Havaijin Ironman 2013 - naisten kisan ennakkopaketti

Havaijin Ironmanin uintia. Kuva: Ironman.com

Havaijin Ironmanin uintia. Kuva: Ironman.com

Tulevana lauantaina 12.10 on taas se hetki kun triathlonmaailman gladiaattorit kokoontuvat yhteen mittelemään paremmuudestaan. Paikkana Havaijin Big Island, tarkemmin Kailua Konan kaupunki ja itse tapahtuma tietenkin legendaaristakin legendaarisempi Havaiji Ironman. Lajin huiput kuin myös amatöörit ja ikäryhmiensä edustajat ovat taas kisanneet ympäri vuoden saadakseen kasaan tarpeeksi pisteitä päästäkseen mukaan tähän huikeaan kilpailuun. Ammattilaisille voitto Havaijilla on aina se uran ehdoton kruunu. Tulen perinteiseen tyyliin käymään läpi kisan joitakin suurimpia ennakkosuosikkeja, vaikka lajin tason koventuessa ja laajentuessa kaikki potentiaaliset menestyjät onkin aika lailla mahdotonta huomioida. Tässä artikkelissa käyn läpi naisten kilpailun suurimpia suosikkeja ja toisessa osassa on sitten miesten kisan vuoro.

Entisten huippujen oma ennakkopaketti

Kaksi entistä triathlonin ehdotonta huippunimeä Michael Lovato ja Matt Lieto ovat kirjoittaneet Havaiji Ironmanista oman lyhykäisen ennakkopaketin suurimpien suosikkien osalta, joka on luettavissa tästä linkistä. Olen joiltakin osin samaa mieltä heidän kirjoituksistaan, mutta suurimmat suosikit rankkaan kuitenkin hieman eri järjestyksessä. Pääosin tähän on syynä se, että mielestäni Lovato ja Lieto tuijottavat omissa arvioissaan liikaa kauden aikaisempia suorituksia ja unohtavat Havaijin kisassa vaadittavat erityisominaisuudet. Näistä erityisominaisuuksista kaksi nousee selvästi mainitsemisen arvoiseksi: kuumien ja muutenkin rankkojen olosuhteiden kestäminen ja juoksun merkityksen korostuminen. Seuraavassa oma arvioni naisten kisan suurimmista suosikeista paremmuusjärjestyksessä voiton mahdollisuutta ajatellen.

1. Rachel Joyce (Gbr)

Lähes kaikissa arvioinneissa Sveitsin Caroline Steffen on sijoitettu selväksi suosikiksi numero 1. Näin tekevät omassa arviossaan myös Lovato ja Lieto. Itse teen poikkeuksen ja olen vakaasti sitä mieltä, että en välttämättä mene kovin pahasti metsään. Britti Rachel Joyce on oma valinta ykkössuosikiksi. Tasaisen varma suorittaja jokaisessa lajissa. Uinnissa ja juoksussa parhaimmillaan aivan terävintä kärkeä, mutta pyörällä saattaa tulla jonkin verran eroa kovimpiin ketjunpyörittäjiin, kuten juuri Caroline Steffeniin ja Mary Beth Ellisiin. Ei kuitenkaan liikaa ja juuri Havaijin helteessä on kyllä juoksijana harvoja itseään parempia pyöräilijöitä parempi. On osoittanut usein kestävänsä hyvin äärimmäisen kuumissa ja haastavissa olosuhteissa, joista viimeisin hyvä osoitus on Texasin Ironmanin voitto lähes 30 asteen helteessä toukokuussa huippuajalla 8:49.14. Keli huomioiden kyseessä onkin aivan käsittämättömän kova suoritus. Kärsi kesällä hieman rasitusvammoista joista pääsi kuitenkin suhteellisen nopeasti eroon ja takaisin normaaliin harjoitteluun. Texasin kisan kova aika oli Joycelle jo kolmas kerta kun hän piti urallaan 8:50 aikarajaa pilkkanaan. Vuosi sitten hän kuului myös ehdottomiin voittajasuosikkeihin, mutta sairastuminen kisan alla vei parhaimman terän. Nyt onkin paljon hampaan kolossa joka voi tietää kilpasiskoille kylmää kyytiä.

