Marjut Rolig odottaa jo kovasti seuraavaa suomalaista naishiihdon olympiavoittajaa

Marjut Rolig (silloin nimellä Lukkarinen) tuulettaa Suomen naishiihdon viimeisintä olympiavoittoa Albertvillen kisoissa 1992. Kuva: AllOverPress

Marjut Rolig (silloin nimellä Lukkarinen) tuulettaa Suomen naishiihdon viimeisintä olympiavoittoa Albertvillen kisoissa 1992. Kuva: AllOverPress

Iivo Niskanen ja Sami Jauhojärvi palauttivat Suomen mieshiihdon olympialaisten kultakantaan 16 vuoden tauon jälkeen, mutta Marjut Roligin (silloin tyttönimellä Lukkarinen) hiihtämä olympiavoitto viidellä kilometrillä Albertvillen olympialaisissa 1992 on edelleen Suomen viimeisin naishiihdon olympiavoitto. Hevoskuuri jutteli Roligin kanssa tuosta Albertvillen kilpailusta ja hänen hiihtourastaan ylipäätään.

{akeebasubs *} Albertvillen olympialaisissa 1992 hiihdettiin ensin naisten 15 kilometriä ja sillä matkalla Rolig oli jo saavuttanut hopeaa Ljubov Jegorovan (silloisen entisen Neuvostoliiton osavaltioiden muodostaman Yhdistynyt joukkue, IVY) jälkeen. Mutta viidellä kilometrillä osat vaihtuivat ja silloin tyttönimellään Lukkarinen hiihtänyt Rolig pääsi juhlimaan olympiakultaa, edelleen Suomen viimeisintä naishiihdon olympiakultaa. Mutta ihan kultaan saakka ei Rolig uskonut ennen kilpailua mahdollisuuksiaan.

– Minulla oli ollut hyvä alkukausi ja edellisvuoden MM-kisojen kuudes sija toivat uskoa mitalimahdollisuuksiini Albertvillessa. 15 kilometriä hiihdettiin ennen viittä kilometriä ja sieltä saamani hopeamitali nosti itseluottamusta entisestään. Mitali oli tavoitteena, mutta en uskonut, että voisin voittaa kilpailun, sillä 15 km:n kisassa oli kärkeen sen verran eroa, Marjut Rolig muistelee 22 vuoden takaisia tapahtumia.

– Viisi kilometriä on lisäksi herkkä matka ja jokainen päivä on vielä erilainen. Silloin oli vielä tosi hankala voitelukeli, kun märkää lunta satoi tosi paljon ja ilman hyviä suksia ei olisi ollut mahdollista voittaa. Kyllä se oli urani paras hiihto ja muistan vielä kuinka kisan puolivälissä jouduin vielä näyttämään sauvaakin edellä lähteneelle, kun hän ei ollut valmis antamaan latua, Rolig käy läpi tuota ikimuistoista kilpailua.

Hyvä, että edellä lähtenyt antoi lopulta latua, sillä varsinainen jännitysnäytelmähän tuosta kilpailusta muodostui.

– Taisin voittaa sen kilpailun 0,9 sekunnin erolla. Maaliin tullessani en tiennyt vielä, että voitanko, sillä Jegorova lähti minuutin perääni, mutta sekunnit olivat onneksi puolellani, 48-vuotias Rolig kertoo pitkistä sekunneista odottaessaan maalialueella Jegorovan maaliin saapumista.

Albertvillen kisat ja olympiamitalit tulivat jopa hieman etuajassa Roligin alkuperäiseen suunnitelmiin nähden.

– Lillehammerin olympialaisten piti nimenomaan olla urani pääkilpailut, siihen nähden Albertvillen mitalit tulivat jopa aiemmin kuin olin kuvitellut ja hieman yllättäen. Mutta enhän minä silloin 26-vuotiaana enää kauhean nuori ollut ja töitä oli tehty jo vuosia siihenkin mennessä.

Selvät suunnitelmat: valmistuminen, huippu-urheilu ja paluu normaaliin elämään

Marjut Roligin ura hiihdon huipulla jäi vain muutaman kauden mittaiseksi, mutta näin hän oli hiihtouransa suunnitellutkin. Albertvillen jälkeen hän saavutti vielä pronssia Falunin MM-kisoista 1993. Roligin suunnitelmissa ei ollut missään vaiheessa hiihtää vuosikausia maailman huipulla, niin kuin esimerkiksi Marja-Liisa Kirvesniemi teki.

– Tarkoitukseni oli ensin hoitaa opiskelut valmiiksi ja valmistua ja tämä tapahtui vuonna 1989. Sen jälkeen halusin panostaa täysillä hiihtoon ja elää urheilun ehdoilla. Ja olin minä opiskelujeni aikana jo koko ajan tehnyt kovasti töitä hiihdon eteen, mutta sitten kun valmistuin, niin oli aika satsata kaikki hiihtoon, erikoissairaanhoitajaksi valmistunut ja nykyään yksityisyrittäjänä mm. vyöhyketerapiaa tarjoava Marjut Rolig kertoo.

