämpötila on riittävän korkealla. Joten nyt kannattaa myös uida ilman märkäpukua. Ei saa nimittäin tulla epävarmuutta sen suhteen, että jos kilpailupäivänä veden lämpötila onkin niin korkea, ettei märkäpuvulla saa uida, muttei olekaan tähän yhtään valmistautunut, itse aikoinaan harjoittelussaan ja kilpailuun valmistautumisessaan kaikki pienimmätkin yksityisseikat huomioonottanut Kiuru sanoo.

– Kaikkeen tulee olla varautunut, Kiuru jatkaa.

Uimaan uusille järville ja erilaisiin olosuhteisiin

Pauli Kiuru kehottaa triathlonisteja uimaan myös eri järvillä ja erilaisissa olosuhteissa, eikä pelkästään sillä tutulla kotijärvellä.

– Jos ui pelkästään Vantaan Kuusijärvellä, niin silloin tulee hyväksi uimariksi nimenomaan Vantaan Kuusijärvellä, eli järvellä, jossa on usein tyynempää ja ei niin suurta aallokkoa. Mutta jos tähtää esimerkiksi Joroisten Finntriathlonille, niin Joroisilla voi olla jo kunnon aaltoja ja silloin sitä varten on syytä myös harjoitella. Eli tässäkin riippuu paljon siitä, että mikä on se kauden pääkilpailu ja mihin ja millaisiin olosuhteisiin tähtää, Kiuru opastaa.

vantaatriathlon2014Vantaan Kuusijärvi on tuttu mm. Vantaa Triathlonin yhteydestä. Kuva: Paul SjöholmMyös ryhmässä uintia ja massalähtöä on hyvä harjoitella.

– Kannattaa opetella myös hengittämään sekä vasemmalta että oikealta puolelta, koska tiiviissä ryhmässä ei pysty välttämättä hengittämään kuin toiselta puolelta, niin on tähän varautunut, samoin kuin myös aaltojen suhteen. Ryhmäuintia kannattaa ylipäätään harjoitella vaikka kaveriporukassa ja olla myös henkisesti ja fyysisesti valmis massalähtöihin, jotka voivat tuntua joistakin aggressiiviselta, jossa voi tulla tönimisiä ja kädet käyvät lähellä toisiaan.

– Avovesiuinnissa myös peesauksesta on apua ja sitä kannattaa suosia ja harjoitella vaikka porukalla, jolloin uidaan aivan toisen perässä häntä kuitenkaan häiritsemättä, Kiuru neuvoo.

Yhdistelmätreeniä mukana harjoittelussa

Triathlon koostuu kolmen lajin yhdistelmästä, joten myös harjoittelussa on syytä harrastaa yhdistelmäharjoituksia.

– Näin pystyy tekemään helposti pidempiä harjoituksia ja vaihdot ovat myös osa kisasuoritusta ja näitä on siksi syytä harjoitella ja miettiä etukäteen. Uinnissakin lähellä rantautumista on vielä hyvä painaa mieleen, että miten toimii vaihtoalueella, kun vaihtaa uinnista pyöräilyyn.

Yhdistelmätreenien pituudet taas vaihtelevat siitä, mille matkalle panostaa. Triathlonin täysmatkoja harrastaneen Pauli Kiurun yhdistelmäharjoitukset saattoivat kestää monta tuntia.

– Pisimmät harjoitukset saattoivat kestää sen 5-6 tuntia. Lyhimmät treenit olivat kestoltaan tunnin luokkaa, jossa uin ensin 15 min, sitten pyöräilin 30 minuuttia ja päälle vielä 15 minuuttia juoksua. Tämän tein yleensä kovana tehoharjoituksena, Kiuru kertoo omista yhdistelmäharjoituksistaan.

– Vaikka olisi kuinka harrastelija, niin niin ei voi olla, että vasta kilpailussa ensimmäistä kertaa opettelee lajinvaihtoa ja vaihtotoimintoja, vaan kyllä nämä on syytä miettiä hyvin etukäteen ja myös harjoitella ennen kilpailuun osallistumista, Pauli Kiuru korostaa vielä huolellisen valmistautumisen merkitystä, jossa kaikki on mietitty ja testattu etukäteen valmiiksi, kuten se, että tarvitseeko vaseliinia tai onko uimalakin kuminauha lakin alla vai päällä.

Loppuun Pauli Kiuru antaa vielä vinkin, kuinka kovaa uintiosuus triathlonissa kannattaa suorittaa.

– Omana aktiiviaikana testasimme sitä, mikä uinnin merkitys oli pyöräilyyn ja loppupäätelmä oli se, että uinnissa ei kannata säästellä yhtään, vaan uida ihan maksimivauhtia. Jos yläkroppaan kertyy maitohappoja, niin ne kyllä huuhtoutuvat pois pyöräilyn aikana, Suomen menestynein triathlonisti Pauli Kiuru päättää.

- Tero Viljanen
{/akeebasubs}
{akeebasubs !*}{/akeebasubs}


Kuuntele uusin Latu Podcast

ulvang banneri