2. Caroline Steffen (Sui)

Vaikka en Caroline ”Xena” Steffeniä aivan ykköseksi laitakaan, on hän ehdottomasti yksi varteenotettavimmista voittajakandidaateista. Kaikissa muissa suurissa täysmatkan kisoissa ympäri maailmaa Steffen on ollut urallaan miltei pitelemätön, mutta Havaijilla hän on joutunut taipumaan maratonin jälkipuoliskolla jo 3 vuotena peräkkäin. Kaksi kakkossijaa takataskussaan vuosilta 2010 ja 2012 ja janoaa nyt varmasti voittoa. Kausi on tähän saakka sujunut täysin suunnitelmien mukaan. Maaliskuussa Steffen oli kolmas Melbournen Ironmanissa, jossa paikalla oli ehkä kaikkein nimekkäin joukko maailman huippuja Havaijin jälkeen. Kyseisessä kisassa uintiosuutta lyhennettiin kovan myrskytuulen takia puoleen. Vaikka Steffen jäikin kisassa kolmanneksi suorastaan häikäisevän suorituksen tehneen britin Corinne Abrahamin ja Hollannin Yvonne Van Vlerkenin jälkeen, oli hänen suorituksen jälleen tasaisen kova. Jotenkin oli myös aistittavissa, että kova harjoittelu oli vielä kesken eikä Xena vielä näyttänyt kaikkia korttejaan. Heinäkuussa ottikin sitten revanssin Van Vlerkenistä perinteisessä Challenge Rothin koitoksessa pysäyttäen kellot aikaan 8:40.35 joka on kautta aikojen 9 paras aika. Uinnissa ja pyöräilyssä Steffen on triathlonmaailman parhaita, ellei jopa paras. Jos vain saa juostua omalla tasollaan maaliin saakka tällä kertaa myös Havaijilla, tulee tie voittoon olemaan muilla vaikeaa.

3. Mirinda Carfrae (Aus)

Päinvastoin kuin Caroline Steffen, tulee Australian Mirinda Carfrae arvioida terävimpien suosikkien joukkoon juuri Havaijin kaltaisessa kisassa. Muissa suurissa kisoissa, joissa olosuhteet ja reitti eivät ole yhtä vaativat en sijoittasi häntä näin kärkeen voittajaehdokkaita nimettäessä. Carfrae on kuitenkin parhaimmillaan juuri kun tuska on kovimmillaan ja olosuhteet ne kaikista karmeimmat. Havaijin kisassa juoksulla on suurempi merkitys kuin monessa muussa täysmatkan koitoksessa ja Carfrae on parhaimmillaan koko porukan kovin maratonosuudella. Pyöräily on ollut hänelle se akilleen kantapää ja kysymys kuuluukin, kuinka paljon takaa ajettavaa tulee Steffeniin ja kumppaneihin enne maratonin alkamista. Voi hyvänä päivänä Havaijin kaltaisissa olosuhteissa voittaa muita huippuja juoksussa jopa 10 minuuttia.

4. Yvonne Van Vlerken

Mitä ihmettä Lieto ja Lovato ovat ajatelleet kun eivät ole ennakkokaavailujensa terävimpän kärkeen ottaneet Yvonne Van Vlerkeniä?! Tämä lentävä hollantilainen on todellakin ollut vireessä koko kauden ja en usko hänen kaltaisen kokeneen ketun pilaavan virettään ennen kauden tärkeimmän koitoksen kynnyksellä. Oli toinen Caroline Steffenlin edellä jo tuossa mainitussa Melbournen Ironmanissa. Suoritus oli erittäin kova vaikka hän hävisikin yli 15min. jo niin ikään kehutulle Corinne Abrahamille. Challenge Rothissa syntyi heinäkuussa kova aika 8:46.22 joka tosin riitti vasta hopean Caroline Steffenin takana. Harjoittelu ja lyhyemmät kisat ovat tämänkin jälkeen sujuneet Van Vlerkenin kannalta optimaalisesti. Pyörä ja juoksu sujuvat yleensä aivan parhaiden tahdissa, mutta uinnissa on yleensä tullut tarpeettoman paljon pataan muilta suosikeilta. Omien sanojen mukaan uinti on kuitenkin huomattavasti aikaisempaa parempaa joka varmasti laittaa hieman kilpasiskojen puntteja tutisemaan.

