Havaiji Ironman 2011 - ennakko

ironmanswim2011 introTuhti ennakkopaketti ensi lauantain Havaijin Ironmanista.



ironmanswim2011Photo by: Bakke-Svensson/IronmanEnsi lauantaina 8.10.2011 käydään taas legendaarinen triathlonkisa Havaiji Ironman, viralliselta nimeltään Ford Ironman World Championship. Big Islandin saarella Kailua-Konan pikkukaupunki on taas valmiina ottamaan vastaan maailman parhaat täysmatkan triathlonistit, jotka ratkovat paremmuutensa tässä julmassa koitoksessa. Kisa on aina ollut lajin edustajille se merkittävin tapahtuma. Ammattilaiset ympäri maailman ovat sanoneet, että kisa on kerrassaan niin ainutlaatuinen yhdistelmä Havaijin saarten rankkoja olosuhteita, tunnelmaa ja miljöötä kokonaisuudessaan, että vaikka kehitettäisiin mikä tahansa uusi kisa, jossa kamppailtaisiin maailmanmestaruudesta tai vastaavasta, niin kukaan ei voisi vähempää välittää. Kisan voittajaa on aina pidetty lajin sen hetken parhaimpana ja muut ironman-kisat toimivatkin lähinnä kar-sintakisoina ja suunnan näyttäjinä Havaijia varten. Itselleni tämä koitos on ehdottomasti muutamien suur-ten maratonien ja pyöräilyn Ranskan ympäriajon ohella vuoden merkittävin penkkiurheilutapahtuma. Harmi vaan, että kisa ei taida taaskaan Suomen tv-kanavilta näkyä, vaan netistä pitää joku streami etsiä. Kisan lähtölaukaus pamahtaa Suomen aikaan klo. 20.00 lauantai-iltana, joten maaliin voi voittajaa alkaa odotella joskus klo. 4.00 jälkeen sunnuntaiaamuna. Iloinen koko yön seuraaminen on faneilla siis tiedossa meikäläisten aikavyöhykkeellä.

Täksi vuodeksi ammattilaisten karsintajärjestelmäksi otettiin käyttöön uusi pistelaskusysteemi. Valitetta-vasti olen aika huonosti perehtynyt tähän systeemiin, mutta ideana on, että lyhyemmistä (lähinnä puoli-matkan) kisoista ja muista ironman-kisoista saa pisteitä joiden pohjalta osallistumisoikeus Havaiji Iron-maniin lunastetaan. Olen lukenut, että monet huiput ovat omilla nettisivuillaan ja haastatteluissa kritisoi-neet järjestelmää. Suurimpana negatiivisena asiana on pidetty uusien triathlonistien, joilla ei rankingpisteitä ole pohjalla ollut lainkaan tai erittäin vähän, mukaan pääsyn vaikeutta. Toinen iso kritiikin kohden on ollut se, että ironman-matkan kisoista saa lajin ammattilaisten mielestä aivan liian vähän pisteitä muihin (lyhyempiin) kisoihin nähden. Ennen järjestelmän uusimista paikan Havaiji Ironmaniin sai hyvin suurella todennäköisyydellä, mikäli sijoittui hyvin jossain muussa ironman-kisassa tai ainakin jos sellaisen voitti. Nyt tilanne on ollut hieman toinen, sillä ison ironman-kisan voitollakaan paikka Hawaijille ei ole ollut itsestään selvyys, ainakaan jos urheilijan lähtöpisteet kauteen lähdettäessä ovat olleet kovin matalat. Jotkut ovatkin saaneet paikkansa lunastettua lähes pelkästään puolimatkan kisoissa, tarvitsematta kuluttaa energiaa kovan täysmatkan läpi vetämiseen, kun taas joillakin on ollut tarve kiskoa läpi 2 tai jopa 3 iron-man-kisaa, joka kyllä yhdelle kaudelle kuulostaa kohtuuttomalta. Kuten jo totesin, niin olen lukenut juttu-ja lähinnä vain urheilijoiden itsensä näkökulmasta, enkä tunne järjestelmää täysin, joten en ole itse vält-tämättä oikea henkilö arvioimaan, kuinka oikea- tai väärä se loppujen lopuksi onkaan.

