Emil Wingstedt Vierumäen tähtivieraana

EmilWingstedt intro150212Suunnistuksen valmennusseminaariviikonlopun teemana oli tällä kertaa sprinttisuunnistus. Paikalle oli kutsuttu myös Ruotsin moninkertainen maailman- ja euroopanmestari Emil Wingstedt kertomaan omasta harjoittelustaan sekä sprinttisuunnistuksen lajivaatimuksista.

EmilWingstedt150212Emil Wingstedt piti todella mielenkiintoisen esityksen Vierumäellä. Kuva: Hevoskuuri.fiSuunnistuksen valmennusseminaariviikonlopun teemana oli tällä kertaa sprinttisuunnistus. Paikalle oli kutsuttu myös Ruotsin moninkertainen maailman- ja euroopanmestari Emil Wingstedt kertomaan omasta harjoittelustaan sekä sprinttisuunnistuksen lajivaatimuksista.

Emil Wingstedt (36) on kotoisin Växjöstä Smoolannista, mutta viimeiset 16 vuotta hän on asunut Norjassa, ensin Trondheimissa ja tämän jälkeen Haldenissa saavuttaen lukuisia viestivoittoja Halden SK:n riveissä. Sprinttisuunnituksessa Emil Wingstedt on kaksinkertainen maailmanmestari ja peräti nelinkertainen euroopanmestari voittaen EM-kultaa putkeen vuosina 2002–2008. Emil Wingstedt, jos kuka siis tietää, mitä oikein sprinttimenestykseen vaaditaan.

Emil Wingstedt lopetti oman henkilökohtaisen MM-satsauksensa Trondheimin 2010 "kotikisoihin" ja on tämän jälkeen panostanut kuitenkin edelleen viestimenestykseen Halden SK:ssa. Viime syksystä lähtien hän on toiminut Norjan maajoukkueen sprinttivalmentajana tavoitteena nostaa myös Norjan sprinttimenestys odotetulle tasolle. Seuraavassa Wingstedtin ajatuksia sprinttisuunnistuksesta sekä omasta harjoittelustaan.

Nopeaa suunnistusta ja laatu korvaa määrän

Ruotsi on saavuttanut yhteensä 20 sprintin MM-mitalia ja on yhdessä Sveitsin kanssa ollut selvästi menestyneimmät maat sprintissä. Seuraavassa Wingstedt miettii maiden sprinttimenestyksen syitä.

– Ruotsissa ja myös Sveitsissä harjoitellaan määrällisesti vähemmän kuin esimerkiksi Norjassa. Sen sijaan laatu ja tehokkaat harjoitukset on korvannut määrän. Olen sitä mieltä, että pelkästään kovaan määräharjoitteluun keskittymällä on erittäin vaikeaa päästä maailmanmestariksi sprintissä, luennoi Emil Wingstedt Vierumäellä.

Wingstedt näkee eroja myös ratojen suhteen sekä sprintissä että metsäsuunnistuksessa.

– Ruotsissa sprinttiradat ovat olleet helppoja H12 ratoja ja Sveitsissä on keskitytty kansainvälisiin sprinttiratoihin. Vastaavasti Norjassa radat ovat enemmänkin olleet hitaampia keskimatkatyyppisiä, joissa vauhdinpito on ollut vaikeampaa. Samoin metsäsuunnistusradat ovat olleet Ruotsissa ja Sveitsissä selvästi nopeampia ja helpompia kuin Norjassa, jossa kilpailut käydään raskaissa metsämaastoissa. Näin Ruotsissa ja Sveitsissä on suuntauduttu selvästi nopeampaan suunnistukseen kuin Norjassa (ja myös Suomessa, toim. lisäys), sanoo Wingstedt ja jatkaa.

– Näin nopeat "asvalttijuoksijat" eivät ole Norjassa menestyneet ja päässeet arvokisoihin. On kuitenkin selvää, että juoksukyky tulee olemaan yhä keskeisemmässä roolissa tulevaisuuden menestyjillä sprintissä. Norjassa (kuten Suomessakin) on perinteisesti asennoituminen ollut metsäsuunnistuksen puolella ja parhaat suunnistajat ovat keskittyneet metsämatkoihin sprintin sijaan.

Mitään salaisuuksia Wingstedt ei kuitenkaan tuo esille Ruotsin sprinttimenestyksen syyksi. Maasta on vain löytynyt riittävästi lahjakkaita yksilöitä.

– Voi jopa sanoa, että lahjakkaat yksilöt ovat menestyneet "systeemistä" huolimatta, sillä myös Ruotsissa systeemi on tavallaan vastustanut sprinttiä, mutta lahjakkaat urheilijat ovat menestyneet siitä huolimatta. Ruotsissa on ollut vuosien aikana useita sprinttikarttoja, jotka eivät ole täyttäneet sprinttinormeja, samoin arvokisavalinnoissa on painotettu metsämatkoja, luettelee Wingstedt.

