Uudet suunnistuksen lajisäännöt ilmestyneet - maajoukkuesuunnistajien ehdotus ei mennyt läpi

ThierrySMkulta intro040911Ulkomaalaissuunnistajat saavat osallistua SM-kisoihin entiseen malliin.

 

 

ThierrySMkulta040911Thierry Gueorgiou voi jatkossakin voittaa suomenmestaruuksia suomalaissuunnistajien nenän edestä. Kuva: HevoskuuriVuoden 2012 suunnistuksen lajisäännöt ovat olleet ihmeteltävänä jo parin viikon ajan Suunnistusliiton sivuilla. Lajisääntömuutokset on kuvattu kymmenensivuisessa dokumentissa. Suurin osa muutoksista on pieniä viilauksia sanamuotoihin. Lisäksi sääntöjä on rukattu paremmin internet-aikaan sopivaksi. Esimerkiksi lajisääntöjä ei tarvitse enää julkaista liiton virallisessa äänenkannattajassa, vaan liiton internet-sivut riittävät. Lisäksi liiton myöntämän kilpailun kilpailukutsua ei tarvitse enää julkaista lehdessä, vaan IRMA-järjestelmässä kaksi viikkoa ennen kilpailua näkyvä kutsu riittää.

Liiton säännöt ovat eläneet myös vielä vanhassa kunnon pihtileimausajassa kun säännöt ovat tähän asti velvoittaneet järjestäjää ohjeistamaan kilpailukorttien antamisessa sekä niiden suojaustavassa. Nykyään järjestäjän on annettava ohjeet vuokrakilpailukorttien antamiseen.

SM-viestissä saa nykyään olla myös kokonaan 14 vuotta täyttäneiden joukkue. Aikaisemmin kolmiosuuksisessa viestissä sai olla korkeintaan kaksi 13-14-vuotiasta suunnistajaa.

Suurimmat sarjamuutokset koskevat SM-kilpailujen sarjajakoa. Aiemmin suunnistuksen pitkältä matkalta tutuksi tulleet 15- ja 17-vuotiaiden sarjat ovat ensi kaudella myös osana muita SM-matkoja. Lisäksi 14-vuotiaaat pääsevät ratkomaan suomenmestaruuksia SM-sprintissä.

Joukko Suomen maajoukkuesuunnistajia halusi muutta sääntöjä SM-kisoissa juoksevien ulkomaalaisten osalta siten, että ulkomaalaiset rajattaisiin virallisten tulosten ulkopuolelle. Suunnistajien mukaan ulkomaalaisten laskeminen tuloksiin heikentää suomalaissuunnistajien taloudellista asemaa, sillä esimerkiksi monet kunnat jakavat avustuksia ja stipendejään SM-kisatulosten perusteella, jolloin edellä oleva ulkomaalainen suunnistaja saattaa heikentää taloudellisen tuen määrää. Suunnistajien mukaan kisatulokset eivät ole myöskään verrattavissa mihinkään muuhun urheilulajiin, sillä harvassa muun lajin SM-kilpailussa ulkomaalaisilla on osanotto-oikeus.

Suunnistusliiton sääntöryhmä ei kuitenkaan nähnyt perustetta muuttaa sääntöjä tältä osin vaan ulkomaalaiset saavat osallistua entiseen malliin.

Muutosehdotuksen allekirjoitti kahdeksan urheilijaa. Ryhmän nokkamies Tero Föhr kirjoitti aiheesta aikaisemmin jo Kymen Sanomien blogissaan. Hän on pettynyt sääntöryhmän ratkaisuun. Föhr olisi ennen kaikkea kaivannut perusteluja sääntöryhmän päätökseen.

- Hieman ihmetytti ettei asiasta tullut liiton suunnasta mitään muuta kuin jo tehty päätös ilman perusteluja, Föhr kertoo.

Hänen mukaansa muutosehdotus ei ollut mikään viimesyksyinen päähänpisto vaan asiaa on puntaroitu urheilijoiden joukossa jo kauemmin. Föhr kertoo, että kunnat jakavat avustuksia ja stipendejä SM-menestyksen pohjalta ja stipendejä kuittaa myös huomattavasti pienempien urheilulajien edustajat, joissa osanottajia joskus jopa reilusti alle kymmenen. Muita urheilulajeja Förh ei halua väheksyä, mutta turhaa tasoitusta hän ei myöskään halua muihin lajeihin nähden antaa.

- Kaikki on pois suomalaisilta urheilijoilta, kuka mitalien jakamisesta ulkomaille Suomessa hyötyy?, Föhr kysyy.

Hänen mukaansa ulkomaalaiset suunnistajat saattavat hyötyä menestyksestä omien seurojensa kautta, mikäli suomalaisseurat jakavat stipendejä SM-menestyksestä seuran kaikille jäsenilleen kansallisuudesta riippumatta. SM-viestin nykysääntöä Föhr ja muut allekirjoittaneet pitävät hyvänä, ja ulkomaalaiset hän toivottaa myös tervetulleiksi SM-kisoihin.

- Mahdollisimman kova taso kilpailussa palvelee kaikkia, Föhr muistuttaa.

Ehdotuksen toinen allekirjoittaja Petteri Muukkonen olisi myös kaivannut parempia perusteluja liitolta.