Seuraavassa hieman arviointia tämän vuoden kisan suurimmista voittajasuosikeista. Arviointini perustuvat lähinnä viime vuosien ja tietysti tämän vuoden edesottamuksiin, sekä osittain omiin fiiliksiin. Olen vuosikausia seurannut aktiivisesti maailman huipputriathlonistien kisoja ja treenejä, joten jokin käsitys on kunkin suosikin vahvuuksista muodostunut. Urheilun suolahan on kuitenkin tunnetusti sen arvaamatto-muus, joten arvionikin voivat mennä pahasti metsään.

Miesten kisa

1. Andreas Raelert (GER)

Nostan tänä vuonna Saksan Andreas Raelertin miesten kilpailun ykkössuosikin asemaan. Viime vuoden kakkonen ja vuoden 2009 kolmonen teki tulemisensa terävimpään kärkeen vasta 33-vuotiaana. Kovista Raelertin triathlonveljeksistä ehkä se kovempi. On tyypiltään todella tasainen suorittaja kaikilla osa-alueilla, mutta juoksu on ehkä kuitenkin muihin kilpailijoihin nähden hänen suurin vahvuutensa. Pyöräi-lyosuudellakin hän on kehittynyt varsinaiseksi hirmuksi, mutta Havaijin pätsissä maraton näyttelee usein merkittävämpää roolia, kuin muissa Ironman-kisoissa.  Monien kovien nimien onkin syytä saada Andre-akseen kiskottua melkoisesti eroa pyöräosuudella, mikäli meinaa pysyä edellä aina maaliin saakka. Voitti vuonna 2010 kivikovan Saksan Ironmanin ajalla 8:05.15. Tänä vuonna syntyi sitten Quelle Challenge Rothissa aivan hirmuinen tulos. Belgian Marino Vanhoenacker oli onnistunut rikkomaan vain paria viikkoa aikaisemmin Luc Van Lierden vuodesta 1997 saakka voimassa olleen Ironman-matkan ME-ajan latomalla 7:45.59, mutta Raelert pisteli vielä paremmaksi kellottaen lopulta peräti 7:41.33. 3,86 km uinti taittui häneltä aikaan 46.18, johon perään 180 km pyöräily aikaan 4:11.43 ja tämän reippaan ulkoilun päätteeksi maraton aikaan 2:40.52, johon vaihdot lisättynä tuloksena oli tuo huikea uusi ME-aika. On siis selvää, että mies on 35-vuotiaana elämänsä kunnossa.

Historia kuitenkin osoittaa, että kovat tulokset ja ennätykset eivät välttämättä paljoa vaakakupissa paina, kun lähdetään kisaamaan Havaijin kuumaan pätsiin ja raskaalle reitille. Raelert kuuluu kuitenkin siihen kastiin, joka taitaa myös kovat olosuhteet. Vuonna 2009, juoksi ensimmäisessä Havaiji Ironmanissa pit-kään samaa matkaa maratonilla kisan voittaneen Craig Alexanderin kanssa, mutta joutui vielä taipumaan reilu 3 minuuttia. Viime vuonna esitti yhden Havaijin historian upeimmista taistoista yhdessä Australian Chris McCormackin kanssa, taistellen voitosta aina maratonin viimeisille kilometreille saakka. Monet vertaavatkin tuota taistoa jopa vuoden 1989 Mark Allenin ja Dave Scottin käymään kisaan, joka tunnetaan nimellä Ironwar. Macca kuitenkin pystyi viime vuonna kahden viimeisen kilometrin aikana Raelertin ka-ristamaan, joten voitonnälkä on varmasti Andreaksella tapissaan. On ehdottomasti Saksan vahvan iron-man-perinteen suurin valttikortti seuraavaksi voittajaksi.