5. Mary Beth Ellis (Usa)

Jenkkien suurimmat toiveet sekä miesten että naisten kisassa voidaan kohdistaa Mary Beth Ellisiin. Kivenkova kilpailija joka ei tunne sanaa luovuttaminen. On kärsinyt viime aikoina hieman yläkropan vammoista jotka saattava vaikutta negatiivisesti uintiin. Jos vaan on iskuetäisyydellä vedestä noustaessa, vain taivas on rajana. Ketjun vinttaajana laittaa kampoihin jopa Caroline Steffenille ja on juoksijanakin tosi vahva vaikka ei ihan Mirinda Carfraen tai Sonja Tajsichin kaltainen tykki olekaan. Ellis on täysmatkalla voittamaton kaikkialla muualla paitsi Havaijilla. Huonosti ei mennyt viime vuoden kisa saarellakaan sillä tuloksena oli viides sija kovan taistelun jälkeen. Hyödynsi viisaasti kovan kunnon vielä loppuvuodesta voittamalla Cozulemin Ironmanin Meksikossa marraskuun lopussa. Tänä vuonna pisteli reittiennätyksen uusiksi Ranskan Rivieralla Nizzan Ironmanissa ajalla 9:12.54, joka on vaativalle, paljon korkeuseroja sisältävälle reitille piinkova tulos. Kova tuuli, helle ja nousut eivät tunnu Ellisiä haittaavan joten on varmasti valmis kilpailuun kuin sotamies juoksuhautoihin.

Yllätysvalmiit haastajat

Kuten jo alussa totesin, on voittajaehdokkaita nykyään listaksi saakka. Edellä mainitsin vain 5 mielestäni kovinta voittajasuosikkia, mutta yllätysvalmiit haastajat vaanivat pienimmänkin hyytymisen sattuessa heille kohdalle.

Yksi tällainen haastaja on Pohjoismaiden värejä edustava Tanskan Camilla Pedersen. Voitti perinteisen Frankfurtin Ironmanin heinäkuussa kovalla ajalla 8:56.01. Pedersen on tasainen suorittaja, mutta itselläni on hieman epäilyksiä miten hän tulee selviämään Havaijin pätsissä. (Toim. huom. Pedersen toipuu vakavasta pyöräilyonnettomuudesta, joten häntä ei Havaijilla nähdä.)

Brittinaiset ovat totisesti rynnineet joukolla triathlonmaailman huipulle viime vuosina. Yksi tällainen tulokas pyramidin terävään päähän on Jodie Swallow. Jo keväällä oli toinen Etelä-Afrikan Ironmanissa ajalla 9:17.00. Vaikka hävisikin Frankfurtissa juuri Camilla Pedersenille, ei hänen tarvitse kellottamaan hopea-aikaa 8:58.43 hävetäkään. Vain reilua kuukautta myöhemmin pisteli Ruotsissa Kalmarin Ironmanissa vieläkin hurjemman tuloksen 8:54.01. Hieman tulee väkisinkin mieleen ajatus, että onko Swallow kisannut kuluvan kesän aikana liian usein ja pilannut näin parhaan vireensä. Tähänkin vastaus tulee kyllä kisan edetessä.

Unkarin kestokone Erika Csomor on kulunut aina näihin liian tiuhaan kisaileviin. Tänäkin vuonna katsoin pettyneenä hänen sortuvan taas perisyntiinsä. Voitti upeasti kovassa helteessä Itävällan Ironmanin kesäkuun lopussa alittaen juuri ja juuri 9 tunnin haamurajan ajalla 8:59.31. Pisteet riittivät jo tässä vaiheessa hyvin Havaijille joten miksi ihmeessä hän lähti kisaamaan vielä toisenkin ironmanin Sveitsiin vain vajaa kuukausi edellisestä. Tuloksena tosin hieno kolmas sija, mutta pelkään pahoin parhaan terän taas kerran tylsyneen.

Mainitsemisen arvoinen kaksikko

Kausi on ollut vaikea puolustavalle mestarille britti Leanda Cavelle. Loukkaantumiset ovat syöneet tehokasta treeniaikaa strategisesti huonoon aikaan, mutta Cave on kuntoutunut puolustamaan voittoaan. On ollut aina Mirinda Carfraen kanssa mestari ajoittamaan kuntonsa oikein ja voi olla yllättävän kova luu vastoinkäymisistä huolimatta.

