Grail FI 550x90px

Ryhmäajon perusteet, osa1

TdH2010 1Tour de Helsinki ajetaan tulevana viikonloppuna. Lue asiantuntijoiden ohjeet turvalliseen ajoon.


TdH2010 1Kuva Tour de Helsingistä parin vuoden takaa.Tour de Helsinki ajetaan tulevana viikonloppuna. Lue asiantuntijoiden ohjeet turvalliseen ajoon.

Pyöräilyryhmässä ajat kuin liikennevirrassa

Onko sinulla ajokortti? Tämän kysymyksen olemme esittäneet lukemattomille uusille pyöräilijöille, jotka ovat uskaltautuneet kokeilemaan ryhmässä ajamista seurojemme lenkeillä. Vastaus on tavallisimmin ollut kyllä: useimmilla suomalaisista, niin miehillä kuin naisillakin, on nykyisin kyky ja taito ajaa henkilöautoa.

Useimmat eivät kuitenkaan tiedosta, että aivan samalla liikenteessä ja niin sanotussa liikennevirrassa ajamisen taidolla voi ajaa pyöräilyn ajoryhmässä lähellä toisia pyöräilijöitä vauhdikkaasti ja vieläpä turvallisesti.

Seuraavassa kerromme, miten siirtymä auton ratista pyöräilyn pääjoukkoon onnistuu käytännössä.

Luottamus ja informaation kulku

Aivan kuten liikenteessä, myös pyöräilyssä on kyse ensiksi luottamuksesta. Moottoritiellä, nopeuden ollessa jopa 120 km/h, luotamme siihen, ettei edellämme ajava autoilija yhtäkkiä jarruta tai viereisellä kaistalla ajava siirry ennalta-arvaamatta eteemme. Yhtälailla luotamme pyöräilyn ajoryhmässä, että ympärillämme ajavat eivät tee äkkinäisiä liikkeitä, ryntäile tai vaihtaa ajolinjaa ennalta ilmoittamatta.

Vastaavasti ympärillämme ajavat luottavat meihin, ettemme tee mitään yllättävää.

Näin pyöräilyn ajoryhmässä hyvin tiiviisti lähellä muita ajaminen on suhteellisen turvallista, olipa vauhtimme sitten 20, 40 tai 60 km/h.

Toiseksi kyse on informaation kulusta. Autoillessa saamme tietoa edellä ja ympärillämme ajavien suunnitelmista ja aikomuksista jarruvalojen ja suuntavilkkujen välityksellä. Pyöräilyn ajoryhmässä vastaavaa tietoa välitetään erityisillä käsimerkeillä.

Pyöräilijäryhmässä muiden takana ajavat pyöräilijät eivät luonnollisestikaan näe ryhmän läpi, mitä edessäpäin on. Tiessä tai tiellä voi olla kuoppia, railoja tai muita esteitä. Ryhmän kärjessä ajavien pyöräilijöiden tulee kertoa ajamiseen vaikuttavista asioista ja esteistä takana tuleville käsimerkein - sekä tarvittaessa myös suullisesti.

Käsimerkit

Käsimerkeillä - joskus puhutaan myös "merkitsemisestä" - ilmoitetaan hidastuksista, epätasaisuuksista, vastaantulijoista jne. Käsimerkit toistetaan, jotta ryhmän perälläkin pysytään selvillä, mitä ryhmän edessä tapahtuu tai tiellä on.

Erityisen isot kuopat ja railot asvaltissa on hyvä ilmoittaa myöskin suullisesti, kuuluvalla äänellä, huudahtamalla olan ylitse: "Kuoppa! Railo! Lasia! Hiekkaa!!!" tms.

Samoin tulee menetellä, jos itselle sattuu rengasrikko tai ketju tipahtaa. Silloin tulee kertoa tapahtuneesta
ääneen ympärillä ajaville sekä nostaa käsi pystyyn hidastuksen merkiksi, jotta taaempanakin ajavat saavat tiedon vauhdin hidastumisesta.