2. Marino Vanhoenacker (BEL)

Hän jos kuka varmasti janoaa voittoa, kuin alkoholisti viinaa. Voi olla Luc Van Lierden manttelinperijä seuraavana belgialaisena voittamaan Havaiji Ironman. Joutui vuonna 2009 karvaasti keskeyttämään, mutta on ollut vuosina 2006 ja 2007 (sijat 6 ja 5) kymmenen sakissa jo Havaijillakin jo aiemmin.

Vanhoenacker on tasaisen varma jyrä triathlonin jokaisessa lajissa. Monen kilpakumppanin tavoin on 35-vuotiaana elämänsä kunnossa, josta kertoo jo menestyksekäs kulunut vuosi. Voitti 4.6.2011 jo mainitulla uudella ME-ajalla 7:45.59 Itävallan Ironmanin, joten on totta vieköön lyönnissä. Voitto oli hänelle tuossa kisassa jo kuudes peräkkäinen. Maamiehen Luc Van Lierden lähes 14 vuotta voimassa ollut ME 7:50.27 siirtyi siis viimein historiaan. Valitettavasti Vanhoenacker sai nauttia ME-miehen roolista vain pari viikkoa, Andreas Raelertin pistellessä vieläkin kovemman tuloksen. Vuonna 2010 Vanhoenacker voitti Malesian Ironmanin ajalla 8:22.31 ja kesän alussa Itävallan Ironmanin, tuolloin myös hirmuajalla 7:52.05, jolla tungetaan kaikkien aikojen parhaiden ironman-aikojen listalla peräti sijalle 6. Havaijillakin mies on siis jo kaiken kokenut konna, joka varmasti tulee taistelemaan voitosta viimeiseen saakka.

3. Craig Alexander (AUS)

Kokenut Australian 38-vuotias kettu, joka on kuin kotonaan juuri rankoissa ja vaativissa olosuhteissa. On osallistunut Havaiji Ironmaniin 4 kertaa, joista tuloksena yksi kakkossija Chris McCormackin takana 2007, sitten kaksi voittoa 2008 ja 2009, sekä 4 sija viime vuodelta. Alexander on myös varma suorittaja jokaisella osa-alueella, mutta juoksu on hänen todellinen syömähampaansa. Ihan terävimmän huipun kes-ken hänen pyöräilyään voidaan pitää hienoisena heikkoutena, mutta Havaijilla tämä ei ole niin iso miinus kuin vähemmän rankoissa olosuhteissa. Laavakenttien hohkatessa jaksaa laittaa tossua toisen eteen vielä siinä vaiheessa, kun monella kilpakumppanilla askel painaa ja tuska käy sietämättömäksi. Ei ole missään nimessä mikään ennätysten tekijä, mutta se ei tässä koitoksessa paljoa paina. Hänen uran paras aikansa on 8:16.53, joka on tehty juuri viime vuoden Havaiji Ironmanissa. Tämä on kaukana kautta aikojen terävim-mästä kärjestä ja hurjista 8-tunnin alituksista, mutta kuten jo todettua vaikeissa olosuhteissa hän on esiin-tynyt aina edukseen ja kovia aikoja viileissä keleissä hurjastelleet ovat joutuneet hänen kantapäitään vii-meistään maratonin kuluessa katselemaan. Valmistautumis- ja karsintakilpailunaan voitti Coeur d´Alene Ironmanin ajalla 8:19.51. On varmasti taas kerran kova luu Konan lähivesissä ja maastoissa.

big_island_scenicPhoto by: Bakke-Svensson/Ironman4. Raynard Tissink (RSA)