Toinen melkeinpä pakollinen mainittava on Sveitsin ikinuori 46-vuotias Natascha Badmann. Tämä kuusinkertainen Havaijin voittaja jaksaa hämmästyttää vuodesta toiseen. Vuonna 2007 paha kaatuminen pyörällä juuri Havaijilla suunnilleen tuhosi hänen olkapäänsä. Monet veisasivatkin päätösvirttä huikealle uralle, mutta Natascha itse ei ollut valmiina luovuttamaan. Vuosikaudet olkapää esti hyvät uintisuoritukset kunnes vuonna 2011 näkyi valoa tunnelissa. Tuloksena olikin 14. sija Havaijilla jota Badmann tuuletteli maaliin tulleessaan kuin voittovuosinaan. Viime vuonna oli erittäin kuumissa olosuhteissa peräti kuudes 45-vuotiaana. Tämän vuoden maaliskuussa näytti nuoremmilleen jo mainitussa Melbournen Ironmanissa että häntä ei edelleenkään kannata unohtaa. Pyöräosuudella pisteli karkuun itseltään Caroline Steffeniltä ja Yvonne Van Vlerkeniltä, joille tosin joutui maratonilla taipumaan. Tuloksena kuitenkin hieno 4. sija. Badmann ei koskaan ole ollut täysmatkalla mikään ennätysten tekijä, mutta on muihin nähden aina ollut parhaimmillaan juuri eniten tuskaa tarjoavissa olosuhteissa. Havaijin kuumuus ja kovat tuulet ovat siis kuin hänelle tehty. Kun edellinen kuningatar Chrissie Wellington on jo poistunut areenalta, jatkaa Wellingtonia edeltänyt hallitsija edelleen huikeaa uraansa.

Harmittava vetäytyminen

Tässäkin tekstissä on tullut britti Corinne Abrahamin nimi mainittua jo useampaan kertaan. Olisin ollut valmis nostamaan hänet kisan mustaksi hevoseksi, mutta loukkaantuminen esti Havaijille lähdön. Voitti keväällä Melbournen Ironmanin yli 15 minuutin erolla toiseksi tulleeseen Yvone Van Vlerkeniin. Jätti jo pyörällä sellaiset nimet kuin Van Vlerken, Caroline Steffen ja Natascha Badmann kuin seisomaan ja maratonilla vain kasvatti johtoaan. Potentiaalia on siis vaikka mihin. Abraham ei ole mikään nuorimmasta päästä oleva tulokas terävimmälle huipulle sillä ikää tulee kohta mittariin jo 36 vuotta. Hän omaa mielenkiintoisen taustan judokana ja on vetänyt läpi joitakin ultrakisoja niin pyöräilyssä kuin juoksussakin. Itselleni Corinne Abraham kolahti kertaheitolla suosikiksi ja toivottavasti näemme häntä vielä paljon tulevina vuosina.

Järjestelmässä puutteita

Päästäkseen mukaan Havaiji Ironmaniin, on varsinkin ammattilaisten kerättävä nykyään järjettömän paljon rankingpisteitä kisoista ympäri vuoden. Järjestelmä on mielestäni täysin järjetön sellaisia tulokkaita kohtaan, jotka vetävät huippukovan täysmatkan tuloksen eivätkä siitä huolimatta saa osallistumisoikeutta. Vuonna 2011 Mary Beth Ellis teki debyytin täysmatkalle ja tempaisi Itävällan Iromnanissa peräti 8:43.34. Reilun kuukauden päästä hän voitti jo toisen ison täysmatkan kisan Regensburgin Ironmanin, jonka jälkeen Ellis anoi Havaijin järjestäjiltä villiä korttia kisaan. Vastaus oli kieltävä ja niinpä Ellis vetäisi vielä kolmannen täysmatkan kisan samaan kesään voittaen myös sen. Sanomatta selvää oli, että takki oli kauden tärkeimmällä hetkellä tyhjä ja tulos kaikkea muuta kuin Ellisin kunnon edellyttämä.

Tänä vuonna järjestelmän uhriksi joutui Itävallan tulokas Ewa Wutti, joka pisteli Kööpenhaminan Ironmanin voittoon huimalla ajalla 8:37.36. Aika on kautta aikojen tilaston sijalle 7. oikeuttava ja ainoastaan Chrissie Wellington ja Carolinen Steffen ovat pistelleet täysmatkan Wuttia nopeammin. Oma mielipiteeni on, että tällaisen ajan tehtyään triathlonisti ilman muuta pääsisi mukaan Havaijille, vaikka pisteet eivät muutoin riittäisikään.

Yksi asia tämän vuoden naisten kisassa on varmaa: taisto voitosta on kovempaa kuin koskaan. Pitkään naistriathlonistit joutuivat miettimään miten kummassa he voittaisivat Paula Newby-Fraserin. Kun ”Konan kuningatar” vihdoin väistyi, alkoi Natascha Badmannin aikakausi ja heti perään Chrissie Wellington dominoi markkinoita. Nyt tilanne on täysin avoin eikä edes suurimpia suosikkeja voida arvioida selkeästi muiden kovien naisten edelle voittajaa pohdittaessa.

-Antti Perälä

Premiumsport.fi

ulvang banneri