Käsimerkit saattavat vaihdella jonkin verran pyöräilyseuran käytäntöjen mukaan, joten on hyvä selvittää oman ajoseuran merkitsemiskäytännöt jo ennen liikkeellelähtöä. (Seurakulttuurin mukaan vaihtelevia ryhmäajon ajomuodostelmia ja vetovuoron vaihtoja käsitellään yksityiskohtaisemmin kirjoituksemme 2. osassa.)

Peesaaminen

Lähellä muita ajaminen, erityisesti edellä ajavan takapyörän tuntumassa pysytteleminen eli peesaaminen, on aikuisena ryhmäajoa opetteleville kaikkein vaikein taito oppia ryhmässä ajamisessa. Vaikka järki sanoo, että tiiviillä peesaamisella säästää voimia, niin itsesuojeluvaisto sanoo, ettei saisi ajaa puoltatoista metriä
lähempänä toisia.

Peesissä ajettaessa säästyy energiaa 20-30 prosenttia. Peesaamisen mahdollistaa myös erikuntoisten kuskien harjoittelun yhdessä - ainakin tasaisemmilla reiteillä. Pääjoukon pituus myös lyhenee, kun ajetaan mahdollisimman lähellä toisia. Tätä arvostavat autoilijatkin, koska kompakti ajoryhmä on nopeampi ohittaa kuin pitkä jono.

Paras peesaausetäisyys on 15-50 senttiä edellä ajavan takapyörän takana. (Alamäessä peesin saa metrinkin päästä.) Ja nimenomaan takana, sillä edellä ajavan takapyörän vieressä ei pitäisi ajaa, sillä silloin on vaarassa kaatua rengaskosketukseen esimerkiksi vetovuoroa nopeasti vaihdettaessa.

Ei pidä myöskään ajaa suoraan edellisen takarenkaan takana, sillä edellä ajavan kuskin hidastaessa tai jarruttaessa yllättävissä tilanteissa tapahtuu helposti törmäys takakiekkoon.

Jos sen sijaan ajaa takarenkaan takana, hieman sen vasemmalla tai oikealla puolella, voi hetkellisesti joustaa siten, että eturengas siirtyy edellä ajavan takapyörän sivulle, mutta korkeintaan taka-akseliin saakka. Pidemmälle ei ole syytä mennä, sillä silloin joudutaan pyörivien poljinten ulottuville. Kun tilanne on ohi, palaudutaan normaalille, turvalliselle peesietäisyydelle ja -paikalle edellä ajavan takarenkaan taakse.

Kun siirrytään ajamaan tasamaalta ylämäkeen, moni nousee pois satulasta (ajamaan ns. putkelta) jolloin pyörä siirtyy taaksepäin. Tämä ilmiö on syytä tiedostaa ja kasvattaa jonkin verran etäisyyttä edellä ajaviin mäen alkaessa.

Rengaskosketus

Renkaiden koskettaminen toisiaan vasten - yleensä siten, että takana ajavan etupyörä koskettaa edellä ajavan takapyörää - on yleisimpiä syitä kaatumiseen ryhmässä ajettaessa.

Kaatuminen tapahtuu käytännössä siten, että takana ajava pelästyy yllättävää rengaskosketusta niin paljon, että tekee täysin ylimitoitetun ja tarpeettoman voimakkaan väistöliikkeen - ja kaatuu itse asiassa tähän
väistöliikkeeseen.

Takarengaskosketuksia sattuu silloin tällöin kilpailuissakin. Useimmiten niihin ei kaaduta, kun ilmiö tunnetaan ja osataan ennakoida - eikä kosketuksia pelätä. Osa kilpailijoista jopa harjoittelee rengaskosketuksia etukäteen.

Miten sitten pitäisi menetellä, jos ja kun rengaskosketus sattuu? Renkaiden alkaessa "laahata" toisiaan vasten pitäisi siirtää painoa ohjaustangolle ja kääntää etupyörä kylmän rauhallisesti irti edellä ajavan takapyörästä.