Ikää mittarissa Alexanderin tavoin jo 38 vuotta. Tämä ei ole kuitenkaan Raynard Tissinkin vauhdissa pa-hemmin näkynyt, pikemminkin päinvastoin. Saavuttanut muissa Ironman-kisoissa peräti 8 voittoa, mutta janoaa edelleen ensimmäistä Havaijin voittoaan. Oli taistelemassa Konan kuninkuudesta ensimmäisen ker-ran vuonna 2004 sijoittuen kymmenenneksi. Vuotta myöhemmin oli seitsemäs. Tämän jälkeen häneltä jäikin tämä kuningaskisa vaikeuksien jälkeen monta kertaa väliin tai sitten ei kulkenut, kunnes oli viime vuoden erittäin kovatasoisessa kisassa viides. Tällä tempulla osoitti hallitsevansa myös rankat olosuhteet, mutta on mielestäni rautaisesta kokemuksestaan huolimatta pienoinen arvoitus maratonosuutta ajatellen. Tarvitsee ehdottomasti hyvän onnistumisen pyörän selässä, jotta mahdollisuudet kisan voittoon elävät. Näistä pienistä epäilyksistäni huolimatta, olen valmis rankkaamaan Tissinkin suosikiksi nro. 4. Voitti Etelä-Afrikka Ironmanin alkukeväästä tiukan taiston jälkeen kovalla ajalla 8:05.36 ja haluaa varmasti olla en-simmäinen afrikkalainen Havaijilla voittanut triathlonisti.

5. Eneko Llanos (ESP)

Kova poika Espanjasta, joka on ollut Havaijilla kärkikymmenikön joukossa jo kolmesti. Vuonna 2006 oli viides, ja vuotta myöhemmin seitsemäs. Vuonna 2008 tuli sitten kakkossija kisassa, jossa vain Craig Ale-xander ehti edelle. Vuonna 2009 romahti sijalle 14 juuri vahvuudessaan juoksussa. Maratonin alkutaipa-leelle asti Llanos oli vuosi taaksepäin vielä hyvissä asemissa, mutta paukut eivät sillä kertaa riittäneet. Viime vuonna muistelisin, että ei päässyt mukaan kisaan ollenkaan, mutta tämä tieto saattaa olla myös harhaa. Maaliin saakka ei ainakaan vuosi sitten päässyt. Janoaa nyt varmasti kostoa. Osoitti keväällä kun-non olevan hyvää luokkaa voittamalla Texas Ironmanin ajalla 8:08.20. Ehjänä pysyessään valmis voitto-taisteluun, kuin talonpojat kapinaan.

6. Faris Al-Sultan (GER)

Faris Al-Sultan on myös jo pitkän linjan veturi. Tasaisen varma kaveri, joka on saksalaiseen tyyliin kova vinttaamaan pyörää. Juoksu miehellä on aivan käsittämättömän raskaan ja joskus jopa vaivalloisen nä-köistä, mutta se pettää katsojaansa ja matka taittuu. Voitti kisan vuonna 2005 ja oli kolmas 2004 ja 2006.  Ihan viime vuodet ovat hänen kohdallaan olleet jollakin tavalla tasapaksua vääntämistä, mutta 33-vuotiaana ehtii vielä hyvin herätä uudelleen. Vuonna 2007 keskeytti Havaijilla, mutta on sen jälkeen ollut sijoilla 11, 10 ja 10. Uudesta tulemisesta kertoo heinäkuussa Saksan Ironmanin voitto ajalla 8:13.50. Jos vain intoutuu takavuosiensa vireeseen pyörän satulassa, niin kilpakumppaneille voi vielä tulla eteen han-kalia hetkiä.

