Yhteisen flown kokemukset nostavat ryhmähenkeä

Sosiaalista flowta esiintyy hyvin monenlaisissa tilanteissa tutun porukan harjoituksesta tuntemattomien kanssakilpailijoiden kanssa koettuun flowhon. Kuva: NordicFocus

Sosiaalista flowta esiintyy hyvin monenlaisissa tilanteissa tutun porukan harjoituksesta tuntemattomien kanssakilpailijoiden kanssa koettuun flowhon. Kuva: NordicFocus

Leena Matikka on juuri julkaissut uuden teoksensa yhteisestä, sosiaalisesta flowtilasta, mutta silti ilmiön määritteleminen ei ole helppoa. Flowsta on tutkimusmaailmassakin puhuttu lähinnä yksilöllisenä kokemuksena.

- Ryhmän ollessa flowtilassa ryhmän sisällä esiintyy yhtenäistä toimintaa ja yhteisiä ajatuksia. Selkeä piirre on se, että ryhmän jäsenet ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja toiminnan tulos voidaan saavuttaa vain yhdessä tekemällä, kuten joukkuepeleissä, Matikka määrittelee.

{akeebasubs *} Samalla ryhmän jäsenet kokevat yksilöllistä flowta. Flowtilan määritelmästä voit lukea tarkemmin Kestävyysurheilun aiemmasta artikkelista.

Vaikka kestävyyslajit ovat pitkälti yksilölajeja, on yhteisestä flowsta hyötyä kestävyysurheilijoillekin. Viestisuoritukset tai pyöräilytallin toiminta lähenevät toisaalta joukkuepeliä luonteeltaan.

- Hyviä tuloksia tavoiteltaessa flown on todettu edistävän tavoitteen saavuttamista. Flowtilassa toimiminen on nautinnollinen kokemus ja siksi se motivoi tekemään samaa asiaa uudestaan. Ryhmässä koettuna se yhdistää ryhmän jäseniä, Matikka kertoo flown hyödyistä.

Erilaisia yhteisiä flowtiloja

Ryhmäflowta, jota kutsutaan myös yhteiseksi tai sosiaaliseksi flowksi, esiintyy kestävyyslajeissa hyvin monenlaisissa tilanteissa. Yhdessä harjoitellessa voidaan saavuttaa flowtila, samoin viestikilpailupäivänä.

Nuorena suunnistusta harrastanut Matikka muistaa nimenomaan viestikisojen olleen parhaita hetkiä harrastuksessa.

- Viestissä porukalla on yhteinen tavoite. Suunnistuksessa tai vaikka juoksuviestissä jokainen tekee suorituksensa eri aikaan, voi yhteistä flowta kokea myös omaan suoritukseen valmistautuessa, toisia kannustaessa ja kilpailuun eläytyessä. Esimerkiksi Jukolan viesti on jo tapahtumana sellainen, että se edesauttaa flown kannalta oikeanlaisen henkisen tilan syntymistä, Matikka pohtii.

Yhteistä flowta voi kokea myös kanssakilpailjoiden kanssa.

- Pitkän matkan juoksussa tai esimerkiksi tenniksessä ja sulkapallossa rytmisyys ja vauhti avittavat flowtilaan pääsyä. Sen sijaan täysin yksin tehtävissä suorituksissa, kuten keihäänheitossa tai pituushypyssä sosiaalisen flown saavuttaminen tuntuu äkkiseltään mahdottomalta, Matikka sanoo.

Samalla hän kuitenkin keksii, että esimerkiksi pituushyppääjän yleisöltä pyytämä kannustus on tavallaan nimenomaan rytmin hakemista ja porukan tuen käyttämistä.

- Kilpailutilanteessa yksin oleva urheilija voi myös saada hyviä ajatuksia kokemuksistaan ryhmän kanssa ja saada niistä tukea, sanoo Matikka.

Kokemus ryhmään kuulumisesta on tutkimusten mukaan tärkeä myös yksilöurheilijoille. Olympialaisiin tähtäävät suomalaisurheilijat tapasivat syksyllä hengennostatus- ja tutustumispäivänä. Olympiaedustajien tutustumispäivän merkitys voi näkyä siinä, että Rio de Janeirossa urheilija kokee koko tutun porukan olevan kanssaan, vaikka suoritus pitääkin tehdä yksin.

Uudessa teoksessaan Yhteinen flow Matikka käy läpi tutkija Keith Sawyerin määrittämät kymmenen tekijää, jotka mahdollistavat ryhmäflown synnyn. Yhteinen flow voi syntyä niin monenlaisissa tilanteissa, että kaikkien kymmenen tekijän ei tarvitse täyttyä. Mielenkiintoinen esimerkki tästä on jäsenten tuttuus.

- Flown syntymisen kannalta on periaatteesta hyödyllistä, että jäsenet tuntevat toisensa ja toistensa toimintavat, esimerkiksi kilpailuun valmistavat rutiinit ja optimaalisen mielentilan. Luottamus jäsenten välillä edistää flown syntyä. Mutta toisaalta ryhmäflowta voi kokea myös tuntemattomien ihmisten kanssa ja tuntemattomien keskellä vaikkapa maratonjuoksussa, kertoo Matikka.

Aina ei ole selvää, onko flowkokemus yksilöllinen vai yhteinen. Ryhmäflown kokeminen on osin kokijan tulkintaa. Maratonjuoksussa joku voi olla syvällä omissa tuntemuksissaan ja ajatuksissaan samalla kokien flowta, kun taas vieressä juokseva saattaa kokea flown siitä tunteesta, että tekee jotain yhdessä kaikkien samaa tavoittelevien kanssa.

Ryhmäflown rakentamisesta

Jutun alussa todettiin flown edistävän hyvien suoritusten ja tavoitteiden saavuttamista, mikä on yksi syy flown tavoittelemiseen. Leena Matikan kilpailulaji on nykyään golf. Kilpailussa edetään 3—4 hengen ryhmässä.

LeenaMatikkaLeena Matikka kokee yhteistä flowta golfkentillä kilpailleessaan. Kuva: Leena Matikka

- Vaikka olemme kilpailijoita, pyrin alusta asti luomaan ryhmässä positiivista, kannustavaa ilmapiiriä. Jos arvioin, että joku voi voittaa kisan, yritän tukea häntä. Usein ryhmästäni sijoitutaan kärkisijoille. Jos ryhmäytyminen ei lähde käyntiin, tulokset ovat huonompia, Matikka kertoo.

Kuulostaa varsin epäitsekkäältä toiminnalta yksilökilpailussa.

- Sitä se ei ole. Omat tulokseni ovat parempia, kun toimin näin, Matikka naurahtaa.

Yhteisen flown lopussa Matikka neuvoo yhdeksi keinoksi ryhmäflown edistämiseen omista flowkokemuksista kertomisen muille ryhmän jäsenille. Miksi?

- Itsekkäästä näkökulmasta kertominen vahvistaa kertojan itseluottamusta ja omaa kehitystä. Toiset taas saavat kuuntelemalla analysoitavaksi tietoa, miten kehittää omaa toimintaa. Lisäksi kertominen lisää tietoa siitä, miten flowhon on päästy. Samalla kertominen vahvistaa kulttuuria, että ryhmässä puhutaan asioista, tullaan siten tutummiksi ja luodaan luottamusta.

Lue Leena Matikan ajatuksia yksilöllisen flown saavuttamisesta Kestävyysurheilu+:n aiemmasta artikkelista.

- Outi Hytönen


{/akeebasubs} {akeebasubs !*}{/akeebasubs}