Jopa yhdeksän intervalliharjoitusta viikkoon ja maksimivoimaa kovilla painoilla

EmilWingstedtII150212Emil Wingstedt osallistui myös Suomen sprinttiryhmän knock-out harjoitukseen ja kevyesti näytti juoksu vielä Emilillä kulkevan. Kuvassa Emil odottamassa yhdessä Tuomo Mäkelän (vas.) kanssa seuraavan vedon alkua. Kuva: Hevoskuuri.fiSeuraavaksi erittäin mielenkiintoisella luennolla Wingstedt otti esille oman harjoittelunsa, joka on varsin erilaista perussuomalaiseen määräpainotteiseen harjoittelufilosofiaan tottuneille. Allekirjoittaneellakin oli kunnia vuoden verran seurata Wingstedtin tehopainotteista harjoittelua Trondeimissa aikanaan. Määrät eivät koskaan ole olleet kauhean suuria Wingstedtillä, vuositasolla on puhuttu noin 500–550 tunnista ja viikkotasolla 8–15 tunnin välillä.

Sen sijaan intervallien ja maksimivoimaharjoitusten määrä herätti mielenkiintoa kuulijoissa. Wingstedtillä intervalliharjoituksia on ohjelmassa kolmesta peräti yhdeksään harjoitukseen viikossa. Samoin maksimivoimaa tehdään 1-2 kertaa joka viikko. Ja esimerkiksi jalkakyykyssä painot ovat 180 kilosta yli 200 kiloon.

– Intervalliharjoitukset ovat aina olleet keskeisessä roolissa harjoittelussani. Tasot pidetään ylhäällä koko ajan ja siksi teen säännöllisesti intervalliharjoituksia eikä maksimivoimaakaan pudoteta alas. Tasot ovat aina vaikeampaa nostaa takaisin ylös, on helpompi pitää ne koko ajan korkealla tasolla. Lisäksi juokseminen kilpailuvauhdilla on tärkeää juoksutekniikan suhteen. Varsinaisia nopeustreenejä teen harvoin, sanoo Wingstedt Vierumäen auditorion täydelle salille.

Wingstedtin harjoittelufilosofia vaikuttaa kaiken kaikkiaan varsin selkeältä ja jopa yksinkertaiselta, jossa keskitytään olennaisiin asioihin. Intervalleja vedetään yleensä samalla vauhdilla koko harjoituksen ajan, vedot vaihtelevat 3-6 minuutin välillä ja kokonaiskesto yleensä 20–30 minuutin välillä. Harvoin intervalli kuulemma kesti yli 30 minuuttia, jotta jaksoi vetää sitten seuraavan harjoituksen, eikä ollut liian väsynyt.

Kysyttäessä esimerkkiviikkoa, joka sisältäisi yhdeksän eri intervalliharjoitusta, Wingstedt antaa varsin yksinkertaisen vastauksen.

– Maanantaina kaksi, tiistaina yksi (pyörällä), keskiviikkona kaksi, torstaina taukoa ja sitten taas perjantaina kaksi ja lauantaina yksi ...., kertoo Wingstedt virnistäen.

Jalkakyykyssä Wingstedt korostaa paketin koossa pitämistä varsinkin keskivartalon suhteen ja toteaa, että se on ollut hänelle tärkein vammoja ehkäisevä harjoitus. Ja on tuo maksimivoimaharjoittelu isoilla painoilla jättänyt myös jälkensä Wingstedtiin.

– Taidan olla ja olenkin ainoa yli 80 kiloisena MM-kultaa voittanut suunnistaja, hauskuuttaa Wingstedt yleisöään.

– Erittäin harvoin minulla yli 15 tuntia tulee viikkoon ja juniorina minulla ei koskaan tullut vuodessa yli 300 tuntia. Sen sijaan 16–17-vuotiaana minulla tuli hyvinkin 60–70 kilpailua vuodessa, korostaa Wingstedt laadun ja lajinomaisten harjoitusten merkitystä ja kertoo, että harjoittelee hyvin pitkälle samalla tavalla vuoden ympäri.

– Toki näin kovat tehomäärät vaativat harjoitusvuosia alle ja tehotreenien määrää on järkevää nostaa asteittain, ohjeistaa 2000-luvun sprinttisuunnistuksen valtias.