7. Rasmus Henning (DEN)

Vuonna 2009 Rasmus Henning taisteli itsensä nousujohteisella suorituksellaan Hawaijin vitoseksi. Viime vuonna voitti heinäkuussa perinteisen Quelle Challenge Rothin hirmuisella ajalla 7:52.36, joka oli tuolloin kautta aikojen viidenneksi paras aika ironman-matkalla. Tämä nosti hänet Havaiji Ironmanin yhdeksi suosikiksi, mutta hyytyi itse kisassa pahasti sijalle 24. Monien muiden "uusien" huippujen tavoin myöskään Henning ei ole enää ihan poikanen, vaan on jo ehtinyt 36-vuoden ikään. Historia on kuitenkin osoittanut, että Ironmanin raakaan maailmaan vaaditaan hirmuisesti pohjatyötä ja siellä ei kovin usein kärjessä alle 30-vuotiaana mellasteta. Ei ole kilpaillut tänä vuonna ironman-matkalla lainkaan, vaan on paikan jo Konalle varmistuttua hakenut vauhtia lyhyemmistä kisoista. Selvää on Tanskan hirmu tulee taistelemaan voitosta kynsin ja hampain. Ei ole ollenkaan mahdotonta, että juuri hän tulee olemaan ensimmäinen poh-joismaalainen Ironman-voittaja.

Tässä olivat omat ehdokkaani miesten kisan suurimmiksi voittajasuosikeiksi. Muutama nimi lienee vielä syytä mainita.

Timo Bracht (GER), Andy Potts (USA), Jan Raphael (GER) ja Michael Göhner (GER)

Valtavan potentiaalin omaava nelikko, jolta voi onnistuessaan odottaa ihan mitä tahansa. Timo Bracht on hieman ollut toistaiseksi Hawaijilla hienoinen alisuoriutuja, vaikka onkin jo ehtinyt olla kisassa kerran viides ja kahdesti kuudes. Meriitit muissa kisoissa yhdistettynä kokemukseen mahdollistavat kuitenkin vieläkin enemmän.

Andy Pottsin suurin haaste on nähdäkseni pyöräilyosuus, jossa mies ottaa yleensä parhailta turhan paljon tukkaansa. Uinnistahan Andy tulee yleensä ihan piikkipaikoilla ja maratonkin on taittunut aika mallik-kaasti.

Jan Raphael on puolestaan selkeässä nousukurssissa urallaan. Kokemuksen lisääntyessä myös pitkät mat-kat ovat alkaneet taittua. Oli kesällä toinen Faris Al-Sultanin jälkeen Saksa Ironmanissa ja valmis varmasti esittämään parastaan alla Havaijin auringon.

Michael Göhnerin poimin oikeastaan pelkästä mielenkiinnosta. Täysin kirjoittamaton kortti, jolta voi odotta mitä tahansa. On tullut Havaijilla vain kerran maaliin, vuonna 2007, jolloin oli sijalla 18. Vuonna 2009 voitti Quelle Challenge Rothin hurjalla ajalla 7:55.53. Potentiaalia siis on, mutta miten pystyy sen siirtämään kauden tärkeimpään koitokseen?!

Näihin kavereihin laitan etukäteen ajatellen luottoni. Sen sijaan monet vanhat ja tutut huippunimet, kuten Bert Jammaer, Cameron Bown, Patrick Vernay ovat jo ehkä ajaneet tilaisuutensa ohi. Taas kerran voin toki olla todella väärässä.

Naisten kisa

Naisten kisaan on aivan erilaiset lähtökohdat kuin miesten kisaan. Näin etukäteen arvioituna ei ole mie-lestäni edes liioittelua sanoa, että varsinainen kisa tullaan käymään lähinnä sijoista voittajan takana.