Vinkki: Jos huomaat pitkän ja rasittavan lenkin tai kuntoajon aikana alkavasi väsyä siten, että tarkkaavaisuutesi huononee ja refleksisi hidastuvat, sinun tulee ymmärtää, että olet turvallisuusriski itsellesi ja muille. Tällöin sinun tulee siirtyä ajoryhmän takaosaan sekä ottaa käyttöön pidempi "turvaväli" edessäsi ja ympärilläsi ajaviin.

Vakuutukset

Ennen ryhmäajoharjoittelun aloittamista sinun on hyvä selvittää vakuutusturvasi.

Suomen Pyöräilyunionin jäsenseurojen kautta voit hankki edullisen pyöräilyvakuutuksen, jos sinulla ei ole muuta vakuutusturvaa. Kilpailijoiden kilpailulisenssiin kuuluu luonnollisesti myös vakuutus.

Lukkopolkimien opettelun jälkeen porukkalenkille

Jos olet jo hankkinut maantiekilpapyörän ja opetellut käyttämään lukkopolkimia, niin seuraava luonteva askel edetä harrastuksessa on opetella peesaaminen ja ryhmässä ajaminen.

Näistä taidoista on sinulle suurta hyötyä esimerkiksi kuntoajoihin osallistuttaessa.

Huomaa, että ryhmän "imussa" ajat nopeammin kuin yksin ajaisit. Ryhmässä pidetään yleensä tasaisellakin osuudella kohtuullista vauhtia ja mäet ajetaan vauhdikkaasti – nämä ovatkin suurimmat erot yksin ajamisen ja ryhmässä ajamisen välillä. Samoin ajoryhmän rivakka liikkeellelähtö saattaa olla selvästi vauhdikkaampi kuin mihin yksin ajellessa on tottunut.

Ryhmäajoharjoittelu kannattaa aloittaa jo aikaisin keväällä, jolloin kuntosi kehittyy samaan tahtiin muun
ajoporukan mukana. Ryhmä myös "hitsautuu yhteen" sitä paremmin, mitä enemmän se ajaa yhdessä. Opit luottamaan lähietäisyydellä satoja, pian tuhansia kilometrejä ajaviin ajokavereihin - ja kuntosi kasvaa kohisten. Samalla kynnys osallistua - vaikka kavereiden kanssa yhtenä joukkueena - kuntoajoon madaltuu.

Harjoitus tekee ryhmäajomestarin

Voit aloittaa ryhmäajon harjoittelun helpoimmin pienessä harrastus-, tuttava- tai työpaikan porukassa, jos
suurempi pyöräilyseuran ryhmä aluksi arveluttaa. Pienessä ryhmässä kunto- ja osaamiserot voivat olla kuitenkin suuremmat kuin isoissa seuraporukoissa, joista löytää helpommin tasoistaan ajoseuraa.

Mitä enemmän ajat ryhmässä - mieluiten tietysti sinulle osaamis- ja kuntotasoltaan sopivassa - sitä helpommalta ryhmäajo alkaa tuntua. Suositeltavaa on ajaa vähintään 1-2 porukkatreeniä per viikko. Näin opit ryhmäajon rutiinit nopeasti, peesaamistaitosi paranee sekä kykenet tarkkailemaan muuta liikennettä peesatessasi.

Pian huomaat, että ajat pääjoukossa yhtä rentoutuneesti - silti valppaana ja turhia riskejä välttäen - kuin ajaisit omalla autollasi liikenteessä.

Kuntoajot ja ryhmässä ajaminen

Kun olet harjoitellut ryhmässä ajamista pienemmällä porukalla, osaat ajaa luontevammin kuntoajojen isommissa ajoryhmissä.

Et pelkää ajaa lähellä muita, osaat arvioida ryhmän liikkeitä sekä tunnet oman kuntosi ja ryhmäajotaitosi. Näin osaat valita entistä paremmin sinulle sopivimman ajo- tai nopeusryhmän.

Ryhmässä ajaminen opettaa sinut myös tunnistamaan ja ennakoimaan tietyt tyypilliset "vaaranpaikat" sekä muut "pullonkaulat", joita liikenteessä joudut vääjäämättä kohtaamaan.