- Olisin kaivannut perusteluja mikä on Suomenmestaruuden määritelmä ja idea. Kuka voi olla Suomenmestari? Olisin myös kaivannut perusteluja ja vastinetta jokaiseen esittämäämme pointtiin erikseen. Sääntöryhmän päätöskirjelmä oli todella ylimalkainen, Muukkonen kritisoi.

Muukkonen lähti itse mukaan ehdotukseen viime kesän keskustelujen jälkeen, kun useampaa urheilijaa harmitti, että SM-tittelistä tulee kamppailemaan ulkomaalaisia, joiden yhteys Suomeen on todella heikko edustamansa seuran sekä muutaman Suomessa vietetyn viikonlopun kautta. Lisäksi urheilijat saavat kamppailla mestaruuksista myös omissa kotimaissaan.

- Minulla on sellainen vanhanaikainen käsitys, että suomenmestariksi voidaan julistaa joko Suomen kansalainen tai Suomessa pysyvästi tai toistaiseksi asuva ulkomaalainen, Muukkonen sanoo, ja viittaa samalla SUL:n edustussääntöihin, joiden mukaan SUL voi antaa luvan kilpailla suomenmestaruudesta.

Suomen Suunnistusliiton sääntöasioista vastaava kilpailupäällikkö Petteri Palmi ei halua perustella sääntöryhmän marraskuussa tekemää päätöstä sen tarkemmin.

- Sääntöryhmä keskusteli asiasta monipuolisesti ja tarkasteli asiaa monelta kantilta. Päätös oli tuo ja sääntöryhmä päätti, ettei asiasta kirjata yksityiskohtaisempaa perustelua, Palmi kertoo.

Koko liiton jäsenmäärässä tarkasteltuna Föhrin johtama esitys ei olisi koskenut kuin murto-osaa kilpailijoista, mutta Föhrin mukaan se olisi kuitenkin ollut tärkeää monelle huipulle ja sinne pyrkivälle suunnistajalle. Herääkin kymysys, mitkä perusteet ja kenen mielipiteet vaikuttavat sääntöjen muutoksiin.

- Lajisääntömuutoksiin vaikuttavat tietysti monet asiat, on mahdotonta sanoa yksiselitteisesti mikä asia missäkin tilanteessa vaikuttaa mitenkin paljon. Sääntömuutoksia tehtäessä toki kuunnellaan mielipiteitä ja ehdotuksia, kaikki esitykset eivät aina mene läpi. Lajisääntömuutoksissa pyritään ajattelemaan asioita monipuolisesti eri näkökulmista saamaan aikaan sitä kautta mahdollisimman hyvä lopputulos katsomatta vain yhtä näkökulmaa, Palmi vastaa.

Palmin mukaan sääntöjä rukatessa huomioon pyritään ottamaan varsinkin ne, joita lajisääntö koskee. Lajisääntömuutoksia suoraan sääntöryhmälle tulee vuosittain vain muutamia. Liittohallitus on varsinainen lajisäännöt muutoksineen hyväksyvä toimielin. Sääntöryhmä käsittelee ja valmistelee asiat ennen kuin ne viedään hallituksen käsittelyyn.

- On pidetty tärkeänä sitä, että sääntöryhmä valmistelee asiat, koska lajisääntöjen muuttamisessa täytyy ottaa huomioon myös se, että yksi muutos saattaa vaikuttaa moneen muuhunkin kohtaan ja asiaan lajisäännöissä, Palmi muistuttaa.

Palmin mukaan lajisääntöehdotuksia tulee monesta osoitteesta: liittohallitukselta, valtuustolta, alueilta, kilpailujärjestäjiltä, yksittäisiltä suunnistajilta muun muassa. Esimerkiksi 14-vuotiaiden mukaanottamisesta SM-sprinttiin keskusteltiin liittohallituksessa ja nuorisotoiminnan ohjausryhmässä ennen kuin varsinainen päätös syntyi liittohallituksessa. Näyttää siis siltä, että sääntömuutoksien läpimenoon voi luottaa varmemmin, mikäli ajaa asiaa myös sääntöryhmän ulkopuolella liittohallituksen jäsenten keskuudessa.

Föhr ja Muukkonen eivät tiedä, aikovatko ajaa asiaa eteenpäin, jotta muutos saataisiin voimaan vuodeksi 2013. Petteri Muukkosen mukaan suurin ulkomaalaisryntäys SM-kisoihin tyrehtyy Vuokatin MM-kisoihin mennessä. SM-kilpailuissa on kuitenkin kilpaillut ulkomaalaisia jo useita vuosia, joten kaikki ulkomaalaiset tuskin kaikkoavat vaikka arvokisat olisikin pidetty.

Tero Föhr toivoo, että muutos tapahtuu vielä jonain päivänä.

- Minusta tuo asia heikentää erityisesti huipulle pyrkivien asemaa. Jos ulkomaalaiset vielä lisääntyvät junnuissa, niin ehkä sitten herätään. Ainakin itselle kaupungin ja seuran stipendit ovat olleet aina tärkeitä, varsinkin ikävuosien 16-25 välillä, kun toimeentulo on tiukilla, Föhr sanoo.

- Juho-Veikko Hytönen


Premiumsport.fi

ulvang banneri