Ehkäpä tämä on huonoa spekulointia, mutta ennakkosuosikkeja kisaan voi kai nimetä vain ja ainoastaan yhden, mutta hän onkin aivan hurja menijä.

chrissiewellingtonChrissie Wellington. Photo by: Bakke-Svensson/IronmanChrissie Wellington (GBR)

Viimeisen 5 vuoden aikana Chrissie Wellington on hämmästyttänyt suorituksillaan triathlonmaailmaa ja myös koko kestävyysurheilumaailmaa. Ironman-matkalla hän on startannut 12 kertaa ja voittanut joka kerta. Kuninkuusmatkalla Wellington on siis toistaiseksi voittamaton. Takana on jo 3 peräkkäistä Hawaiji Ironmanin voittoa 2007, 2008 ja 2009. Vuonna 2009 hän rikkoi Paula Newby-Fraserin 17 vuotta kestä-neen reittiennätyksen Havaijilla ja voitti huikealla ajalla 8:54.02. Toiseksi tullut Mirinda Carfae hävisi lähes 20 minuuttia. Viime vuonna fanit (joihin ehdottomasti itse lukeudun) joutuivat pettymään rankasti, sillä Wellington sairastui juuri ennen Havaijin starttia ja joutui vetäytymään kisasta. Australian Mirinda Carfae otti voiton hänen poissa ollessaan.

Wellington on siirtänyt naisten ironman-matkan ME-ajan aivan uusille lukemille. Vuonna 2009 hän pisteli myös uudeksi naisten ironman-matkan ME-ajaksi huikean 8:31.59, jota pidin aivan hurjana tuloksena. Vuoden 2010 alussa Chrissie mursi kätensä ja joutui sen takia hieman muuttamaan harjoitteluaan. Heinä-kuussa nähtiin kuitenkin henkeäsalpaava suoritus, kun hän voitti Quelle Challenge Rothin aivan järjelle käsittämättömällä ajalla 8:19.13. Katsoin kisaa netin välityksellä ja en kerta kaikkiaan ollut uskoa näke-määni. Henkilökohtaisesti pitää aika lailla kaivaa mitään muuta kestävyysurheilun suoritusta, joka olisi ainakaan itseäni samalla tavalla hämmästyttänyt. Kova olikin tämä esityksen jälkeen pettymys hänen jou-duttuaan Havaiji Ironmanista vetäytymään. Pitkään ei Chrissie kuitenkaan jaksanut tätä pettymystä mä-rehtiä, vaan osallistui viime vuoden marraskuussa Arizona Ironmaniin, jonka voitti ajalla 8:36.13. Eroa toiseksi tulleeseen Linsey Corbiniin tuli lähes puoli tuntia. Sama meno on jatkunut tänä vuonna. Alkuke-väästä Wellington voitti Etelä-Afrikka Ironmanin ajalla 8:33.56 ja leikkasi kesällä Quelle Challenge Rot-hissa vielä minuutin pois tuosta viime vuonna tekemästään hurjasta ME-ajasta, voittaen ajalla 8:18.13. Kaikkia näitä hänen kilpailujaan ei voi kuvata kuin että hänen esityksensä ovat olleet kerta kaikkiaan murskaavia. Seuraavaa naiskilpailijaa hän on usein voittanut jopa päälle puoli tuntia ja ollut miestenkin sarjassa todella korkealla. Kun Wellington nyt kesällä paiskoi Rothissa tuon uuden ME:n, uiden 3,8km aikaan 49.49, pyöräillen 180km aikaan 4:40.39, johon vielä maraton päälle aikaan 2:44.35, niin hän oli suhteellisen kovatasoisessa miestenkin sarjassa viides. Kisassa muuten vain miesten uuden ME-ajan 7:41.33 tehnyt Andreas Raelert juoksi maratonin Wellingtonia nopeammin. 

Mielestäni aiheellista ei ennen Hawaijin kisaa olekaan kenties kysyä, että kuka voittaa naisten kisan, tai edes että mikä on Chrissie Wellingtonin voittoaika, vaan kuinka korkealle Wellington tulee sijoittumaan MIESTEN kilpailussa?!? Moni huippumiehistäkin saa toden teolla alkaa vilkuilla olkansa yli ja miettiä, milloin Wellington mahdollisesti tulee pyyhkimään ohi.