Mainittakoon esimerkkeinä taajaman tai kaupunkialueen alkaessa ajoradan reunaan ilmestyvät liikenteenjakajat ja reunakivet, jotka aiheuttavat helposti vaaratilanteita kiihkeän kuntoajon muutenkin rauhattomissa alku- ja loppuvaiheissa.

Vinkki: Pidä etenkin kuntoajon alkukilometreillä riittävä etäisyys edelläsi ajaviin, jolloin pitkän jonon tai ryhmän voimakkaat hidastumiset eivät vaikuta sinuun niin paljon - etenkin, kun olet tähän ryhmäajamisen dynamiikkaan tottunut jo aiemmilla porukkalenkeillä.

Seuraavaksi käsittelemme muun liikenteen huomioimista ryhmässä ajettaessa.

Jokseenkin turvallinen yksin- ja pyörätieajaminen muuttuu autoliikenteen enemmän tai vähemmän vilkkaasti käyttämille ajoväylille siirryttäessä turvattomammaksi. Tämä on selvä fakta. Turvattomuus korostuu erityisesti isojen ajoneuvojen, rekkojen tai bussien ohittaessa tai pyrkiessä ohittamaan pyöräilijöiden ajoryhmiä.

Kohteliaasti liikenteessä

Kun kokonainen ryhmä pyöräilijöitä ajaa muun liikenteen seassa, on toimittava kohteliaasti muuta liikennettä kohtaan. Ensinnäkin ryhmän koko ei saisi olla niin suuri, että se estää täysin ohitusmahdollisuuden. Liikenteen kannalta vielä sujuvaksi ryhmäkooksi on käytännössä osoittautunut 16 ajajaa. Tällöin parijonossa ajettaessa letkan pituus on siedettävät 16 metriä. Jos porukkalenkille tulee yli 16 ajajaa, niin porukka kannattaa jakaa useampaan osaan. Jos joka ryhmään ei riitä reitin tuntijaa, sovitaan että pidetään näköyhteys ryhmien välillä. Jos kaistan ja pientareen leveys sallii yhden jonon ohittamisen turvallisesti ja tiellä on vilkas liikenne tai jos nopeusrajoitus tiellä on 80 km/h tai enemmän, on syytä ajaa yhdessä jonossa.

Ryhmässä tiivistetään välejä auton ohittaessa

Jos takaa tuleva auto ohittaa arveluttavassa paikassa, se ajaja joka huomaa auton, ilmoittaa huutamalla "Auto takaa". Tällöin ryhmän on tiivistettävä ajomuodostelmaansa, eli liian suuret välit sekä pitkittäis- että sivuttaissuunnassa kurotaan umpeen, jotta ohitus sujuisi turvallisesti. Samoin on toimittava jos autoilija
äänimerkillä tai valomerkillä ilmaisee ohitushalunsa. Tällöin autoilija huomaa että ryhmä on ottanut auton
huomioon.

Tieliikennelain mukaan hitaasti kulkeva ajoneuvo ei saa tarpeettomasti estää muuta liikennettä. Jos auto ei voi ohittaa rajoitetun näkyvyyden takia, voi etummainen pyöräilijä näyttää autolle onko ohittaminen turvallista vai ei. Jos auto on joutunut odottamaan ohitusvuoroa jo pitkään (yli minuutin tai pari) tai jos autoja alkaa kerääntyä taakse useita, pyöräilijöiden olisi syytä ajaa sivuun vaikkapa bussipysäkille ja näyttää autoille antavansa tietä.

Vetovuoroja vaihdettaessa pitää aina muistaa katsoa, että takaa ei tule autoa.

Taajamissä näkyvyys ja tilannenopeus ovat tärkeitä

Taajamassa ajettaessa aivan oikeassa reunassa ajamista on turvallisuussyistä vältettävä sellaisessa tapauksessa, jossa sivuteiltä tulevilla ajoneuvoilla on rajoittunut näkyvyys ajotielle esimerkiksi pientaloalueen pensas- ym. aitojen vuoksi. Autoilija havaitsee pyöräilijän paljon paremmin silloin, kun pyöräilijä ajaa keskemmällä ajokaistaa.

