Grail FI 550x90px

Tuore euroopanmestari Pia Sundstedt kertoo voittoajostaan ja urheilijaelämästään

sundstedt080411_introHevoskuuri tavoitti viime sunnuntaina upeasti maastopyöräilyn Euroopan mestaruuden voittaneen Pia Sundstedtin ja kyseli vielä hiukan hänen mestaruuteen johtaneen ajon vaiheista sekä yleisemmin hänen pyöräilijäelämästään ja harjoittelustaan.

sundstedt080411Pia Sundstedt.Hevoskuuri tavoitti viime sunnuntaina upeasti maastopyöräilyn Euroopan mestaruuden voittaneen Pia Sundstedtin ja kyseli vielä hiukan hänen mestaruuteen johtaneen ajon vaiheista sekä yleisemmin hänen pyöräilijäelämästään ja harjoittelustaan. Pia Sundstedtilla oli hyvin aikaa vastailla kysymyksiin, joten ei muuta kuin juttelemaan tuoreen euroopanmestarin kanssa.

Hei ja parhaimmat onnittelut Euroopan mestaruudesta! Kerro hiukan lukijoille, kuinka valmistautuminen kisaan tapahtui?

– Ajoin Trans Germany etappiajon ennen EM kisoja. 4 päivää maratonia on aika kova juttu kropalle. Siinä saattaa mennä kauankin ennen kuin palautuu. Onneksi olen sellaista tyyppiä, että palaudun nopeasti. Eli minulle tällainen valmistautuminen sopii erittäin hyvin. Pääsen melkein vain parempaan vauhtiin kunhan etappeja saa lisää alle. Muut väsyvät ja minä piristyn ;-)

Leikki sikseen. Vasta torstaina ennen EM-kisoja oli sellainen fiilis, että nyt alkaa taas energiavarastot olemaan täynnä ja kohta voi taas ajaa pyörällä kovaa. Eli 5 päivää meni ennen kuin olin 'täysin oma itseni'. Onneksi tajusin levätä ja uskalsin levätä. En ajanut kuin neljä lenkkiä EM-viikkona ja nekin oli vain sellaista 'ulkoilua ja rataan tutustumista'.

Voisitko vielä hiukan kertoa itse kilpailun vaiheista ja kuinka se sinun osalta sujui? Luultavasti ilmeisen hyvin, vai kuinka?

– Kisa sujui ihan suunnitelmien mukaan. Käyn aina ennen kisaa läpi kaikki mahdolliset skenaariot, mitä voi tapahtua ja miten on sitten reagoitava. Ei mene aikaa hukkaan kisan aikana vaan osaa heti tehdä sen oikean jutun kun sen on mielessä jo käynyt läpi.

Kisan aikana en lähtenyt ihan heti alussa repimään yksin irti. Odotin niin kauan, että tiesin että joukko on hajonnut ja pahimmat vastustajat ajelevat yksinään perässäni. Eivät saa siis toisistaan apua ja voisivat ajaa minut yhteisvoimin lopussa kiinni kun minulta energiavarastot hiipuvat. Taktiikka onnistui siis hyvin ja kolmenkympin kohdalla tein ratkaisevan irtioton.

Mennään sitten hiukan arjen asioihin. Missä päin asut tällä hetkellä? Oliko niin, että Saksassa? Kuinka paljon ehdit käymään Suomessa vuoden aikana? Mitä muut ehdit touhumaan pyöräilyn lisäksi?

– Asun Kokkolassa. Tukikohtani kauden aikana on Freiburg Saksassa. Upeat harjoitusmaastot. Löytyy tasaista ja eripituisia mäkiä. Eli ihannepaikka pyöräilijälle. Suomeen tulen ensilumille hiihtämään ja kesällä kunhan kerkeän. Valitettavasti juuri silloin on paljon kisoja. Onhan kesä ihan huippu aikaa Suomessa. En muuta kerkeä kuin urheilla.

Kerro hiukan lisää ammattilaispyöräilijän arjesta. Mitä se pitää sinun kohdalla sisällään? Millainen päivärytmi on.

– Aamulla lenkille 2-7 tuntia. Sen jälkeen lepoa. Itse myös suunnittelen kisamatkat jne. Eli kauden aikana tulee myös aika paljon toimistotyötä tehtyä. Lippujen ja hotellien varaaminen vie sekin aikaa. Ja sitten myös kotiaskareet. Myös urheilijat käyvät ruokakaupassa ja tekevät ruokaa. Eli päivät eivät koskaan ole tylsiä. Urheilija on urheilija 24 tuntia vuorokaudessa.