Chrissie Wellington on hurjien suoritustensa lisäksi oikea positiivisuuden ja kannustavan urheiluhengen ruumiillistuma. Wellingtonia ei ole vaikea kannustaa, vaikka viime kisat ovatkin olleet hänen ylivoimai-suuden takia voittokamppailun osalta varsin tylsiä. Jaksaa takavuosien naisten mestarin Natascha Bad-mannin tavoin jakaa positiivisen energiansa ympärilleen. Jää yleensä kisan jälkeen aina kannustamaan ikäryhmiä maaliviivan läheisyyteen. Paljon kertoo tänä kesänäkin Wellingtonista henkilönä, kun hän jäi huikean ME-suorituksensa jälkeen Quelle Challenge Rothissa jakamaan mitaleita tuntikausiksi maaliin päässeille harrastelijoille, kun muut lähtivät juhlimaan kukin omille tahoilleen. Go Chrissie!!! Jätä taaksesi mahdollisimman monta mieshuippuakin.

Mahdolliset haastajat

Vaikka Chrissie Wellingtonille onkin tällä hetkellä vaikea kuvitella kukistajaa, niin haastajia toki piisaa. Seuraavassa heistä mielestäni tämän vuoden vahvimmat.

1. Mirinda Carfae (AUS)

Oli Havaijilla 2 vuotta sitten debyyttikilpailussaan heti toinen ja voitti viime vuoden kisan Chrissie Wel-lingtonin poissa ollessa. Havaijin olosuhteisiin hänen viime vuoden voittoaikansa oli hurja 8:58.36. Samalla hänestä tuli Konan kuningattaren, 8-kertaisen voittajan Paula Newby-Fraserin ja Wellingtonin jälkeen vasta kolmas nainen, joka on pystynyt maagisen 9-tunnin rajan Havaiji Ironmanissa rikkomaan. Juoksu on ehdottomasti Carfaen syömähammas ja hän on juossut Havaijilla maratonin peräti aikaan 2:56.51, joka naisten ennätys kyseisellä reitillä. Kilpailee erittäin säästeliäästi, mutta on osoittanut olevansa yleensä kunnossa oikeaan aikaan. Oli tänä vuonna maaliskuussa perinteikkäässä Uusi-Seelanti Ironmanissa toinen, eikä ole sen jälkeen kilpaillut. Mikäli saisi vain pyöränkin kulkemaan juoksun tavoin, niin voisi Wellingtoniakin alkaa kylmätä.

2. Mary Beth Ellis (USA)

Kuuluu myös näihin, jotka siirtyvät ironman-matkalle vasta kun uraa ja vuosia on lyhyemmillä matkoilla takana jo reilusti. Mutta 34-vuotiaan Mary Beth Ellisin debyytti tämän vuoden Itävallan Ironmanissa ke-säkuun alussa ei ollutkaan ihan minkälainen tahansa. Hän voitti kisan huikealla ajalla 8:43.34, joka on kautta aikojen seitsemänneksi paras naisten aika ironman-matkalla ja luonnollisesti debytanttien selkeä ennätys. Ellis on tämän vuoden kilpailijoista ehkä kaikkein eniten uuden järjestelmän uhri, sillä tämä hui-kea voittokaan ei taannut hänelle osallistumisoikeutta Konalle. Niinpä hän vetikin vielä kaksi kovaa ironman-kisaa, ensin Tanskassa ja sitten Kanadassa, voittaen ne molemmat. Näin hänellä on alla jo 3 kovaa täysmatkan koitosta ja aiheellista onkin kysyä, että onko se vaikuttanut jo hänen suorituskykyynsä? Jos vaan on kyennyt säilyttämään huippuvireensä ja kestää hyvin Havaijin olosuhteet, niin on ehdottomasti yksi naisten kisan suosikkeja.