Erityisvaatimuksien huomioonottaminen ja kuivaharjoittelua

Yksi Wingtedtin arvokisamenestyksen salaisuus on ollut kunkin arvokilpailun erityisvaatimusten ja luonteen huomioonottaminen. Esimerkiksi ennen Japanin MM-kisoja Wingstedt harjoitteli keinotekoisesti erittäin kuumissa oloissa sisätiloissa ja vastaavasti ennen Trondheimin MM-kilpailuja suoharjoitukset kuuluivat säännöllisesti ohjelmaan.

Suunnistuksen lajiharjoituksia Wingstedtillä on ollut ohjelmassa vuoden ympäri ja erittäin tärkeässä roolissa ovat olleet Halden SK:n kilpailunomaiset harjoitukset viikoittain. Huomattavaa on, että varsinaisia sprinttitreenejä Wingstedt ei ole tehnyt juuri koskaan. Sen sijaan mentaaliharjoittelu ja psyykkinen valmistautuminen ovat olleet tärkeässä roolissa.

– On äärimmäisen tärkeää, että on henkisesti valmistautunut erilaisiin häiriötekijöihin, mitä kilpailussa voi ilmaantua. Näitä ovat mm. yleisö ja kuulutus. Tärkein syy Haldeniin muutollani oli se, että näin pystyin tekemään lajiharjoituksia ympäri vuoden ja vielä äärimmäisen kovassa seurassa. Pystyin harjoittelemaan näitä erilaisia kilpailunomaisia tilanteita viikoittain, sanoo Wingstedt.

– Lisäksi erilaisissa sprinttimaastoissa on erilaiset vaatimukset. Myös näiden oivaltamista voidaan parantaa kuivaharjoittelulla fyysisen harjoittelun lisäksi.

Tulevaisuuden sprinttisuunnistajan ominaisuudet

Luennon loppuun Wingstedt nostaa esille myös seikkoja, joita tulevaisuuden sprinttisuunnistajalta vaaditaan. Tulevan menestyjän tulee olla luonnollisesti hyvä juoksija, joka hallitsee myös kovan alustan ja sietää maitohappoa.

– Sprinttisuunnistajien tulee jatkossa harjoitella yhä enemmän juoksijoiden spesiaalitreeniä kuin perinteistä suunnistusta. Erikoistuminen tulee olemaan yhä selvempää jatkossa ja sprinttiin tulee mukaan yhä parempia juoksijoita, Wingstedt nostaa juoksuvauhdin esille.

Teknisellä puolella myös Wingsdtedtin mielestä yhä edelleen monilla suunnistajilla on ollut puutteita sprinttikarttanormien ja sääntöjen tuntemuksessa. Tämä on ehdottomasti saatava kuntoon. Samoin sprintissä korostuu ennakoiva suunnistus ja se, että osaa lukea heti koko rastivälin ja näin tehdä oikean reitinvalinnan. Hyvä sprintteri osaa myös arvioida matkan oikein ja tähän Wingstedtin mukaan päästään kokemuksen ja harjoittelun kautta. Myös rastipisteen tarkka sijainti on syytä osata hahmottaa virheiden välttämiseksi.

– Tänä päivänä netissä on uskomattoman paljon erilaisia sprinttikarttoja tarjolla. Ne kannattaa ilman muuta hyödyntää. Esimerkiksi lyhimmän reitin oivaltaminen nopeasti ja sujuvasti vaatii lukemattomia toistoja. Ihan puhdasta matkan arvioimista ja eri reitinvalintatehtävien tekemistä on helppo tehdä nykytekniikalla kotikoneelta käsin, painottaa Wingstedt kuivaharjoittelun tärkeyttä.

Loppuun vielä Emilin terveiset nuorille suomalaissuunnistajille, jotka miettivät harjoittelunsa laatua.

– Olin tyytyväinen, jos suoriuduin kahdeksasta laatutreenistä viikossa, sanoo Wingstedt virnistäen viitaten noihin hurjiin yhdeksän intervallitreenien viikkoihin todella mielenkiintoisen esityksensä päätteeksi.

Kaiken kaikkiaan Emil Wingstedt toi erinomaisella tavallaan esille oman harjoittelunsa ydinkohdat sekä sen, mitä sprintissä pärjäämiseen tänä päivänä vaaditaan. Ja loppuun vielä malttia niille suunnistajille, jotka ovat jo laittaneet yhdeksän intervalliharjoitusta ensi viikon ohjelmaan ja 200 kg rautaa tankoon, tämä on vain yksi tapa harjoitella ja vaatii harkintaa ja malttia sekä asteittaista kuormituksen nostamista. Ei Emilistäkään viikossa eikä kahdessa tullut sprintin valtiasta.

Emil Wingstedtin esityksen diat on luettavissa täällä.

- Tero Viljanen

Kuuntele uusin Latu Podcast

Premiumsport.fi

ulvang banneri