Marjut Roligin ura huipulla päättyi 28-vuotiaana Lillehammerin olympialaisten jälkeen vuonna 1994. Lillehammerin kisat eivät sujuneet niin hyvin kuin Albertvillen kisat, sillä Norjasta oli tuomisina parhaana sijoituksina viestin neljäs sija ja kahdeksas sija 30 kilometriltä. Albertville kisojen jälkeen Rolig oli ehtinyt myös mennä naimisiin Suomen silloisen huoltopäällikön, Petri Roligin kanssa.

– Olin jo nuorena sanonut, etten enää 30-vuotiaana hiihdä kilpaa huipputasolla ja Lillehammerin olympialaisten jälkeen olikin aika sitten ns. tavalliselle elämälle eli perheelle, työlle ja muille asioille. Lillehammerin kisat olivat olleet pitkän tähtäimen tavoite ja olin myös vähän kypsä kaikkeen siihen julkisuuteen, mitä hiihtoon ja huippu-urheiluun liittyi, aikanaan Lohjan Louhea edustanut Rolig perustelee lopettamispäätöstään.

– Enkä ole missään vaiheessa katunut tätä päätöstä, vaan olen ollut tyytyväinen ratkaisuuni, Rolig jatkaa.

Hiihto totaalisesti muuttunut – toiveissa uusi olympiavoittaja

Marjut Rolig on sitä mieltä, että hiihto on muuttunut totaalisesti hänen ajoiltaan.

– Tosi paljon uutta on tullut, on tullut yhteislähtökilpailuja ja sprinttejä. Itse tykkään enemmän perinteisistä väliaikalähdöistä. En tykkää, että yhteislähtökisoissa ensin kyttäillään ja peesataan lähes koko matka ja vasta loppukirissä sitten ratkaistaan sijoitukset. Minusta se ei ole sitä oikeaa hiihtoa, Marjut Rolig osoittautuu vanhojen väliaikalähtökilpailujen ystäväksi.

Entä miten sinä olisit pärjännyt nykyhiihdossa ja mitä matkoja hiihtäisit?

– Mikään sprintteri en ainakaan olisi, vaan kyllä minä olisin normaalimatkojen hiihtäjä. Ei voi suoraan verrata minun hiihtovuosia nykypäivään, mutta kyllä minulla oli esimerkiksi tosi hyvät hapenottoarvot, että edellytyksiä menestymiselle myös tämän päivän hiihdossa olisi ainakin jonkin verran ollut, nykyään Hämeenlinnassa asuva Marjut Rolig tuumii.

Ja kunnostaan Rolig pitää edelleen tosi hyvää huolta ja on muutenkin paljon tekemisissä urheilun kanssa.

– Hiihdän edelleen tosi paljon ja olen muutenkin mukana urheilussa tosi paljon esimerkiksi seurapuolella. Meidän tytär Jessika (Ahveniston Ampumahiihtäjät) osallistuu nuorten MM-kisoihin ampumahiihdossa tässä ihan lähiaikoina ja hänenkin valmentamisessa ja huoltamisessa riittää puuhaa.

Sinä olet edelleen viimeisin suomalainen naishiihdon henkilökohtainen olympiavoittaja ja siitä voitosta on kulunut nyt jo 22 vuotta, eikä tuo viisi kilometriäkään ole enää olympiaohjelmassa. Joko toivot, että löytyisi uusi naishiihdon olympiavoittaja sinun tilalle?

– Voi, olen toivonut sitä jo pitkän aikaa, että tulisi uusi suomalainen naishiihdon olympiavoittaja. Hyvinhän Suomen naiset ovat Sotshissakin hiihtäneet ja vielä on yksi matka jäljellä ja ei sitä koskaan tiedä. Aino-Kaisa ja Kerttu ovat tosi hyvässä kunnossa, tosin 30 kilometriä vapaalla ei ole se heidän paras matka ja esimerkiksi Ruotsin Charlotte Kalla on tosi kovassa kunnossa. Mutta kyllä minä sitä niin kovasti toivon, että saisimme jo uuden olympiavoittajan minun tilalle, Marjut Rolig sanoo vielä loppuun.

Tulokset Albertvillen olympialaiset Ranska Naiset 5 km P 13.02.1992:

1. Marjut Lukkarinen Suomi 14.13
2. Ljubov Jegorova (IVY) 14.14
3. Jelena Välbe (IVY) 14.22

>> Marjut Roligin kultahiihto Ylen Elävässä arkistossa kuunnelmana

- Tero Viljanen
{/akeebasubs}
{akeebasubs !*}{/akeebasubs}