3. Julie Dibens (GBR)

Jo 36-vuotias, myös vasta viime vuonna ironman-matkalle siirtynyt britti. Yksi parhaimmista pyöräilijöistä naisten kilpailussa, ellei jopa paras Chrissie Wellingtonin jälkeen. Johti pitkään viime vuoden kisaa, mutta hyytyi pahasti maratonin viimeisen kympin aikana. Sijoittui silti komeasti kolmanneksi. Voitti kesällä Coeur d´Alene Ironmanin, joten kunto tuntuisi olevan uomissaan. Vahvan uimataustan omaavana maratonia voidaan perustellusti pitää hänen heikkoutenaan ja suurimpana haasteena lauantain koitoksessa.

4. Caroline Steffen (SUI)

Viime vuoden kakkonen Havaijilla ja on tänä vuonna ehtinyt voittaa jo 2 ironman-kilpailua, ensin Austra-liassa keväällä ja Saksassa kesällä. Myös kova ajamaan pyörää, eikä juoksukaan nyt kovin heikko osa-alue ole vaikka ei Wellingtonille tai Carfaelle ihan vedäkään vertoja. Viime vuoden onnistumisen myötä sai varmasti rutkasti lisää itseluottamusta.

5. Yvonne Van Vlerken (NED)

Ollut kolmesti jo mukana Havaijille: toinen vuonna 2008, keskeytti 2009 ja oli seitsemäs viime vuonna. Vuoden 2008 Challenge Rothissa rikkoi vuodesta 1994 asti voimassa olleen Paula Newby Fraserin naisten ironman-matkan ME-ajan, latoen 8:45.48. Nousi suureksi suosikiksi saman vuoden Havaijin kisaan, mutta siellä tuli kylmää kyytiä Chrissie Wellingtonilta, joka laittoi Van Vlerkeniä pataan yli varttitunnin, vaikka kärsi matkan aikana yli 10min. vieneen rengasrikkoepisodin. Sen jälkeen Wellington on myös siirtänyt hänen ME-aikansa aivan uusille kymmenluvuille. Parin viime vuoden hieman hiljaisemman elon jälkeen Van Vlerken on palannut hyvään iskuun. Voitti Cozumel Ironmanin vuoden alussa ja oli Saksa Ironmanissa heinäkuussa neljäs. On varmasti valmis kartuttamaan mitalikokoelmaansa Havaijilla.

Tässä oli näkemyksiäni tämän vuoden suurimmista suosikeista kisaan. Kuten jo totesin, arvioni voivat mennä pahasti väärään, mutta eipä urheilu kovin kivaa olisi, jos tulokset olisivat jo etukäteen tiedossa. Varmaa kuitenkin on, että todella mielenkiintoinen kisa on jälleen kerran tulossa. Lauantai-iltana kannat-taakin olla sopiva netti-lähetys etsittynä ja unta hyvin varastoon nukuttuna.
 
"Ylimääräisenä" ja kiinnostavana nimenä en kerta kaikkiaan voi olla tähän loppuun mainitsematta naisten kisassa 6-kertaista voittajaa Natascha Badmannia, joka pääsi mukaan naisten eliittisarjaan 45-vuotiaana. Tämä aina iloinen Sveitsin todellinen ikiraastaja on hienoa nähdä taas Havaijilla kisaamassa. Jos vain pyöräily taittuisi hitusenkaan vanhaan hyvään malliin, niin voi olla vielä tuloslistassa yllättävänkin korke-alla.

Miesten sarjassa toinen ainakin yhtä paljon kiinnostusta herättävä nimi on pyöräilyn 7-kertainen Ranskan ympäriajon voittaja Lance Armstrong, joka ei malta eläkkeellään ihan vaan sohvalla löhötä, vaan tällaisia "pieniä" haasteita pitää olla. Tuskin Lancella on mitään mahdollisuutta sijoittua ihan terävimmän kärjen tuntumaan, mutta olisipa kiintoisaa, jos uinti sujuisi ja saisi pyöräilyosuudelle hyvät lähtökohdat.

Näillä ajatuksilla lauantaita odottamaan...

>>Ford Ironman World Championship

- Antti Perälä

Premiumsport.fi

ulvang banneri