Entä voisitko laittaa esimerkkejä sinun kovimmista harjoitusviikoista, oikein kunnon "hevoskuurista" ja vaikka toinen esimerkki kilpailuun valmistavasta viikosta.

– Kova viikko on noin 30–25 tuntia, toki silloin puhutaan määristä. Kova viikko voi myös olla vain 15 tuntia, mutta silloin on kyse oikein hevoskuurista. Eli lenkit ajetaan räkä poskella.

Talvisin ja keväisin pyöräilijä yleensä kerää sitä määrää. Sen jälkeen lenkit lyhenevät ja haetaan sitä vauhtia intervallitreenien avulla. Eli ihan normaalia kestävyysurheilua.

Ennen arvokisoja, niin työ on tehty viikkoa ennen kisaa. Sen jälkeen lepo on tärkeä, mutta ei kuitenkaan liikaa lepoa. Lenkit lyhenevät, tankataan energiaa etenkin sinne pääkoppaan ja herätellään kehoa ennen kisaa. Eli ihan nää normi-teesit mitä aina kuulee urheilijoitten suusta. Ja tavikset ei sitä ymmärrä.

Niin, me urheilijat elämme omassa maailmassamme jossa kehomme on työkalumme. Pakko on oppia tuntemaan omaa kehoa, jos toivoo menestyvänsä.

Entä olitko jo päättänyt, että kummassa lajissa maantiellä vai maastossa tulet tähtäämään Lontoon olympialaisiin? Oliko se sittenkin maantiellä?

– Maantielle teen paluun kunhan XCM MM-kisat on ajettu.

Niinhän se oli. Ja miten maastopyöräilyn harjoittelu eroaa maantieharjoittelusta? Ja kuinka näiden molempien lajien yhdistäminen onnistuu ja miten se näkyy sinun harjoittelussa?

– Ajan melkein vain maantiellä lenkkiä, siis maantiepyörällä. Nyt olen ajanut kaksi viikkoa maastossa ja huomaa heti että ajaminen menee enemmän runttaamiseksi. Sen takia on hyvä ajaa maantiellä koska siellä voi pyörityskierroksia pitää yllä. Tämän pyörityksen kun voi viedä maastoon, niin sit kulkee.

Entä mikä sinua kiehtoo maastopyöräilyssä ja mikä vastaavasti maantieajossa?

– Maastossa voittaa aina vahvin. Joukkueella ei ole merkitystä. Maantiellä kiehtoo taktikointi ja se että pään käyttö on kaiken a ja o. Tietysti on oltava hyvässä kunnossa, mutta jos ei osaa 'lukea' kisaa, niin ei voi myöskään onnistua.

Entä mitä mieltä sinä olet pyöräilyn asemasta Suomessa? Ja onko sinulla mielessä keinoja, millä sen asemaa saataisiin vahvistettua?

– Pyöräily on Suomessa marginaalilaji. Pyöräily on hieno laji, mutta ihan ymmärrettävistä syistä Suomessa talvilajit ovat suositumpia. Vaatii aika paljon urheilijalta ajaa lenkkiä vesi ja loskakelissä.

Hiihtäjiä voisi yrittää houkutella pyöräilyn pariin. Täällä Saksassa mm. monet nuoret hiihtävät talvisin kilpaa ja ajavat maastossa kilpaa kesällä. Lajit ovat kuitenkin aika samanlaisia. Eli sitä eri lajien kokeilua jotenkin puuttuu Suomessa. Kerran kun lahjakas urheilija löytyy, niin hänestä pidetään kynsin ja hampain kiinni ettei vahingossakaan mene menestymään ja innostumaan toisesta lajista.

Onneksi minun valmentajani opetti meille, että monipuolisuus vahvistaa. Ehkä juuri sen takia olenkin jaksanut kilpailla pyöräilyssä 1989 lähtien. Ja vielä rakastan tätä laji ja etenkin harjoittelu maistuu aina. Hiihto, pyöräily, uinti, punttisalitreenit, juoksu, vaellus, rullahiihto, rullaluistelu, sauvakävely....kaikki lajit pidetään mukana 12 kk vuodessa.

Kiitokset ja onnittelut vielä kerran hienosta saavutuksesta! Hevoskuuri toivottaa onnea matkalla Lontooseen!

Pia Sundstedtin edesottamuksia voi seurailla myös hänen kotisivuiltaan ja twitteristä.

www.piasundstedt.com

www.twitter.com/piasundstedt

- Tero Viljanen

Grail FI 550x350px

Kuuntele uusin Latu Podcast

Premiumsport.fi

ulvang banneri