Muista myös tilannenopeus: voit väistää paremmin autoja ja muuta liikennettä sekä pysähtyä tarvittaessa, kun ajonopeutesi on sovitettu ympäristöön, jossa ajat. Muista, että tilastojen mukaan kaikkein useimmin autot ja pyöräilijät kolaroivat risteysalueella. Ole siis valppaana, kun saavut risteykseen.

Ajoradalla ajamisesta

Liikennesääntöjen mukaan ajoneuvoa on kuljetettava ajoradan oikeassa reunassa. Pyöräilijäryhmän onkin muistettava pitää sivusuuntaiset etäisyydet pieninä. Pyörällä on itse asiassa ajettava pientareen puolella, mutta toisinaan pientareen pinnoite voi olla niin huono tai roskainen, että maantiepyörällä joutuu ajamaan autokaistan puolella.

Jos tien vierellä kulkee pyörätie, on liikennesääntöjen mukaan pyöräilijän sitä käytettävä. Käytännössä kuitenkin kovavauhtisen lenkin ajaminen pyörätiellä on vaarallista, koska pyörätiet ovat yleensä kevyen liikenteen väyliä, joilla liikkuu sekä jalankulkijoita että hitaampia pyöräilijöitä.

Kovempivauhtisilla lenkeillä ajetaankin yleensä turvallisuussyistä ajoradan puolella, ja normaalisti autoilijat ymmärtävät tilanteen hyvin. Erityisen hyvin autoilijat ymmärtävät tilanteen kun pyöräilijäjoukko on pukeutunut yhteneväisesti saman seuran ajoasuihin ja pyöräilijäjoukko ajaa kurinalaisessa muodostelmassa ripeää vauhtia.

Liikennesäännöt ja ryhmäajaminen

Ryhmäajo-osaamisen lisäksi jokaisen kuskin on osattava pyöräilijää koskevat liikennesäännöt. Suositeltavat, tiivistetyt säännöt löytyvät esimerkiksi Liikenneturvan nettisivulta: www.liikenneturva.fi > Turvatieto > Sääntöpakki > Polkypyöräilysäännöt I-II. Tutustu samalla: Turvatieto > Polkypyöräilijät. Suositeltavaa on lukea vähintään: Turvatieto > Pyöräilysäännöt (selkokielinen).

Yleisin ajovirhe ryhmässä ajettaessa on liian lähellä ajotien keskiviivaa ajaminen - kun pitäisi sen sijaan ajaa mahdollisimman lähellä ajoradan oikeaa reunaa (piennarta). Vastaantulevien kaistalla ajaminen on myös ehdottomasti kiellettyä ryhmäajossa.

Kuntoajoissa tällaista "keskellä tietä" ajamista näkee usein - se kertoo valitettavasti siitä, että kyseiset kuskit eivät ole tottuneet ryhmässä ajamiseen eivätkä ole vähäisimmässäkään määrin tietoisia suurten ajoryhmien käyttäytymisestä eli dynamiikasta.

Kysy pyöräilyseurasta opastusta ryhmäajoon

Lisää ajotekniikka- ja liikenneohjeita saat, kun menet rohkeasti mukaan oman paikkakuntasi pyöräilyseuran porukkalenkeille.

Edistyneimmät Suomen Pyöräilyunionin (SPU) seurat antavat säännöllisesti opastusta ja neuvontaa ryhmäajamisessa sekä järjestävät ryhmäajokoulutusta.

Monissa seuroissa on aloittelijoille sopivia ajo- tai keskinopeusryhmiä kunto- ja osaamistasoltaan erilaisia kuskeja varten.

-Pekka Sirkiä ja Jari Kulmala*

*Kirjoittajat ovat Helsingin Polkupyöräilijöiden ja IK-32:n ryhmäajokouluttajia ja monien kuntoajojen keskinopeusryhmien vetäjiä. Pekka Sirkiä on myös SPU:n harrastepyöräilyvaliokunnan puheenjohtaja.

Premiumsport.fi

ulvang banneri